Hyvästi sunnuntaisulkemus

Vanhan tutun poismeno riipaisee aina, vaikka ei koskaan olisi oikein ollut sen kanssa välilöissäkään. Ikävä voi tulla varsinkin jos tuon puolitutun hullunkuriset toilailut ovat kuitenkin pitkään antaneet puheenaihetta ja puuhaakin pitkinä talvi-iltoina.

Puhun tietysti kauppojen sunnuntaisulkemuksen päättymisestä. Tuosta asiasta on tainnut tulla tälläkin palstalle taitettua peistä muutaman palstametrin verran. 

Järkeeni ei vain ole koskaan mahtunut miksi ruokakauppoja pitäisi pitää yksi päivä viikossa kiinni, vaikka sanomalehtiä saa tehdä joka ainoa päivä, viinaa saa vapaasti myydä kapakissa sunnuntaisinkin yömyöhään ja itse asiassa ihan samaa ruokaakin on saanut myydä vapaasti, jos on vain keksinyt nimittää kauppaansa huoltoasemaksi.

Sunnuntaisulkemuksen murentaminen askel askeleelta, sunnuntai sunnuntailta tuotti toisaalta suorastaan riemastuttavan hauskoja tuloksia. 

Hauskaa riitti vaikkapa kun kauppoja innostuttiin pienentämään 399 neliön suuruisiksi, jotta maaginen (ja tietysti aivan hatusta tempaistu) 400 neliön raja alittuisi ja himoittua sunnuntaikauppaa pääsisi sittenkin tekemään.

 

Edelleenkään toki kenenkään ei ole pakko mennä kauppaan sunnuntaisin ja jos tarpeeksi moni jää kotiin, eivät kaupat ole sunnuntaisin avoinna, kun aukiolo ei vain kannata. 

Nyt valtio toisaalta ei enää määrää, että kaikkien on jäätävä kotiin, koska osa ihmisistä ei halua muidenkaan ihmisten käyvän sunnuntaisin kaupassa.

Käytäntö on jo osoittanut, että kaikkien kauppojen ei suinkaan kannata aina olla sunnuntaisin avoinna. Nyt kauppiaat voivat itse mitata sen milloin väkeä kannattaa ottaa kalliilla tuplapalkalla sunnuntaikauppaa tekemään.

 

Sunnuntaisulkemuksen kannattajat ovat kehitelleet teoriaa siitä kuinka liikenteen päästöt kasvavat sunnuntaikaupan myötä. On kuitenkin vaikea nähdä miten sunnuntainen kauppareissu kuluttaisi polttoainetta yhtään sen enempää kuin lauantain tai maanantainkaan kaupassa käynti, jotka kuitenkin todennäköisesti vain korvataan sunnuntain kauppareissulla.

Totta on, että kaupan kokonaismyyntikään ei sunnuntaikaupan vapautumisen myötä juuri kasva, sillä asiointi vain todennäköisesti tasoittuu eri päiville. 

Jatkossa suomalaisilla vain on entistä suurempi vapaus aivan itse päättää milloin lähtee kauppaan, eikä tuota päätöstä ole tehty suomalaisten puolesta Helsingissä talossa, jossa on paljon pylväitä edessä.

Vanhan tutun poismeno riipaisee aina, vaikka ei koskaan olisi oikein ollut sen kanssa välilöissäkään. Ikävä voi tulla varsinkin jos tuon puolitutun hullunkuriset toilailut ovat kuitenkin pitkään antaneet puheenaihetta ja puuhaakin pitkinä talvi-iltoina.

Puhun tietysti kauppojen sunnuntaisulkemuksen päättymisestä. Tuosta asiasta on tainnut tulla tälläkin palstalle taitettua peistä muutaman palstametrin verran. 

Järkeeni ei vain ole koskaan mahtunut miksi ruokakauppoja pitäisi pitää yksi päivä viikossa kiinni, vaikka sanomalehtiä saa tehdä joka ainoa päivä, viinaa saa vapaasti myydä kapakissa sunnuntaisinkin yömyöhään ja itse asiassa ihan samaa ruokaakin on saanut myydä vapaasti, jos on vain keksinyt nimittää kauppaansa huoltoasemaksi.

Sunnuntaisulkemuksen murentaminen askel askeleelta, sunnuntai sunnuntailta tuotti toisaalta suorastaan riemastuttavan hauskoja tuloksia. 

Hauskaa riitti vaikkapa kun kauppoja innostuttiin pienentämään 399 neliön suuruisiksi, jotta maaginen (ja tietysti aivan hatusta tempaistu) 400 neliön raja alittuisi ja himoittua sunnuntaikauppaa pääsisi sittenkin tekemään.

