Kuka päättää kansantulomme käytöstä?

Kuka Suomessa päättää kansantulomme käytöstä?

Oheisen OECD:n kokoaman taulukon mukaan Suomen kulutus jakautuu suurin piirtein seuraavasti:

  • 54% on yksityistä kulutusta (81,2 miljardia)
  • 23% on julkisen sektorin kulutusta (35,2 miljardia)
  • 20% on investointeja tuotantoon ja kiinteän pääoman syntymistä (29,8 milrjardia)

Julkisen sektorin osuus näyttää kasvavan laman aikana ja supistuvan kun valtiovallan elvyttävää politiikkaa ei enää tarvita.

Mutta onko suhde julkisen ja yksityisen kulutuksen välillä oikea?  Pitäisikö yksityisen kulutuksen osuutta kasvattaa? Julkinen sektori ei ole itse tarkoitus – kaiken toiminnan pitää demokraattisen, sosiaaliliberaalisen käsityksen mukaan tähdätä yksityisen kansalaisen hyväksi ja parhaaksi. Siis julkisen sektorin osuus on näinkin suuri vain ja ainoastaan jotta yksityisillä kansalaisilla olisi mahdollisuus:

  • kuluttaa ja voida materiaalisesti hyvin
  • tuntea olonsa turvalliseksi osana yhteiskuntaa, johon hän tuntee kuuluvansa ja johon hän haluaa samaistua

Suomessa julkisen sektorin osuus kasvoi suurimmilleen kansallisen yhteinäiskulttuurin aikana 70- ja 80- luvuilla kun yhteenkuuluvaisuus ja samaistuminen Suomen valtioon olivat suurimmillaan ja on heikentynyt 90- ja 2000- luvuilla samaa tahtia monikulttuurisen yhteiskunnan syntymisen kanssa. Samaistumista Suomeen ja suomalaisuuteen on korvannut Eurooppalaistuminen ja moniarvoistuminen. Jopa tulonjako on menettänyt tärkeyttään samalla kun on ollut yhä vaikeampaa ymmärtää ympärillä asuvien ihmisten erilaistuvia kulutustottumuksia.

Julkisen sektorin osuus pitää olla suhteessa kansallisen identiteetin vahvuuteen – mutta minusta julkisen sektorin osuutta ei pidä kohtuuttomasti laskea. Moniarvoinen yhteiskunta on rikkautta, mutta tarvitaan oikea taspaino monikulttuurisuuden ja kansallisen identiteetin välillä. Siksi on tärkeää että ylläpidämme ja rakennamme kansallista erityislaatua ja yhteistä yhteiskuntastruktuuria. Tähän tarvitaan vahvaa julkista sektoria. Kansallinen erityislaatu takaa roolin kansainvälisessä työnjaossa ja johtaa aikaa myöden menestykseen – kansallisessa kulttuurissa on taloudellista arvoa.

Suomen BKT:n jakautuminen (Lähde: OECD country report / Finland)

 

Kuka Suomessa päättää kansantulomme käytöstä?

Oheisen OECD:n kokoaman taulukon mukaan Suomen kulutus jakautuu suurin piirtein seuraavasti:

  • 54% on yksityistä kulutusta (81,2 miljardia)
  • 23% on julkisen sektorin kulutusta (35,2 miljardia)
  • 20% on investointeja tuotantoon ja kiinteän pääoman syntymistä (29,8 milrjardia)

Julkisen sektorin osuus näyttää kasvavan laman aikana ja supistuvan kun valtiovallan elvyttävää politiikkaa ei enää tarvita.

Mutta onko suhde julkisen ja yksityisen kulutuksen välillä oikea?  Pitäisikö yksityisen kulutuksen osuutta kasvattaa? Julkinen sektori ei ole itse tarkoitus – kaiken toiminnan pitää demokraattisen, sosiaaliliberaalisen käsityksen mukaan tähdätä yksityisen kansalaisen hyväksi ja parhaaksi. Siis julkisen sektorin osuus on näinkin suuri vain ja ainoastaan jotta yksityisillä kansalaisilla olisi mahdollisuus:

  • kuluttaa ja voida materiaalisesti hyvin
  • tuntea olonsa turvalliseksi osana yhteiskuntaa, johon hän tuntee kuuluvansa ja johon hän haluaa samaistua

Suomessa julkisen sektorin osuus kasvoi suurimmilleen kansallisen yhteinäiskulttuurin aikana 70- ja 80- luvuilla kun yhteenkuuluvaisuus ja samaistuminen Suomen valtioon olivat suurimmillaan ja on heikentynyt 90- ja 2000- luvuilla samaa tahtia monikulttuurisen yhteiskunnan syntymisen kanssa. Samaistumista Suomeen ja suomalaisuuteen on korvannut Eurooppalaistuminen ja moniarvoistuminen. Jopa tulonjako on menettänyt tärkeyttään samalla kun on ollut yhä vaikeampaa ymmärtää ympärillä asuvien ihmisten erilaistuvia kulutustottumuksia.

Julkisen sektorin osuus pitää olla suhteessa kansallisen identiteetin vahvuuteen – mutta minusta julkisen sektorin osuutta ei pidä kohtuuttomasti laskea. Moniarvoinen yhteiskunta on rikkautta, mutta tarvitaan oikea taspaino monikulttuurisuuden ja kansallisen identiteetin välillä. Siksi on tärkeää että ylläpidämme ja rakennamme kansallista erityislaatua ja yhteistä yhteiskuntastruktuuria. Tähän tarvitaan vahvaa julkista sektoria. Kansallinen erityislaatu takaa roolin kansainvälisessä työnjaossa ja johtaa aikaa myöden menestykseen – kansallisessa kulttuurissa on taloudellista arvoa.

Suomen BKT:n jakautuminen (Lähde: OECD country report / Finland)

 

Related Posts

Yhteiskunta

USA:n tavoittena on Euroopan hajaantuminen kansallisvaltioiksi

USA:n turvallisuusstrategia ”National Security Strategy” on kauniisti kirjoitettu, selkeä kuvaus, joka selkeytensä vuoksi todennäköisesti määrittelee maailman toimintatapaa moniksi vuosiksi eteenpäin.
USA ajaa muiden kansallisvaltioiden tapaan vain

Kevyttä

Suomalaiset uskovat, että menestyvää yritystoimintaa syntyy avustuksilla

Suomalaisten suuri valtaosa luulee edelleen että kehitystä edistetään parhaiten yrityksille annettavien avustusten avulla. LähiTapiolan mukaan vain yksi prosentti arvioi että yritystuet pääasiassa haittaavat kehitystä. Tuo

Sijoittaminen

Paras yritys vai varmin sijoitus?

Täsmennän erästä puolta aiemmassa tekstissäni.

Vertauksen mukaan kävellessään ihminen tavallaan kaatuu eteenpäin. Jottei lentäisi nenälleen, pitää ottaa uusi askel.

Jotta yritykset pärjäisivät kilpailussa, niiden on investoitava, otettava