Perinteisestä tuotekehityksestä kohti nykyaikaista innovaatiojohtamista

Tuotekehitys on pitkään nähty yrityksissä melko suppeana kokonaisuutena ja vain propellihattuisten insinöörien tehtävänä. Maailma kuitenkin muuttuu ja nykyaikana pitäisi ennemminkin puhua kokonaisvaltaisemmasta innovaatiojohtamisesta, jossa myös uusien ideoiden jatkuva tuottaminen sekä myynti- ja markkinointiosaaminen korostuvat.
 
Tuotekehittäjän on pystyttävä navigoimaan teknis-taloudellisessa viidakossa, jossa on ymmärrettävä tuotteeseen liittyvä teknologia ja ansaintalogiikka sekä kyettävä myymään idea vähintäänkin sisäiselle asiakkaalle. Nykyaikainen tuotekehitystyö vaatiikin jatkuvaa markkinoiden, kysynnän ja teknologian kehittymisen seurantaa sekä osallistumista myynnin tukeen ja asiakasyhteistyöhön.
 
Tämä tuo mukanaan entistä suurempia kompetenssivaatimuksia kehitystyön tekijöille, sillä heidän on ymmärrettävä entistä paremmin asiakkaiden liiketoimintaa ja heidän tarpeitaan sekä pystyttävä suljetun tuotekehitystyön sijaan avoimempaan verkostoyhteistyöhön asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Avoimen innovaatiokulttuurin luominen on yksi nykypäivän trendeistä, jonka oppiminen ei tapahdu hetkessä.
 
Asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisen täytyy olla kehitystyön lähtökohta, mutta se ei yksin takaa menestystä tulevaisuudessa. Organisaatioiden rakenteet, järjestelmät ja prosessit on valjastettava innovaatiomyönteisiksi ja vanhoista, ”näin on aina ennenkin tehty” -tyyppisistä, ajattelumalleista on päästävä eroon. Jokaisen on uskaltauduttava pois omalta mukavuusalueeltaan.
 
Perinteiseen lyhytnäköiseen tulosohjaukseen perustuvien johtamiskäytäntöjen on myös muututtava. Kvartaalitalouden hektisessä maailmassa elettäessä saattaa pitkän tähtäyksen suunnittelu ja pidempiaikaisten roadmappien laatiminen unohtua, pyrittäessä maksimoimaan voittoja vuosineljänneksen tai vain kuukauden aikajänteellä. Ilman tulevaisuuteen katsovaa tuotekehitystä ja uusia innovaatioita yrityksen kilpailukyky kuitenkin menetetään helposti ennemmin tai myöhemmin. Tämä on syytä muistaa varsinkin nykyisen kaltaisessa heikossa taloustilanteessa, jolloin kustannusten karsiminen on tapetilla. Monet yritykset pienentävät nyt kehitysresurssejaan, mikä tulee kostautumaan tulevaisuudessa. Ei riitä, että yrityksen strategiakalvoissa komeilee muutama innovatiivisuuteen viittaava korulause. Innovaatiojohtamisesta täytyy tulla osa jokaisen yrityksen arkipäivää.

Tuotekehitys on pitkään nähty yrityksissä melko suppeana kokonaisuutena ja vain propellihattuisten insinöörien tehtävänä. Maailma kuitenkin muuttuu ja nykyaikana pitäisi ennemminkin puhua kokonaisvaltaisemmasta innovaatiojohtamisesta, jossa myös uusien ideoiden jatkuva tuottaminen sekä myynti- ja markkinointiosaaminen korostuvat.
 
Tuotekehittäjän on pystyttävä navigoimaan teknis-taloudellisessa viidakossa, jossa on ymmärrettävä tuotteeseen liittyvä teknologia ja ansaintalogiikka sekä kyettävä myymään idea vähintäänkin sisäiselle asiakkaalle. Nykyaikainen tuotekehitystyö vaatiikin jatkuvaa markkinoiden, kysynnän ja teknologian kehittymisen seurantaa sekä osallistumista myynnin tukeen ja asiakasyhteistyöhön.
 