 

Edelleenkään toki kenenkään ei ole pakko mennä kauppaan sunnuntaisin ja jos tarpeeksi moni jää kotiin, eivät kaupat ole sunnuntaisin avoinna, kun aukiolo ei vain kannata. 

Nyt valtio toisaalta ei enää määrää, että kaikkien on jäätävä kotiin, koska osa ihmisistä ei halua muidenkaan ihmisten käyvän sunnuntaisin kaupassa.

Käytäntö on jo osoittanut, että kaikkien kauppojen ei suinkaan kannata aina olla sunnuntaisin avoinna. Nyt kauppiaat voivat itse mitata sen milloin väkeä kannattaa ottaa kalliilla tuplapalkalla sunnuntaikauppaa tekemään.

 

Sunnuntaisulkemuksen kannattajat ovat kehitelleet teoriaa siitä kuinka liikenteen päästöt kasvavat sunnuntaikaupan myötä. On kuitenkin vaikea nähdä miten sunnuntainen kauppareissu kuluttaisi polttoainetta yhtään sen enempää kuin lauantain tai maanantainkaan kaupassa käynti, jotka kuitenkin todennäköisesti vain korvataan sunnuntain kauppareissulla.

Totta on, että kaupan kokonaismyyntikään ei sunnuntaikaupan vapautumisen myötä juuri kasva, sillä asiointi vain todennäköisesti tasoittuu eri päiville. 

Jatkossa suomalaisilla vain on entistä suurempi vapaus aivan itse päättää milloin lähtee kauppaan, eikä tuota päätöstä ole tehty suomalaisten puolesta Helsingissä talossa, jossa on paljon pylväitä edessä.

3 thoughts on “Hyvästi sunnuntaisulkemus

  1. Toivottavasta markkinoiden ultraliberaalisuutta kannattavien

    puolisot ovat olleet töissä joulun pyhinä.

    Sunnuntai-aukiolossa ei ole pelkästään kysymys kuluttajien halusta. Asia kuuluu lainsäätäjälle siksi, että siinä on vastakkain voimavaroiltaan erilaiset osapuolet: Kauppojen palkolliset ovat tämän päivän yhteiskunnassa varsin vähäväkisiä verrattuna kaupan keskusliikkeisiin ja työnantajaliittoihin.
    Juuri tuollaisissa osapuolten välisen voiman epätasapainoon tarvitaan valtiovaltaa ja säätelyä.
  2. Säätelyä on monenlaista

    Merkillistä miten tätä valtion säätelyä ei ole tarvittu suojelemaan sanomalehden toimittajia tai ravintoloiden työntekijöitä sunnuntaityön kiroilta? Kuinka sattuikaan vain uskovaisten vastustamaa sunnuntaikauppaa säätelemään luotiin aikoinaan upouusi liikeaikalaki, mutta toimittajat saivat jatkaa rauhassa töitään myös sunnuntaina.

    Kun  uskovaiset saivat kavereikseen kaikkea kaupantekoa vastustavat vihreät ja vanhoilliset ammattiliitot oli koossa "pyhä" kolminaisuus, joka jarrutti normaaliin elämänmenoon palaamista tässä asiassa vuodesta toiseen.

    Suuri osa kaupan työntekijäistähän on ollut aivan tyytyväisiä sunnuntaiden tuplapalkkoihin, joista nauttimaan pääsevät yleensä sitä paitsi tuntitöitä tekevät opiskelijat, jotka sunnuntaityön ansiosta saavat entistä pienemmällä työmäärällä paremman palkan.

    Häviäjien puolella ovat sitten vain uskovaiset ja kaikkea kaupallisuutta ylipäätään vastustavat, jotka eivät toki menetä mitään todellista, vaan vain joutuvat tyytymään siihen, että muut ihmiset eivät elä heidän pillinsä mukaan, sillä heidänhän ei tarvitse toki itse käydä kaupassa sunnuntaisin nytkään.

     

    1. Koti, uskonto ja isänmaa

      tuo lause oli ennen oleellinen osa vapaan markkinatalouden kannattajien fraseologiaa. Isänmaan on nyt korvannut EU, koti on suurimmalta osin pankin omistuksessa ja uskonto on heitetty kokonaan yli laidan. Raamatun siteeraamisesta voitiin Suomessa luopua siinä vaiheessa kun SKDL lakkautettiin keväällä 1990. Vai onko kukaan kuullut työnantaja-kapitalistin siteeraavan raamattua vaikka kohdista ”työmies on palkkansa ansainnut” tai ”antakaa keisarille mikä keisarin on”.

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia