Suomalaista kapitalismia ja mediaa

 

Aioin ensin kommentoida Kaitsun kirjoitusta, mutta kommentointi venähti pituuden osalta omaksi merkinnäkseen.

Ensinnäkin on syytä todeta, että suomalaisen kapitalismin kulta-aikaa oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa – ainakin jos ajatellaan sellaista tilannetta, missä kotitaloudet omistavat suoraan osakeyhtiöt, joitten omistusta ei ole minnekään sementoitu.

Teollistamisen ja suomen kielen aseman parantumisen myötä Suomeen perustettiin huomattava määrä paikallisia sanomalehtiä, puhelin- ja sähköyhtiöitä. Paikallinen vakuutus- ja pankkitoiminta oli yhdistys- ja osuuskuntapohjaista.

Suomalaisen kapitalismin ensimmäinen ongelma oli puolestaan lähes unohtaa yritysten omistajat Suomen itsenäisyyden noin 70 ensimmäisen vuoden ajaksi.

Kun Tuunanen ja Mäkelä alkoivat nurkata mediayhtiöitä, heidän toimintaansa moitittiin. En moitteita ymmärtänyt.

Paljon enemmän moitittavaa on siinä, että esim. 1980-luvulla eräskin lehtitalo maksoi osakepääomalleen vuodessa osinkoa n. 10.000 markkaa. Mikäli nurkkaamisessa käytetyillä hinnoilla määrittelee ko. lehtitalon koko osakepääoman markkina-arvon, päästään yli 20 miljoonaan markkaan.

Kymppitonnin osingot 20 millin firmasta eivät ole paljon. Riviosakkaat unohdettiin ja pääosakkaat käyttivät yhtiötä esim. sukulaistensa työllistämiseen.

Kun Tuunanen ja Mäkelä antoivat mediayhtiölle todellisen markkinahinnan, heitä siis moitittiin.

Kun mediayhtiöitten omistus lopulta sementoitiin Sanomatalon ja Alma Median siipien suojiin, kukaan ei puhunut mitään. Korppi ei korpin silmää noki eikä media itseään arvostele!

Sementoinnissa on ollut mukana yhdessä sekä julkisesti noteerattuja että noteeraamattomia yrityksiä. Niitten välillä on tapahtunut yhteistyötä, jota ei julkisuudessa ole käsitelty siinä laajuudessa kuin julkisesti noteeratulla yrityksellä olisi suotavaa. Koska minulta puuttuu täysi näyttö perustelluille epäilyksilleni, jätän nimet mainitsematta.

______________________________________________________________________

Sanomatalon nousu Suomessa on perustunut kahdelle asialle. Toisaalta esim. Aku Ankka ja Valitut Palat ovat olleet erinomaisen kannattavia lehtiä, paljon tilaajia eikä toimitusta juuri laisinkaan.

Kun nettikansa on ottanut tavakseen moittia HS:ää kutsuen sitä Pravdaksi, kyllä HS:n nousun tekijät on syytä nähdä ja ymmärtää.

Kun HS:n kanssa kilpailleet puolueitten pää-äänenkannattajat jakoivat pelkkää poliittista propagandaa – kukin omalla tavallaan. HS:n teksteihin saattoi sentään luottaa paljon paremmin.

Muistan itse, miten (paperinen!) US kieltäytyi aikoinaan antamasta KOP:n vaikeuksista mitenkään oikeaa ja riittävää kuvaa. Typerät selittelyt eivät pankin asemaa muuksi muuttaneet, mutta ainakin minä menetin luottamukseni KOP:n lisäksi myös US:ään. Ja kun luottamuksen kerran menettää, sitä harvemmin saa takaisin.

Internetin käytössä edelläkävijöinä ovat mielestäni olleet eräät Talentumin lehdet. AP-Areena on eräs Suomen vanhimpia nettikeskustelupalstoja ja TE otti ensimmäisenä käyttöön mahdollisuuden kommentoida jokaista lehden kirjoitusta. Internetin osalta Sanomatalo on ollut vastahakoinen, vastaan haraava perässätulija.

 

Aioin ensin kommentoida Kaitsun kirjoitusta, mutta kommentointi venähti pituuden osalta omaksi merkinnäkseen.

Ensinnäkin on syytä todeta, että suomalaisen kapitalismin kulta-aikaa oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa – ainakin jos ajatellaan sellaista tilannetta, missä kotitaloudet omistavat suoraan osakeyhtiöt, joitten omistusta ei ole minnekään sementoitu.

Teollistamisen ja suomen kielen aseman parantumisen myötä Suomeen perustettiin huomattava määrä paikallisia sanomalehtiä, puhelin- ja sähköyhtiöitä. Paikallinen vakuutus- ja pankkitoiminta oli yhdistys- ja osuuskuntapohjaista.

Suomalaisen kapitalismin ensimmäinen ongelma oli puolestaan lähes unohtaa yritysten omistajat Suomen itsenäisyyden noin 70 ensimmäisen vuoden ajaksi.

Kun Tuunanen ja Mäkelä alkoivat nurkata mediayhtiöitä, heidän toimintaansa moitittiin. En moitteita ymmärtänyt.

Paljon enemmän moitittavaa on siinä, että esim. 1980-luvulla eräskin lehtitalo maksoi osakepääomalleen vuodessa osinkoa n. 10.000 markkaa. Mikäli nurkkaamisessa käytetyillä hinnoilla määrittelee ko. lehtitalon koko osakepääoman markkina-arvon, päästään yli 20 miljoonaan markkaan.

Kymppitonnin osingot 20 millin firmasta eivät ole paljon. Riviosakkaat unohdettiin ja pääosakkaat käyttivät yhtiötä esim. sukulaistensa työllistämiseen.

Kun Tuunanen ja Mäkelä antoivat mediayhtiölle todellisen markkinahinnan, heitä siis moitittiin.

Kun mediayhtiöitten omistus lopulta sementoitiin Sanomatalon ja Alma Median siipien suojiin, kukaan ei puhunut mitään. Korppi ei korpin silmää noki eikä media itseään arvostele!

Sementoinnissa on ollut mukana yhdessä sekä julkisesti noteerattuja että noteeraamattomia yrityksiä. Niitten välillä on tapahtunut yhteistyötä, jota ei julkisuudessa ole käsitelty siinä laajuudessa kuin julkisesti noteeratulla yrityksellä olisi suotavaa. Koska minulta puuttuu täysi näyttö perustelluille epäilyksilleni, jätän nimet mainitsematta.

______________________________________________________________________

Sanomatalon nousu Suomessa on perustunut kahdelle asialle. Toisaalta esim. Aku Ankka ja Valitut Palat ovat olleet erinomaisen kannattavia lehtiä, paljon tilaajia eikä toimitusta juuri laisinkaan.

Kun nettikansa on ottanut tavakseen moittia HS:ää kutsuen sitä Pravdaksi, kyllä HS:n nousun tekijät on syytä nähdä ja ymmärtää.

Kun HS:n kanssa kilpailleet puolueitten pää-äänenkannattajat jakoivat pelkkää poliittista propagandaa – kukin omalla tavallaan. HS:n teksteihin saattoi sentään luottaa paljon paremmin.

Muistan itse, miten (paperinen!) US kieltäytyi aikoinaan antamasta KOP:n vaikeuksista mitenkään oikeaa ja riittävää kuvaa. Typerät selittelyt eivät pankin asemaa muuksi muuttaneet, mutta ainakin minä menetin luottamukseni KOP:n lisäksi myös US:ään. Ja kun luottamuksen kerran menettää, sitä harvemmin saa takaisin.

Internetin käytössä edelläkävijöinä ovat mielestäni olleet eräät Talentumin lehdet. AP-Areena on eräs Suomen vanhimpia nettikeskustelupalstoja ja TE otti ensimmäisenä käyttöön mahdollisuuden kommentoida jokaista lehden kirjoitusta. Internetin osalta Sanomatalo on ollut vastahakoinen, vastaan haraava perässätulija.

Related Posts

Kevyttä

Ilman pienhiukkaspitoisuuden vaihtelut ovat korrelaatiossa alueen pörssituottoon,  selviää Oulun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.  (kuvassa Kiinalaisen kaupungin päivittäinen ero pienhiukkasissa)
Ilmansaasteille altistuminen voi aiheuttaa monentyyppisiä psykologisia, sosiaalisia ja

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki