Minuta tuntuu että osakepuolella tapahtuu vaihteeksi vähemmän kuin valuutta- ja velkakirja-puolella.

Valtiontalouden alijäämä on USA:ssa ollut melko tasaisesti 6% kansantuotteesta viimeiset 10 vuotta. Vaikka taloudella on mennyt hyvin v.2008 kriisin jälkeen on talouden tasapainottamisen sijaan valittu verotuksen keventäminen.  Nyt velkaa on paljon ja sen hoitamiseen kuluu entistä enemmän rahaa – noin 3% kansantuotteesta. 10 vuoden korko lähestyy 5% tasoa. Niin USA:ssa kuin myös esimerkiksi Britanniassa ja Ranskassa velkakulujen hoitamiseen kuluu enemmän rahaa kuin esimerkiksi puolustukseen. Yhteensä OECD-mailla lainanhoitokuluihin vuodessa ylittävät 2 biljoonaa dollaria vuodessa. Valtionvelka on n. 150% kansantuotteesta. Tämän lisäksi yksityisellä sektorilla on toiset 100% velkaa.

Tässä piileekin riski talouskasvulle. Suuri osa talouskasvusta johtuu tällä hetkellä AI-investoinneista, datakeskuksia rakennetaan ja GPU:ta ostetaan enenevässä määrin velkarahalla. Vaikka investointeja tekevät yritykset sinänsä eivät olisi ylivelkaantuneita, vaikuttaakorkotaso suoraan investointien mielekkyyteen. Kun sekä yritykset että valtiot haluavat yhä enemmän velkaa, nousee korkotaso vääjäämättä. Ns riskitön valtionvelka toimii pohjatasona johon lisätään tapauskohtainen riskipreemio. Jotkut tosin sanovat että Jenkeissä maksetaan tällä hetkellä ”ääliöpreemiota”.

USA:n valtionvelkakirjamarkkina on keskeinen. Maailmalta on vuosikymmenien ajan ylimääräinen raha virrannut näille likvideille markkinoille. Mutta yksi suuri ostaja on nyt poissa – Kiina. Vaikka ylijäämiä on,ne sijoitetaan nyt muualle.

Nyt olemme jälleen tilanteessa jolloin hyvät talousuutiset ovatkin huonoja. Esimerkiksi hyvät työllisyysluvut saavat pörssikurssit laskemaan, koska ne nostavat todennäköisyyttä ett FED nostaa peruskorkoa.

Miten tästä selvitään? En tiedä. Niin kauan kuin musiikki soi, poliitikot ovat haluttomia tekemään äänestäjille vastenmielisiä talouden tasapainottamispäätöksiä, joko veronkorotuksia tai palvelujen merkittäviä supistuksia. Tarve samanaikaisesti korotta puolustusmenoja ei helpota tilannetta. Tällaisista tilanteista selvitään kriisin kautta. Koska se tulee? En tiedä. Vanhan sanonnan mukaan konkurssitkin tapahtuvat ensin vähitellen, ja sitten yhtäkkiä.

Mutta kovin paljon velkaa ei kannattaisi nyt haalia yrityksiin – ja ehkä välttää kovimpia hamuajia.

On AI:lla hienojakin puolia. Sen avulla sai esimerkiksi taiottua parissa minuutissa uutiskoosteen salkkuyhtiöistä joka on nähtävissä Salkkusivulla.

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +25.1%, alusta (27-05-2010) +384.6%