Makrotalouskatsaus helmikuu / 2010     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa – muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

Source: http://www.ism.ws

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden ja kuluttajien sentimentit ovat jatkaneet paranemistaan. Elpyminen on käynnissä ja tulevaisuudelta odotetaan parempaa.

Inflaatio, korko ja valuutat

Pitkien korkojen hivuttautuminen ylöspäin osoittaa että talouskasvun kestävyyteen luotetaan ja lyhyet korot matavat matalalla odottaen keskuspankkien koronnostoja. 

Euron arvo on ilahduttavasti lähtenyt heikkenemään ja tämä trendi on jo nyt parantanut useilla prosentilla Euroalueella tehdyn työn kilpailukykyä esimerkiksi Kiinassa, USA:ssa ja Japanissa tehtyyn työhön. Kaikki tämä on kotiin päin ja näkyy puolen vuoden tai vuoden viiveellä yrityksen tuloksiin ja työllisyyteen. Vakaa, hyvin hoidettu Euro toimi laman pyörteissä monen sijoittajan turvasatamana mutta nyt sijoittajat ovat valmiit taas luottamaan esimerkiksi dollarisijoituksiin ihan toisella tavalla kuin vaikkapa vain muutama kuukausi sitten.

Reaalitalous

USA liittyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vahvan talouskasvun alueiden joukkoon ja Euroalueen vuoro tulee kenties tällä tai seuraavalla kvartaalilla. Kehittyvien maiden johdolla tapahtuva elpyminen saavuttaa tämän kevään aikana maailman kaukaisimmatkin kolkat.

IMF on herännyt viime vuonna tekemäänsä virheeseen ja toppuuttelee nyt valtionvarainministereitä säästäväisyyteen. Tämä kampanja tulee nyt auttamattoman myöhään – löysät, velkaantumista ja tehottomuutta lisäävät lamabudjetit on jo tälle vuodelle tehty ja ne toteutuvat vaikka paljon varovaisempi elvyttäminen olisi ollut järkevää. Esimerkiksi Englanti oli vielä viisi vuotta sitten eräs läntisen maailman kapitalistisimmista maista ja nyt valtion kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on jo reilusti yli 50%, joka edustaa suurempaa osuutta kuin joissain Neuvostoliiton aikaiksissa sosialistimaissa. Samaa Englannin viitoittamaa tietä ovat astumassa monet muutkin valtiot – Suomi muiden mukana rintamassa. 

Miksi sitten valtiojohtoinen elvytys ei aina auta? Valtion kulutus kohdistuu eri tyyppisiin asioihin kuin kuluttajien, jotka valitsevat unelmia, mielikuvia ja sellaisia asioita jotka tekevät meille elämän merkitykselliseksi. Valtion kulutus sen sijaan kohdistuu enemmän infrastruktuuriin, hyvinvointipalveluihin ja sellaisiin asioihin, joita voimme kutsua rationaalisiksi ja tarpeellisiksi. Yhteiskunta kuitenkin syntyy noista kuluttajien mielikuvista ja unelmista, joita ilman kaikki muu menettää merkityksensä eikä talouskaan kehity jos liian suuri osa kulutuksesta kulkee valtiokoneiston kautta. Monissa maissa valtiokoneisto on hoitanut tehtävänsä hyvin – kaikki kynnelle kykenevät kuluttajat on otettu mukaan kuluttamaan ja rakentamaan yhteisiä mielikuvia – siis valitsemaan tuotteita ja palveluita. Tulonjako on siis hoidettu hyvin. Tällaisessa tilanteessa valtion panoksen kasvattaminen ei auta vaan saattaa päinvastoin syödä resursseja vapaalta valintaprosessilta. Valtion elvyttäminen on tässä tilanteessa kuin veden kaivoon kantaminen – auttaa hetken mutta ohjaa resursseja tehottomaan toimintaan. 

On turhauttavaa että taloudellisen kasvun odotustaso on Euroopassa tällä hetkellä 2% tuntumassa. Tästä on kuitenkin turha syyttää valtiovaltaa tai keskuspankkipolitiikkaa, jotka ovat kaikienkaikkiaan melko hyvällä tolalla. Syyt ovat syvemmällä kulttuurissamme.

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinat ovat rauhoittavista makroluvuista huolimatta hermoilleet ja epävarmuuden astetta mittaava VIX indeksi on korkealla. Tuloskausi on tuonut odottamattomia positiivisia ja negatiivisia yllätyksiä ja sijoittajat ovat olleet hämmentyneitä. Kokonaisympäristöä mittaavien makrolukujen parantuminen on jäänyt sivuseikaksi kun yritykset ovat kertoneet tuloksistaan. Turbulenssin kausi kuitenkin päättyy helmikuun aikana ja sitten palataan taas rauhallisempaan jaksoon, jolloin yritykset ovat taas löytäneet suurin piirtein järkevältä näyttävät pörssiarvonsa. Tuo odotettavissa oleva rauhoittuminen on monasti ollut elpyvän kurssikehityksen aikaa.

