Perinteisestä tuotekehityksestä kohti nykyaikaista innovaatiojohtamista

Tuotekehitys on pitkään nähty yrityksissä melko suppeana kokonaisuutena ja vain propellihattuisten insinöörien tehtävänä. Maailma kuitenkin muuttuu ja nykyaikana pitäisi ennemminkin puhua kokonaisvaltaisemmasta innovaatiojohtamisesta, jossa myös uusien ideoiden jatkuva tuottaminen sekä myynti- ja markkinointiosaaminen korostuvat.
 
Tuotekehittäjän on pystyttävä navigoimaan teknis-taloudellisessa viidakossa, jossa on ymmärrettävä tuotteeseen liittyvä teknologia ja ansaintalogiikka sekä kyettävä myymään idea vähintäänkin sisäiselle asiakkaalle. Nykyaikainen tuotekehitystyö vaatiikin jatkuvaa markkinoiden, kysynnän ja teknologian kehittymisen seurantaa sekä osallistumista myynnin tukeen ja asiakasyhteistyöhön.
 
Tämä tuo mukanaan entistä suurempia kompetenssivaatimuksia kehitystyön tekijöille, sillä heidän on ymmärrettävä entistä paremmin asiakkaiden liiketoimintaa ja heidän tarpeitaan sekä pystyttävä suljetun tuotekehitystyön sijaan avoimempaan verkostoyhteistyöhön asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Avoimen innovaatiokulttuurin luominen on yksi nykypäivän trendeistä, jonka oppiminen ei tapahdu hetkessä.
 
Asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisen täytyy olla kehitystyön lähtökohta, mutta se ei yksin takaa menestystä tulevaisuudessa. Organisaatioiden rakenteet, järjestelmät ja prosessit on valjastettava innovaatiomyönteisiksi ja vanhoista, ”näin on aina ennenkin tehty” -tyyppisistä, ajattelumalleista on päästävä eroon. Jokaisen on uskaltauduttava pois omalta mukavuusalueeltaan.
 
Perinteiseen lyhytnäköiseen tulosohjaukseen perustuvien johtamiskäytäntöjen on myös muututtava. Kvartaalitalouden hektisessä maailmassa elettäessä saattaa pitkän tähtäyksen suunnittelu ja pidempiaikaisten roadmappien laatiminen unohtua, pyrittäessä maksimoimaan voittoja vuosineljänneksen tai vain kuukauden aikajänteellä. Ilman tulevaisuuteen katsovaa tuotekehitystä ja uusia innovaatioita yrityksen kilpailukyky kuitenkin menetetään helposti ennemmin tai myöhemmin. Tämä on syytä muistaa varsinkin nykyisen kaltaisessa heikossa taloustilanteessa, jolloin kustannusten karsiminen on tapetilla. Monet yritykset pienentävät nyt kehitysresurssejaan, mikä tulee kostautumaan tulevaisuudessa. Ei riitä, että yrityksen strategiakalvoissa komeilee muutama innovatiivisuuteen viittaava korulause. Innovaatiojohtamisesta täytyy tulla osa jokaisen yrityksen arkipäivää.

Tuotekehitys on pitkään nähty yrityksissä melko suppeana kokonaisuutena ja vain propellihattuisten insinöörien tehtävänä. Maailma kuitenkin muuttuu ja nykyaikana pitäisi ennemminkin puhua kokonaisvaltaisemmasta innovaatiojohtamisesta, jossa myös uusien ideoiden jatkuva tuottaminen sekä myynti- ja markkinointiosaaminen korostuvat.
 
Tuotekehittäjän on pystyttävä navigoimaan teknis-taloudellisessa viidakossa, jossa on ymmärrettävä tuotteeseen liittyvä teknologia ja ansaintalogiikka sekä kyettävä myymään idea vähintäänkin sisäiselle asiakkaalle. Nykyaikainen tuotekehitystyö vaatiikin jatkuvaa markkinoiden, kysynnän ja teknologian kehittymisen seurantaa sekä osallistumista myynnin tukeen ja asiakasyhteistyöhön.
 
Tämä tuo mukanaan entistä suurempia kompetenssivaatimuksia kehitystyön tekijöille, sillä heidän on ymmärrettävä entistä paremmin asiakkaiden liiketoimintaa ja heidän tarpeitaan sekä pystyttävä suljetun tuotekehitystyön sijaan avoimempaan verkostoyhteistyöhön asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Avoimen innovaatiokulttuurin luominen on yksi nykypäivän trendeistä, jonka oppiminen ei tapahdu hetkessä.
 
Asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisen täytyy olla kehitystyön lähtökohta, mutta se ei yksin takaa menestystä tulevaisuudessa. Organisaatioiden rakenteet, järjestelmät ja prosessit on valjastettava innovaatiomyönteisiksi ja vanhoista, ”näin on aina ennenkin tehty” -tyyppisistä, ajattelumalleista on päästävä eroon. Jokaisen on uskaltauduttava pois omalta mukavuusalueeltaan.
 
Perinteiseen lyhytnäköiseen tulosohjaukseen perustuvien johtamiskäytäntöjen on myös muututtava. Kvartaalitalouden hektisessä maailmassa elettäessä saattaa pitkän tähtäyksen suunnittelu ja pidempiaikaisten roadmappien laatiminen unohtua, pyrittäessä maksimoimaan voittoja vuosineljänneksen tai vain kuukauden aikajänteellä. Ilman tulevaisuuteen katsovaa tuotekehitystä ja uusia innovaatioita yrityksen kilpailukyky kuitenkin menetetään helposti ennemmin tai myöhemmin. Tämä on syytä muistaa varsinkin nykyisen kaltaisessa heikossa taloustilanteessa, jolloin kustannusten karsiminen on tapetilla. Monet yritykset pienentävät nyt kehitysresurssejaan, mikä tulee kostautumaan tulevaisuudessa. Ei riitä, että yrityksen strategiakalvoissa komeilee muutama innovatiivisuuteen viittaava korulause. Innovaatiojohtamisesta täytyy tulla osa jokaisen yrityksen arkipäivää.

One thought on “Perinteisestä tuotekehityksestä kohti nykyaikaista innovaatiojohtamista

  1. innovaatio

    Esimerkki Nokia (oma käsitykseni): Nokia on erinomainen puhelinvalmistaja, insinööripaja ja teollisuusyritys. Kapula&tietokone&päätemarkkinoiden konvergoituessa ei puhelimien valmistus enää kuitenkaan riitä. Vastassa on mm. Apple ja Google, jotka ovat käyttäyttäjäystävällisen kehityksen ja nörttikulttuurin uranuurtajia. Tarvitaan kokonainen yhteisö tietoyhteiskuntaa sisään- ja uloshengittäviä pioneerinörttitaiteilijoita, jotka määrittävät millaisia markkinoista tulee.

    OK, toisaalta Nokia voi ottaa seuraajastrategian ja kopioda halvalla kaikki mitä muut kehittäjät tuottavat.

     

     

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia