Aasialaisen kulttuurin osaamisen tärkeys nousee vientiyrityksissämme Eurooppalaisen rinnalle

Se minne viemme tuotteitamme, määrää pitkällä aikavälillä monia asioita. Yrityksiin palkataan vientimaiden kielien taitajia, ja vientimaiden kulttuuria opiskellaan. Tämä on onnistuneen yritystoiminnan ehto. Asiakkaita on kuunneltava ja heidän tapojaan ja kulttuuriaan kannattaa kunnioittaa. Vain sillä tavoin voi menestyä. 

Suomen kulttuurisessa suuntautumisessa on historian kuluessa ollut monia vaiheita. Olimme 1800 luvun lopulla suuntauneita Venäjälle, itsenäisyyden aikana Eurooppaan, ja toisen maailmansodan jälkeen nousivat Englanti ja Efta maat tärkeimmiksi kauppakumppaneiksemme. Nyt olemme taas jälleen Eurooppalainen maa.

Mutta ensimmäiset enteet muutoksesta ovat ilmassa. Suuntaudumme jatkossa Euroopan ohella myös Aasiaan, jonka osuus viennistämme on ylittämässä Euroopan. Ohessa WTO:n tilastoihin perustuva kuva Suomen viennin jakaumasta eri alueille.

Silmiinpistäviä piirteitä ovat:

– Aasian nousu Euroopan ohi tärkeimpänä vientialueena

– Venäjän ja sen talouskumppaneiden (Commonwealth of Independent States) vähäinen merkitys.

– Anglo-Amerikkalaisen maailman pieni ja supistuva osuus viennistämme, joka ei tällä hetkellä ole edes puolta Aasian taikka Europan merkityksestä

Vientiteollisuus tarvitsee paikallisen kulttuurin osaaajia. Suomalainen koululaitos tuotti vielä kolme vuosikymmentä sitten kiitettävän määrän esimerkiksi Saksan, Venäjän ja Espanjan osaajia. Nyt tilanne on koululaitoksemme osalta huonompi. Koululaitoksemme on englantikeskeinen. Vieraiden kielten osaajat ovat peräisin maahanmuuttajaperheistä, joiden kasvattien varassa vientiteollisuus solmii läheiset suhteet kohdemaihin. Esimerkiksi moni venäjää kotikielenään puhuva suomalainen on löytänyt työpaikan itäviennin parista. Tämä ei ole pelkästään huono asia. Vieraiden kulttuurien taitajille on jatkuvaa kysyntää vientiyrityksissämme ja avautuvat työpaikat imevät maahamme viriiliä ulkomaista työvoimaa.

Aasian nousu suurimmaksi kauppa-alueeksemme tulee aikaansaamaan muutosta. Monien Aasian maiden liiketoiminnan lingua-franca, yhteinen kieli, on Kiina, jota puhutaan laajalti kaakkois-Aasiassa. Kiina ei lähiaikoina nouse tärkeydessä Englannin tai edes Saksan rinnalle, mutta kiinan kielen taitajille on tarvetta ja kiinan merkitys tulee kasvamaan näkyväksi. 

3 thoughts on “Aasialaisen kulttuurin osaamisen tärkeys nousee vientiyrityksissämme Eurooppalaisen rinnalle

    1. Ettei historian käsitys jäisi vajavaiseksi niin tässä vähän

      Lisätäsmennystä:

       

      – Niin sanotusta Ruotsin vallan ajasta olimme suuren osan ajasta taloudellisesti ja kauppasuhteidemme osalta kimpassa Saksan kanssa. Kaupunkiemme raadeista osa piti olla nimitettynä Hansojen toimesta. Olimme osa Hansaliittoa ja taloudelliset suhteemme kohdistuivat rahalöytöjen perusteella eteläiselle Itämerelle (Saksa, Liettua, Puola, …).

      – Niin sanotusta Ruotsin vallan ajasta olimme 140 vuotta hallinnollisesti Tanskan kuninkaan/kuningattaren alamaisia. Tuota aikaa sanotaan pohjoismaiseksi unioniksi. Tuo aika päättyi siihen että Suomessa käytiin sisällissota (nuijasota). Ruotsin kuningas itse asiassa osallistui kapinan yllyttämiseen. Ja sen jälkeen ruotsin kuningas marssi armejoineen Suomeen. Tulos olisi kenties ollut toinen jos Suomea tuolloin hallinnut ja Puolan kuninkaalle uskollinen Klaus Flemming ei olisi kuollut vatsatautiin. Kauppasuhteemme suuntautuivat löytyneiden rahalöytöjen perusteella tuonakin aikana laajalti eteläiselle Itämerelle (Saksa, Liettua, Puola, Tanska,..).

      – Ruotsin vallan ajasta, noin vuodesta 1570…1808, olimme hallinnollisesti osa Ruotsia ja pohjanmaan kauppa tapahtui Tukholman kautta. Muutoin kauppasuhteemme taisivat edelleen kohdistua eteläiselle Itämerelle. Rahayksiköksemme valikoitui vähitellen Ruotsin kruunu, joka jo vuonna 1808 oli saanut dominoivan valuutan aseman. Ruotsin kruunun vahva asema viittaa siihen, että Ruotsi saavutti merkitystä myös vientimaana. Tätä aikakautta voi hyvällä syyllä kutsua Ruotsin vallan ajaksi.

       

       

       

      1. Kruunu ym

        "Rahayksiköksemme valikoitui vähitellen Ruotsin kruunu, joka jo vuonna 1808 oli saanut dominoivan valuutan aseman."

        En tunne mitenkään ihmeemmin aihetta, mutta mihin perustuu väite kruunu-nimisen valuutan asemasta Suomessa? W:stä kopsasin virkkeen "Kruunu korvasi riikintaalerin (riksdaler) Ruotsin rahana vuonna 1873

        Mielestäni on aika luonnollista, että Ruotsin vallan aikana käytimme paljolti samoja rahoja kuin muutkin Ruotsin hallitsijan alamaiset. Kun raha kiersi hitaasti, jo senkin takia ruots. rahoja käytettiin myös Venäjän vallan ajan alussa, vaikka syitä oli varmaan muitakin, esim. yhteydet Ruotsiin. 1860 Suomessa käyttöön otettiin sellainen kuin Suomen markka.

        Ja Kalmarin unioni päättyi ~70 v. ennen nuijasotaa.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com