Makrotalouskatsaus helmikuu / 2010     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa – muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

Source: http://www.ism.ws

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden ja kuluttajien sentimentit ovat jatkaneet paranemistaan. Elpyminen on käynnissä ja tulevaisuudelta odotetaan parempaa.

Inflaatio, korko ja valuutat

Pitkien korkojen hivuttautuminen ylöspäin osoittaa että talouskasvun kestävyyteen luotetaan ja lyhyet korot matavat matalalla odottaen keskuspankkien koronnostoja. 

Euron arvo on ilahduttavasti lähtenyt heikkenemään ja tämä trendi on jo nyt parantanut useilla prosentilla Euroalueella tehdyn työn kilpailukykyä esimerkiksi Kiinassa, USA:ssa ja Japanissa tehtyyn työhön. Kaikki tämä on kotiin päin ja näkyy puolen vuoden tai vuoden viiveellä yrityksen tuloksiin ja työllisyyteen. Vakaa, hyvin hoidettu Euro toimi laman pyörteissä monen sijoittajan turvasatamana mutta nyt sijoittajat ovat valmiit taas luottamaan esimerkiksi dollarisijoituksiin ihan toisella tavalla kuin vaikkapa vain muutama kuukausi sitten.

Reaalitalous

USA liittyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vahvan talouskasvun alueiden joukkoon ja Euroalueen vuoro tulee kenties tällä tai seuraavalla kvartaalilla. Kehittyvien maiden johdolla tapahtuva elpyminen saavuttaa tämän kevään aikana maailman kaukaisimmatkin kolkat.

IMF on herännyt viime vuonna tekemäänsä virheeseen ja toppuuttelee nyt valtionvarainministereitä säästäväisyyteen. Tämä kampanja tulee nyt auttamattoman myöhään – löysät, velkaantumista ja tehottomuutta lisäävät lamabudjetit on jo tälle vuodelle tehty ja ne toteutuvat vaikka paljon varovaisempi elvyttäminen olisi ollut järkevää. Esimerkiksi Englanti oli vielä viisi vuotta sitten eräs läntisen maailman kapitalistisimmista maista ja nyt valtion kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on jo reilusti yli 50%, joka edustaa suurempaa osuutta kuin joissain Neuvostoliiton aikaiksissa sosialistimaissa. Samaa Englannin viitoittamaa tietä ovat astumassa monet muutkin valtiot – Suomi muiden mukana rintamassa. 

Miksi sitten valtiojohtoinen elvytys ei aina auta? Valtion kulutus kohdistuu eri tyyppisiin asioihin kuin kuluttajien, jotka valitsevat unelmia, mielikuvia ja sellaisia asioita jotka tekevät meille elämän merkitykselliseksi. Valtion kulutus sen sijaan kohdistuu enemmän infrastruktuuriin, hyvinvointipalveluihin ja sellaisiin asioihin, joita voimme kutsua rationaalisiksi ja tarpeellisiksi. Yhteiskunta kuitenkin syntyy noista kuluttajien mielikuvista ja unelmista, joita ilman kaikki muu menettää merkityksensä eikä talouskaan kehity jos liian suuri osa kulutuksesta kulkee valtiokoneiston kautta. Monissa maissa valtiokoneisto on hoitanut tehtävänsä hyvin – kaikki kynnelle kykenevät kuluttajat on otettu mukaan kuluttamaan ja rakentamaan yhteisiä mielikuvia – siis valitsemaan tuotteita ja palveluita. Tulonjako on siis hoidettu hyvin. Tällaisessa tilanteessa valtion panoksen kasvattaminen ei auta vaan saattaa päinvastoin syödä resursseja vapaalta valintaprosessilta. Valtion elvyttäminen on tässä tilanteessa kuin veden kaivoon kantaminen – auttaa hetken mutta ohjaa resursseja tehottomaan toimintaan. 

On turhauttavaa että taloudellisen kasvun odotustaso on Euroopassa tällä hetkellä 2% tuntumassa. Tästä on kuitenkin turha syyttää valtiovaltaa tai keskuspankkipolitiikkaa, jotka ovat kaikienkaikkiaan melko hyvällä tolalla. Syyt ovat syvemmällä kulttuurissamme.

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinat ovat rauhoittavista makroluvuista huolimatta hermoilleet ja epävarmuuden astetta mittaava VIX indeksi on korkealla. Tuloskausi on tuonut odottamattomia positiivisia ja negatiivisia yllätyksiä ja sijoittajat ovat olleet hämmentyneitä. Kokonaisympäristöä mittaavien makrolukujen parantuminen on jäänyt sivuseikaksi kun yritykset ovat kertoneet tuloksistaan. Turbulenssin kausi kuitenkin päättyy helmikuun aikana ja sitten palataan taas rauhallisempaan jaksoon, jolloin yritykset ovat taas löytäneet suurin piirtein järkevältä näyttävät pörssiarvonsa. Tuo odotettavissa oleva rauhoittuminen on monasti ollut elpyvän kurssikehityksen aikaa.