Aktiivinen sijoittaja voittaa indeksirahaston

Kevyttä Sijoittaminen

Aktiivisesti osakkeita valitseva sijoittaja tai jopa edullisilla kuluilla varustettu aktiivinen rahasto voittaa usein indeksirahaston.  Mistä tämä johtuu?

Usein kuulee kerrottavan että aktiiviset sijoittajat ja aktiiviset rahastot eivät voi keskimäärin voittaa indeksirahastoa. Perusteena käytetään ajatuskoetta, jossa puolet pörssistä on indeksirahastojen omistuksessa ja toinen puoli aktiivisten sijoittajien hallussa. Jos pörssi nousee kaksinkertaiseksi niin sekä indeksisijoittajien että aktiivisten sijoittajien omistusten arvo nousee kaksinkertaiseksi.  Aktiivisilla rahastoilla ja sijoittajilla on kuitenkin taakkanaan raskaammat kulut (esim välityspalkkiot) ja siksi aktiiviset sijoittajat jäävät kulujen verran jälkeen indeksisijoittajaa.

Hyvin hoidettu indeksirahasto häviää indeksille

Yllä oleva ajatusleikki antaa kuitenkin väärän mielikuvan. Tässä syy: Oletetaan että aktiiviset sijoittajat ovat sitä mieltä, että tietty osake on 10% aliarvostettu. He ostavat osaketta kunnes sen arvo on noussut tuon 10%. Pörssi-indeksiä ylläpitävä korjaa viiveellä indeksin koostumusta siten, että indeksiin tulee mukaan 10% enemmän tuota noussutta osaketta. Indeksirahastot alkavat tämän jälkeen ostaa tuota noussutta osaketta ja nostavat ostoillaan sen noteerausta  edelleen. Tasapaino saavutetaan vasta kun kaikilla indeksisijoittajilla on 10% enemmän tuota osaketta. Indeksisijoittajat ovat siis seuraajia, jotka jälkijättöisesti ostavat osaketta kalliimpaan hintaan ja taas aktiiviset sijoittajat ostavat osakkeita paremmalla tiedolla etukäteen. Tästä syystä indeksisijoittajat häviävät keskimäärin indeksille – vaikka tämä hassulta kuulostaakin.

Aktiiviset rahastotkin häviävät indeksille

Miksi sitten useimmat aktiiviset rahastotkin häviävät indeksille? Syynä ovat kohtuuttomat kulut. Monen aktiivisen rahaston perimät kulut eivät aiheudu paremman osakevalinnan aiheuttamista kustannuksista vaan lähinnä rahaston markkinoinnin ja myynnin kuluista. Finanssialalla on todellakin paljon kuluja, jotka pitää kattaa. Siksi turvallinen valinta on monelle edelleenkin indeksirahasto. Sen arvon kehitys jätättää indeksille kuitenkin niin vähän, ettei sitä monessa tapauksessa huomaa.

Finanssialan rahastoraportista löytyy monia hyviä rahastoja

Finanssialan rahastoraportista löytyy monia hyviä aktiivisia rahastoja.  Se antaa ehkä kuitenkin liioitellun positiivisen kuvan. Rahastoraportti on nimittäin Finanssialan itsensä tekemä ja siinä on mukana vain osa suomalaisista rahastoista. On mahdollista että kaikkein huonoimmin pärjänneitä ei mainita. Mutta siitä löytää tarvittaessa itselleen hyvän rahaston. Monet parhaista rahastoista ovat nimittäin mukana.

Häviääkö ammattilainen indeksille?

Suomessa parasta ammattitaitoa edustavat periaatteessa eläkevakuutusyhtiöt. Viimeisen puolen vuoden aikana nämäkin ammattilaiset hävisivät pääsääntöisesti indeksille. Kyllä siis ammattilaisetkin usein häviävät indeksille.  Yksityissijoittajankaan ei kannata huolestua jos valinnat eivät aina onnistu ja jos indeksi jää saavuttamatta. Ei kukaan onnistu aina.

 

Kuvan lähde:  pixabay / Sophieja23

 

 

 

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan