Kelpaisiko kasvollinen kotimainen omistus?

Keskustelu tulevasta verouudistuksesta käy kiivaana, Niin kuin tapana on, ovat kaikki sitä mieltä että ainakin naapurin verotusta tulee kiristää. Itsestä ei olisi niin väliäkään.

Pääomaverotuskin on taas otettu suurennuslasin alle. Politikoilla on – kuten viime päivinä on ilmennyt – vaikeuksia prosenttilaskussa. Välillä näyttävät menevän puurot ja vellit sekaisin muutenkin. Ennen kuin heitetään lapsi ulos pesuveden mukana, olisi ehkä syytä pohtia muutamaa asiaa.

Verottomista pääomatuloista puhutaan mielellään. Iltapäivälehdet puhuvat verotietoja julkistaessaan “aliverotetuista” pääomatuloista. Usein viitataan yrittäjän saamaan “verottomaan” 90.000 euroon. Harva puhujista tietää, että “verottoman” eli vain kertaalleen verotetun osingon saamisen edellytyksenä on yrityksen vahva tase.

Pääomatulo-osinkoa on korkeintaan  yhdeksän prosentin vuotuinen tuotto osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden perusteella siten, että yhtiön tilinpäätöshetken nettovarallisuus (varat – velat) jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Jotta yrittäjä saa tuon 90.000 euron osingon – josta yritys on jo maksanut 26 %:a veroa, on yrittäjällä oltava firmassa miljoonan euron varallisuus. Se jää suurimmalla osalla suomalaisista yrittäjistä pelkäksi haaveeksi.

Pörssiyhtiöiden osinkoja pidetään kevyesti verotettuina. Niistä maksetaan yrityksen jo maksaman 26 %:n lisäksi vielä 19,6 %:n vero. Suomen valtio on viisaudessaan päättänyt, että tämän veron maksavat vain kasvolliset omistajat. Sijoitusrahastot saavat osinkonsa verovapaasti.

Myyntivoitoista maksetaan 28 %:n vero. Jos kyseessä on pitkäaikainen omistus, voidaan osakkeen hankintahinnassa käyttää hankintameno-olettamaa. Tällä lievennyksellä on harvoin todellista merkitystä ja pitkäaikainen sijoittaja maksaa käytännössä veron myös inflaation mukanaan tuomasta arvonnoususta. Monissa EU-maissa myyntivoittoverotus on jo nyt huomattavasti Suomea kevyempää.

Kumpikin vero on EU-alueella helppo joko välttää tai minimoida. Verottajan omien lausuntojen mukaan ulkolaisten etävälittäjien kauppoja ei raportoida riittävästi Suomen veroviranomaisille ja osa kaupoista jää raportoimatta. Arviot menetetyistä veroista liikkuvat noin sadassa miljoonassa eurossa. Liikutaan harmaassa taloudessa. http://m.taloussanomat.fi/?pag…=200813976

Täysin laillisiakin keinoja löytyy. Sekä kotimaisilta että ulkolaisilta vakuutusyhtiöiltä löytyy varainhoitoon soveltuvia vakuutuksia, joissa omaisuus paketoidaan vakuutukseen. Vakuutuksen sisällä saadut myyntivoitot tulevat verotettaviksi vasta sitten kun koko alunperin sijoitettu “vakuutussumma” on nostettu. Sen jälkeen niitä verotetaan 28 %:n verokannalla, olettaen että verovelvollinen on edelleen Suomen verotuksen piirissä. Vakuutusyhtiölle (ulkomaille) maksettuja osinkoja verotetaan 15 %:n verokannalla, mikäli k.o. maalla ei ole tätäkin edullisempaa verosopimusta Suomen kanssa. Vakuutuksen omistaja saa siis osingoista 4,6 %:n veroedun ja pystyy lykkäämään myyntivoittojen verotusta vuosia, jopa loputtomiin.

Nämä vakuutusyhtiöt olivat erittäin aktiivisia markkinoilla kun omaisuusverotus oli voimissaan. Senkin jälkeenkin niille on löytynyt oma asiakaskuntansa joka ylläolevien etujen lisäksi pystyy käyttämään vakuutuksia m.m. perintöverojen minimoinnissa ja esimerkiksi varojen siirtämiseen velkojien ulottumattomiin. Jo pelkät spekuloinnit osinkoverotuksen kiristämisestä antaa näille yhtiöille oivan myyntivaltin. Kukapa ei ottaisi mieluummin varmasti edullisen pääomaverotuksen kuin edes pienen riskin siitä, että omistuksen tuottoa verotetaan entistäkin raskaammin. Ratkaisu saattaa kannattaa jo pienehköillä summilla (50.000 euroa) ja varmasti kilpailukykyisiä ratkaisuja löytyy suuremmille, 250.000 euroa ylittäville, salkuille. Vakuutuksissa saattaa olla muutakin kuin pörssiosakkeita kuten oheisesta linkistä ilmenee. http://www.talouselama.fi/sijo…156041.ece

Konsultti on liputtanut pitkään kasvollisen kotimaisen omistuksen puolesta. Mikäli veropaineet kohdistuvat kohtuuttomasti kotimaiseen sijoittajaan, joutuu jokainen miettimään henkilökohtaiset ratkaisunsa uudelleen. Toivottavasti poliitikoilta löytyy ymmärrystä sekä kotimaiselle omistukselle että pitkäaikaiselle osakesäästämiselle.

Tarvetta kotimaiseen sijoittamiseen on. Sen ovat viime kuukausina osoittaneet m.m. Stockmannin, Pohjolan, Talvivaaran, Aspon, Spondan, Ilkan, Oriola KD:n ja Nordean osakeannit .

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Keskustelu tulevasta verouudistuksesta käy kiivaana, Niin kuin tapana on, ovat kaikki sitä mieltä että ainakin naapurin verotusta tulee kiristää. Itsestä ei olisi niin väliäkään.

Pääomaverotuskin on taas otettu suurennuslasin alle. Politikoilla on – kuten viime päivinä on ilmennyt – vaikeuksia prosenttilaskussa. Välillä näyttävät menevän puurot ja vellit sekaisin muutenkin. Ennen kuin heitetään lapsi ulos pesuveden mukana, olisi ehkä syytä pohtia muutamaa asiaa.

Verottomista pääomatuloista puhutaan mielellään. Iltapäivälehdet puhuvat verotietoja julkistaessaan “aliverotetuista” pääomatuloista. Usein viitataan yrittäjän saamaan “verottomaan” 90.000 euroon. Harva puhujista tietää, että “verottoman” eli vain kertaalleen verotetun osingon saamisen edellytyksenä on yrityksen vahva tase.

Pääomatulo-osinkoa on korkeintaan  yhdeksän prosentin vuotuinen tuotto osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden perusteella siten, että yhtiön tilinpäätöshetken nettovarallisuus (varat – velat) jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Jotta yrittäjä saa tuon 90.000 euron osingon – josta yritys on jo maksanut 26 %:a veroa, on yrittäjällä oltava firmassa miljoonan euron varallisuus. Se jää suurimmalla osalla suomalaisista yrittäjistä pelkäksi haaveeksi.

Pörssiyhtiöiden osinkoja pidetään kevyesti verotettuina. Niistä maksetaan yrityksen jo maksaman 26 %:n lisäksi vielä 19,6 %:n vero. Suomen valtio on viisaudessaan päättänyt, että tämän veron maksavat vain kasvolliset omistajat. Sijoitusrahastot saavat osinkonsa verovapaasti.

Myyntivoitoista maksetaan 28 %:n vero. Jos kyseessä on pitkäaikainen omistus, voidaan osakkeen hankintahinnassa käyttää hankintameno-olettamaa. Tällä lievennyksellä on harvoin todellista merkitystä ja pitkäaikainen sijoittaja maksaa käytännössä veron myös inflaation mukanaan tuomasta arvonnoususta. Monissa EU-maissa myyntivoittoverotus on jo nyt huomattavasti Suomea kevyempää.

Kumpikin vero on EU-alueella helppo joko välttää tai minimoida. Verottajan omien lausuntojen mukaan ulkolaisten etävälittäjien kauppoja ei raportoida riittävästi Suomen veroviranomaisille ja osa kaupoista jää raportoimatta. Arviot menetetyistä veroista liikkuvat noin sadassa miljoonassa eurossa. Liikutaan harmaassa taloudessa. http://m.taloussanomat.fi/?pag…=200813976

Täysin laillisiakin keinoja löytyy. Sekä kotimaisilta että ulkolaisilta vakuutusyhtiöiltä löytyy varainhoitoon soveltuvia vakuutuksia, joissa omaisuus paketoidaan vakuutukseen. Vakuutuksen sisällä saadut myyntivoitot tulevat verotettaviksi vasta sitten kun koko alunperin sijoitettu “vakuutussumma” on nostettu. Sen jälkeen niitä verotetaan 28 %:n verokannalla, olettaen että verovelvollinen on edelleen Suomen verotuksen piirissä. Vakuutusyhtiölle (ulkomaille) maksettuja osinkoja verotetaan 15 %:n verokannalla, mikäli k.o. maalla ei ole tätäkin edullisempaa verosopimusta Suomen kanssa. Vakuutuksen omistaja saa siis osingoista 4,6 %:n veroedun ja pystyy lykkäämään myyntivoittojen verotusta vuosia, jopa loputtomiin.

Nämä vakuutusyhtiöt olivat erittäin aktiivisia markkinoilla kun omaisuusverotus oli voimissaan. Senkin jälkeenkin niille on löytynyt oma asiakaskuntansa joka ylläolevien etujen lisäksi pystyy käyttämään vakuutuksia m.m. perintöverojen minimoinnissa ja esimerkiksi varojen siirtämiseen velkojien ulottumattomiin. Jo pelkät spekuloinnit osinkoverotuksen kiristämisestä antaa näille yhtiöille oivan myyntivaltin. Kukapa ei ottaisi mieluummin varmasti edullisen pääomaverotuksen kuin edes pienen riskin siitä, että omistuksen tuottoa verotetaan entistäkin raskaammin. Ratkaisu saattaa kannattaa jo pienehköillä summilla (50.000 euroa) ja varmasti kilpailukykyisiä ratkaisuja löytyy suuremmille, 250.000 euroa ylittäville, salkuille. Vakuutuksissa saattaa olla muutakin kuin pörssiosakkeita kuten oheisesta linkistä ilmenee. http://www.talouselama.fi/sijo…156041.ece

Konsultti on liputtanut pitkään kasvollisen kotimaisen omistuksen puolesta. Mikäli veropaineet kohdistuvat kohtuuttomasti kotimaiseen sijoittajaan, joutuu jokainen miettimään henkilökohtaiset ratkaisunsa uudelleen. Toivottavasti poliitikoilta löytyy ymmärrystä sekä kotimaiselle omistukselle että pitkäaikaiselle osakesäästämiselle.

Tarvetta kotimaiseen sijoittamiseen on. Sen ovat viime kuukausina osoittaneet m.m. Stockmannin, Pohjolan, Talvivaaran, Aspon, Spondan, Ilkan, Oriola KD:n ja Nordean osakeannit .

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen