Ajattele suuresti!

Liikkeenjohdon maailma on täynnä toinen toistaan älyttömämpiä hokemia, mutta joissakin on vinhaa perääkin. Eräs tällainen lentävä sanonta on: ”Think big”, joka voisi kääntyä vaikkapa, että ”Ajattele suuresti”. 

Ensinnäkään ajatteleminen ei maksa mitään, eivätkä suuret ajatukset maksa siis yhtään sen enempää kuin pienetkään. Tärkeintä kuitenkin on, että moderni tietotekniikka on jo murtanut paikallisuuden rajoja jo pitkään. Monessa asiassa ei enää ole pakko ajatella vain kotikylää, vaan tähtäin voidaan usein asettaa jo itse asiassa mihin vain.

 

Varsinkin tietotekniikassa kylien väliset rajat ovat kadonneet jo kauan sitten. Kun lohjalaisyrityksessä kehitetään hyvä ajanvaraussysteemi siskon kampaamolle, ei ole mitään syytä miksi samaa ajanvaraussysteemiä ei voisi tarjota myös rovaniemeläiselle kampaamolle. 

Asiakkaan kannaltahan on aivan sama onko systeemiä ylläpitävä palvelin Lohjalla vai Rovaniemellä ja asiakastuki hoituu joka tapauksessa puhelimitse.

Yksin Lohjalla itse asiassa on jo useampikin tietotekniikka-alan yritys, jotka jo etsivät valtakunnallisia markkinoita tuotteilleen.

 

Vaan miksi pysähtyä tähän? Ruotsissa, Sveitsissä tai Hollannissa on aivan samanlaisia kampaamoita, joihin tulee menossa olevan sukupolvenvaihdoksen myötä yrittäjiä, jotka ovat tottuneet hoitamaan asioita tietokoneella.

Virtuaalihahmoja kauppaava Habbo Hotell on mainio esimerkki puhtaasti kotimaisesta ideasta, josta on jalostunut kansainvälinen menestystarina, kun yrityksen vetäjät ovat vain aikanaan uskaltaneet ajatella suuresti.

 

Toki ulkomaille meneminen ei ole helppoa, kielimuuri sekä yrityskulttuurien ja lainsäädännön erot rassaavat rajusti jokaista Suomen rajojen yli lähtevää. 

Englannin kielestä on kuitenkin jo muodostunut todellinen lingua franca, jolla selviää ainakin tietotekniikan alalla missä vain ja tätä kieltä Suomessa jo osataan. Toisaalta EU ja erityisesti yhteinen valuutta ovat tasoittaneet valtavasti kynnystä rajojen ylittämisessä.

 

Henkinen kynnys ei kuitenkaan ole välttämättä alentunut samassa suhteessa. Vientimarkkinoille lähteminen vaatii kuitenkin valtavasti uuden opettelemista, eikä usko omaan osaamiseen välttämättä riitä kansainvälisellä tasolla. 

Aina ei ehkä muisteta, että aivan kaikki ulkomaalaiset ovat aivan samanlaisia ihmisiä kuin me. Heillä on aivan samanlaisia heikkouksia ja vahvuuksia kuin meillä ja ihmiset ovat pohjimmaltaan hyvin samanlaisia kaikkialla.

Ainakin tietotekniikan osaamisensa taso voi tosin nykyisin monissa maissa olla itse asiassa jopa selvästi alhaisempi kuin meillä. Tuikitavallinen suomalainen osaaja voikin olla jossakin maassa jo huippuosaaja.

Ongelma onkin tällä hetkellä enemmänkin motivaation ja uskalluksen tasolla. Rohkeille vientimarkkinoille lähtijöille on tarjolla yllättävän paljon konkreettista aineellistakin tukea, kun vain asioita lähtee rohkeasti selvittämään.

 

Liikkeenjohdon maailma on täynnä toinen toistaan älyttömämpiä hokemia, mutta joissakin on vinhaa perääkin. Eräs tällainen lentävä sanonta on: ”Think big”, joka voisi kääntyä vaikkapa, että ”Ajattele suuresti”. 

Ensinnäkään ajatteleminen ei maksa mitään, eivätkä suuret ajatukset maksa siis yhtään sen enempää kuin pienetkään. Tärkeintä kuitenkin on, että moderni tietotekniikka on jo murtanut paikallisuuden rajoja jo pitkään. Monessa asiassa ei enää ole pakko ajatella vain kotikylää, vaan tähtäin voidaan usein asettaa jo itse asiassa mihin vain.

