Suomi on määrätietoisesti siirtänyt työvoimaa julkisen sektorin tehtäviin

Yhteiskunta
1

Suomen valtio on ETLA:n mukaan vuoden 2015 jälkeen siirtänyt päättäväisesti työvoimaa markkinasektorilta julkispalveluihin samalla kun julkispalveluiden työtuntia kohden laskettu tuottavuus on pienentynyt. Tämä on merkittävä syy sille, että elintasomme kasvu on jäänyt jälkeen pohjoismaista, Euroopasta ja muusta maailmasta.

Tietoteknisten palveluiden toimiala on vaikeasta tilanteesta huolimatta pystynyt kasvattamaan tuottavuutta ja työllistämään sekä kasvattamaan suomalaisten elintasoa laajemmin.  Tietoteknisten palveluiden toimiala koostuu suureksi osaksi yksityisessä omistajaohjauksessa olevista pienistä ja keskisuurista yrityksistä.

ETLA:n Aki Kangasharju haluaisi, että elintasoamme parantaviin toimiin ryhdyttäisiin

Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla 10 viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Vaikka sote-sektorikin on tuonut kasvua, on sen kasvu perustunut julkiseen rahoitukseen.  Aki Kangasharjun Etla Muistiossa osoitetaan, että kasvu on liian kapeilla harteilla. Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.

Elintaso Suomessa olisi kasvanut nopeammin, jos työllisyyden kasvu olisi suuntautunut heikon tuottavuuskasvun sote-palveluiden sijaan korkean tuottavuuden tason ja kasvun aloille. Markkinasektorin toimialoilla työtunteja siirtyi nyt ”väärään suuntaan” jakelupalveluissa, teollisuudessa ja rakentamisessa, arvioi Kangasharju.

Tarkemmassa, noin 60 eri toimialan vertailussa Kangasharju nostaa kymmenen parhaan toimialan listalle kolme sellaista toimialaa, jotka perustuvat vahvasti julkiseen rahoitukseen. Näitä ovat sosiaalipalvelut,  koulutus ja terveyspalvelut. Vapaan hinnanmuodostuksen toimialat – kuten jalostus, tietointensiiviset palvelut sekä jakelupalvelut yhtensä – ovat myös nostaneet Suomen elintasoa, mutta vain puolet siitä, mitä julkisluonteiset palvelut nostivat.

Markkinatoimialoista eniten elintasoa lisäsivät tietointensiiviset eli digitaaliset palvelut, erityisesti tietotekniikkapalvelut. Heikoimmin kehittynyt ala vuosina 2015-2024 oli rakentaminen, missä ongelmat keskittyivät talonrakentamiseen. Myös kaupan, kuljetuksen ja tehdasteollisuuden vaikutus Suomen elintasoon oli negatiivinen. Näihin ryhmiin toki mahtuu niin hyvin kuin huonostikin menestyneitä toimialoja.

Lisää tietoa ETLA:   Heikon talouskasvun syylliset ja syyttömät

 

Related Posts

Sijoittaminen

Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?

Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?

Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat

Talous

Yritysten liikevaihdot ja tulokset kasvoivat Q2/2026 aikana ja osassa yrityksistä on jo potentiaalia laajennusinvestointeihin

Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot kasvoivat Q2/2025 keskimäärin 7% vuoden takaiseen verrattuna ja liiketulokset (EBIT) kasvoivat peräti 35%.

Seurantaan on tällä kertaa otettu myös investoidun pääoman tuotto

Yhteiskunta

Kansanedustajien sopeutumisrahasta 2: sopeutumisrahan määrä

Kansanedustaja voi eduskuntakautensa päätyttyä saada sopeutumisrahaa yhteensä melkein miljoonan euron verran! Onko tässä mieltä? Tämä on jatkoa edeltävälle videolle, jolla käsittelin sopeutumisrahan kestoa.

https://www.youtube.com/shorts/ZqGmUiUZ7P8