USA:n talouden heikentynyt tila on ollut omalta osaltaan alkutalven pörssilaskun takana. Mutta mikä siellä on niin heikkoa?

Tavallinen amerikkalainen löytää työtä ja palkkakin on nousussa

Tavallinen amerikkalainen tuntee olonsa hyväksi. Työttömyysaste on painunut 5% tuntumaan, joka kertoo käytännössä täystyöllisyydestä. Kaikki halukkaat löytävät jotakin työtä. Joillekin kestää hieman aikaa löytää itseään tyydyttävä työpaikka ja jotkut haluavat pitää pienen tauon ja siitä tuo 5% työttömyysaste, mutta työtä kuitenkin löytyy. 

Ja palkatkin ovat jo mukavassa nousussa. Työnantajat kilpailevat työvoimasta ja nostavat kiihtyvällä vauhdilla palkkoja. Tämäkin kertoo osaltaan siitä, että tavallisen amerikkalaisen on hyvä olla ja elää. Ei ihme että kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on vahvaa ja noussut jo monta vuotta peräjälkeen. Optimismi, ja usko kehitykseen ja vaikutusmahdollisuuksiin on vahvaa. 

Amerikkalainen käyttää rahansa asuntoon

Mutta mihin amerikkalainen sitten käyttää rahansa?

Asunnot tuntuvat käyvän kaupaksi ja rakennuslupia haetaan kiihtyvällä tahdilla. Myös vanhat asunnot vaihtavat taajasti omistajaa. Nyt puretaan vuoden 2009 asuntokriisin jälkeen syntynyttä patoutunutta isomman asunnon tarvetta. Silloin muutettiin pakon sanelemana pienempään ja nyt muutetaan takaisin isompaan. 

Vähittäiskaupan myynti sen sijaan takkuaa. Kulutustavarat eivät tunnu kiinnostavan ja kassan tiskillä ollaan tarkkoja joka dollarista. Krääsän sijaan amerikkalainen ostaa nyt kestokulutustavaroita, autoja ja asuntoja. Amerkikkalainen rakentaa nyt kestävällä tavalla tulevaisuuttaan.

Teollisuustuotanto takkuaa

Oikeastaan kaikki muu on amerikassa mallillaan paitsi teollisuus ja vienti.

Teollisuuden uudet tilaukset ovat supistuneet, huolimatta siitä, että viime vuoden lopulla nähtiin pientä piristymistä. Ja teollisuustuotanto on alakanut kutistua samalla kun teollista kapasiteettia seisoo käyttämättömänä. Koneet seisovat ja tuotannollista teollisuutta siirtyy muualle.

Oireet ovat samanlaisia kuin Suomessa vuonna 2007. Vientiteollisuuden hintakilpailukyky on heikkoa. Amerikka ei kuitenkaan ole Suomi. Paikallinen yhteiskunta eroaa meikäläisestä kahdessa suhteessa:

• Amerikassa työläisen oikeuksiin kuuluu palkkojen tyehtojen paikallinen sopiminen samalla tavalla kuin esimerkiksi Saksassa ja tämä muuttaa jatkokehityksen dynamiikkaa.
• Toinen Suomesta poikkeava asia on valuutta. USA:lla on oma valuutta, dollari, jonka arvo tulee jossakin vaiheessa devalvoitumaan, joka taas vuorostaan korjaa kilpailukyvyn.

USA:n talous on selkeästi suhdannekierron nousuvaiheen lopussa

Palkkojen nousu, täystyöllisyys, kustannusten karkaaminen ja vientiteollisuuden takkuaminen ovat kaikki suhdannekierron nousuvaiheen viimeisiä oireita. Keskuspankki alkaa jossakin vaiheessa hillitä taloutta ja kustannusten kasvua nostamalla korkotasao. Tämä on tervettä taouden ohjausta, joka monasti johtaa loppujen lopuksi talouden ylikuumentumisen (palkkojen ylinopean kasvun) purkautumiseen ja tätä purkautumista me tapaamme kutsua taantumaksi.

Jatko riippuu USA:n keskuspankista. Jos se onnistuu korkopolitiikassaan niin kaikki menee hyvin, jos taas se nostaa korkotasoa liian myöhään (tulee kupla ja rysähdys) tai liian aikaisin ja liian paljon (talous tukehtuu ennen kuin on kunnolla kasvmassa) niin seurauksena voi kummassakin olla taantuma.