 

Varsinkin tietotekniikassa kylien väliset rajat ovat kadonneet jo kauan sitten. Kun lohjalaisyrityksessä kehitetään hyvä ajanvaraussysteemi siskon kampaamolle, ei ole mitään syytä miksi samaa ajanvaraussysteemiä ei voisi tarjota myös rovaniemeläiselle kampaamolle. 

Asiakkaan kannaltahan on aivan sama onko systeemiä ylläpitävä palvelin Lohjalla vai Rovaniemellä ja asiakastuki hoituu joka tapauksessa puhelimitse.

Yksin Lohjalla itse asiassa on jo useampikin tietotekniikka-alan yritys, jotka jo etsivät valtakunnallisia markkinoita tuotteilleen.

 

Vaan miksi pysähtyä tähän? Ruotsissa, Sveitsissä tai Hollannissa on aivan samanlaisia kampaamoita, joihin tulee menossa olevan sukupolvenvaihdoksen myötä yrittäjiä, jotka ovat tottuneet hoitamaan asioita tietokoneella.

Virtuaalihahmoja kauppaava Habbo Hotell on mainio esimerkki puhtaasti kotimaisesta ideasta, josta on jalostunut kansainvälinen menestystarina, kun yrityksen vetäjät ovat vain aikanaan uskaltaneet ajatella suuresti.

 

Toki ulkomaille meneminen ei ole helppoa, kielimuuri sekä yrityskulttuurien ja lainsäädännön erot rassaavat rajusti jokaista Suomen rajojen yli lähtevää. 

Englannin kielestä on kuitenkin jo muodostunut todellinen lingua franca, jolla selviää ainakin tietotekniikan alalla missä vain ja tätä kieltä Suomessa jo osataan. Toisaalta EU ja erityisesti yhteinen valuutta ovat tasoittaneet valtavasti kynnystä rajojen ylittämisessä.

 

Henkinen kynnys ei kuitenkaan ole välttämättä alentunut samassa suhteessa. Vientimarkkinoille lähteminen vaatii kuitenkin valtavasti uuden opettelemista, eikä usko omaan osaamiseen välttämättä riitä kansainvälisellä tasolla. 

Aina ei ehkä muisteta, että aivan kaikki ulkomaalaiset ovat aivan samanlaisia ihmisiä kuin me. Heillä on aivan samanlaisia heikkouksia ja vahvuuksia kuin meillä ja ihmiset ovat pohjimmaltaan hyvin samanlaisia kaikkialla.

Ainakin tietotekniikan osaamisensa taso voi tosin nykyisin monissa maissa olla itse asiassa jopa selvästi alhaisempi kuin meillä. Tuikitavallinen suomalainen osaaja voikin olla jossakin maassa jo huippuosaaja.

Ongelma onkin tällä hetkellä enemmänkin motivaation ja uskalluksen tasolla. Rohkeille vientimarkkinoille lähtijöille on tarjolla yllättävän paljon konkreettista aineellistakin tukea, kun vain asioita lähtee rohkeasti selvittämään.

 

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Suomen kansalaiset ovat läntisen Euroopan köyhimpiä mutta kaikki yrittävät silti sijoittaa osakkeisiin

Suomalaiset yksityishenkilöt kuuluvat länsi-Euroopan köyhimpiin, mutta ovat silti talousosaamiseltaan taitavimpia ja sijoittaminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin on yleisempää kuin muualla.
Suomalaiset sijoittavat ahkerasti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin
Suomi kuuluu

Sijoittaminen

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen on opettavaista ja haasteellista

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on haasteellista: tiedot sijoituskohteesta ovat yleensä puutteellisia, osakkeiden jälkimarkkina on olematon ja toiminta on muutaman avainhenkilön varassa.  Sijoittamista kannattaa kuitenkin harkita, jos

Sijoittaminen

Pörssikurssit pitävät pimeydestä – osakkeiden arvot tapaavat laskea kesällä

Sijoittajat saavat kesällä muuta ajateltavaa, kauppa on vaisua ja pörssikurssit laskevat. Ensimmäisen vuosipuliskon tuloskausi herättelee heinäkuussa sijoittajia, mutta vain hetkeksi. Elo ja syyskuu ovat taas