Tämä tuo mukanaan entistä suurempia kompetenssivaatimuksia kehitystyön tekijöille, sillä heidän on ymmärrettävä entistä paremmin asiakkaiden liiketoimintaa ja heidän tarpeitaan sekä pystyttävä suljetun tuotekehitystyön sijaan avoimempaan verkostoyhteistyöhön asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Avoimen innovaatiokulttuurin luominen on yksi nykypäivän trendeistä, jonka oppiminen ei tapahdu hetkessä.
 
Asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisen täytyy olla kehitystyön lähtökohta, mutta se ei yksin takaa menestystä tulevaisuudessa. Organisaatioiden rakenteet, järjestelmät ja prosessit on valjastettava innovaatiomyönteisiksi ja vanhoista, ”näin on aina ennenkin tehty” -tyyppisistä, ajattelumalleista on päästävä eroon. Jokaisen on uskaltauduttava pois omalta mukavuusalueeltaan.
 
Perinteiseen lyhytnäköiseen tulosohjaukseen perustuvien johtamiskäytäntöjen on myös muututtava. Kvartaalitalouden hektisessä maailmassa elettäessä saattaa pitkän tähtäyksen suunnittelu ja pidempiaikaisten roadmappien laatiminen unohtua, pyrittäessä maksimoimaan voittoja vuosineljänneksen tai vain kuukauden aikajänteellä. Ilman tulevaisuuteen katsovaa tuotekehitystä ja uusia innovaatioita yrityksen kilpailukyky kuitenkin menetetään helposti ennemmin tai myöhemmin. Tämä on syytä muistaa varsinkin nykyisen kaltaisessa heikossa taloustilanteessa, jolloin kustannusten karsiminen on tapetilla. Monet yritykset pienentävät nyt kehitysresurssejaan, mikä tulee kostautumaan tulevaisuudessa. Ei riitä, että yrityksen strategiakalvoissa komeilee muutama innovatiivisuuteen viittaava korulause. Innovaatiojohtamisesta täytyy tulla osa jokaisen yrityksen arkipäivää.

One thought on “Perinteisestä tuotekehityksestä kohti nykyaikaista innovaatiojohtamista

  1. innovaatio

    Esimerkki Nokia (oma käsitykseni): Nokia on erinomainen puhelinvalmistaja, insinööripaja ja teollisuusyritys. Kapula&tietokone&päätemarkkinoiden konvergoituessa ei puhelimien valmistus enää kuitenkaan riitä. Vastassa on mm. Apple ja Google, jotka ovat käyttäyttäjäystävällisen kehityksen ja nörttikulttuurin uranuurtajia. Tarvitaan kokonainen yhteisö tietoyhteiskuntaa sisään- ja uloshengittäviä pioneerinörttitaiteilijoita, jotka määrittävät millaisia markkinoista tulee.

    OK, toisaalta Nokia voi ottaa seuraajastrategian ja kopioda halvalla kaikki mitä muut kehittäjät tuottavat.

     

     

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?

Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?

Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat

Talous

Yritysten liikevaihdot ja tulokset kasvoivat Q2/2026 aikana ja osassa yrityksistä on jo potentiaalia laajennusinvestointeihin

Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot kasvoivat Q2/2025 keskimäärin 7% vuoden takaiseen verrattuna ja liiketulokset (EBIT) kasvoivat peräti 35%.

Seurantaan on tällä kertaa otettu myös investoidun pääoman tuotto

Yhteiskunta

Kansanedustajien sopeutumisrahasta 2: sopeutumisrahan määrä

Kansanedustaja voi eduskuntakautensa päätyttyä saada sopeutumisrahaa yhteensä melkein miljoonan euron verran! Onko tässä mieltä? Tämä on jatkoa edeltävälle videolle, jolla käsittelin sopeutumisrahan kestoa.

https://www.youtube.com/shorts/ZqGmUiUZ7P8