Vipu ETF tuotosta
Jo aikaisemmin palstalla on ollut puhetta, että vivutetut ETF:t eli sellaiset pörssikaupan kohteena olevat rahastot (=ETF), jotka muuttuvat seurannan kohteen olevaan indeksin nähden moninkertaisesti, voivat olla sijoittajalle huonosti sopivia tuotteita. Lähin tällainen tuote on ruotsalaisen Xact rahaston Bulla ja Bear-ETF:t, jotka kumpikin liikkuvat Tukholman pörssin indeksiin 1,5 kertaisesti. Eli kun pörssi nousee 1 %:n niin Xact Bull nousee 1,5 % ja vastaavasti Xact Bear laskee 1,5 %. Tuo Xact Bear on myös esimerkki käänteisestä rahastosta, jonka arvo kasvaa indeksin laskiessa.
Teoriassa vivuteutn rahasto näyttää tuottavan moninkertaisesti suoraan indeksiin verrattuna mutta käytäntö on toinen. Tutkijat Minder Cheng ja Ananth Madhavan Barclays Global Investors yhtiöstä ovat julkaisseet tutkimuksen, jossa on selitetty sekä vivutettujen että käänteisten ETF-rahastojen tuottoa.
Tutkimuksen mukaan pääosa sijoituksista kohdistuu kaksinkertaisesti vivutettuihin ETF:iin. Niiden osto ja myyntihinnan ero on matala, mutta myös osuuksien pitoaika on lyhyt muutamasta päivästä pariin viikkoon, joten pienkin spredi merkitsee tuotolle paljon.
Näiden ETF:ien tuotto on riippuu kurssihistoriasta (path dependent).
Kuvassa on viiden päivä tuottokäyrät vastakkaisilta 2x vivutetuilta ETF:ltä: UltraShort Oil & Gas ProShares (DUG) ja Ultra Oil & Gas ProShares (DIG).
Kuvasta näkyy riippuvuus kurssihistoriasta, joka pienentää voimakkaasti sijoittajan tuottoa. Toinen haara on tuottanut +10% kun taas sen peilikuva on tuonut tappiota 14%. Eli viikossa menetystä on tullut lähes 4 %. Kun lisäksi kaupankäyntikustannukset ovat korkeat niin ei ole ihme, että tuotteet ovat jääneet yksityissijoittajille instituutio-omistuksen ollessa alle 0,5%.
Jo aikaisemmin palstalla on ollut puhetta, että vivutetut ETF:t eli sellaiset pörssikaupan kohteena olevat rahastot (=ETF), jotka muuttuvat seurannan kohteen olevaan indeksin nähden moninkertaisesti, voivat olla sijoittajalle huonosti sopivia tuotteita. Lähin tällainen tuote on ruotsalaisen Xact rahaston Bulla ja Bear-ETF:t, jotka kumpikin liikkuvat Tukholman pörssin indeksiin 1,5 kertaisesti. Eli kun pörssi nousee 1 %:n niin Xact Bull nousee 1,5 % ja vastaavasti Xact Bear laskee 1,5 %. Tuo Xact Bear on myös esimerkki käänteisestä rahastosta, jonka arvo kasvaa indeksin laskiessa.
Teoriassa vivuteutn rahasto näyttää tuottavan moninkertaisesti suoraan indeksiin verrattuna mutta käytäntö on toinen. Tutkijat Minder Cheng ja Ananth Madhavan Barclays Global Investors yhtiöstä ovat julkaisseet tutkimuksen, jossa on selitetty sekä vivutettujen että käänteisten ETF-rahastojen tuottoa.
Tutkimuksen mukaan pääosa sijoituksista kohdistuu kaksinkertaisesti vivutettuihin ETF:iin. Niiden osto ja myyntihinnan ero on matala, mutta myös osuuksien pitoaika on lyhyt muutamasta päivästä pariin viikkoon, joten pienkin spredi merkitsee tuotolle paljon.
Näiden ETF:ien tuotto on riippuu kurssihistoriasta (path dependent).
Kuvassa on viiden päivä tuottokäyrät vastakkaisilta 2x vivutetuilta ETF:ltä: UltraShort Oil & Gas ProShares (DUG) ja Ultra Oil & Gas ProShares (DIG).
Kuvasta näkyy riippuvuus kurssihistoriasta, joka pienentää voimakkaasti sijoittajan tuottoa. Toinen haara on tuottanut +10% kun taas sen peilikuva on tuonut tappiota 14%. Eli viikossa menetystä on tullut lähes 4 %. Kun lisäksi kaupankäyntikustannukset ovat korkeat niin ei ole ihme, että tuotteet ovat jääneet yksityissijoittajille instituutio-omistuksen ollessa alle 0,5%.
Vipuetf
Olin NordNetin kurssilla ja siellä puhuttiin myös vipuetf asiasta. Kouluttajan mukaan volatiliteetti syö tuoton tehokkaasti. Otetaan esimerkki tuplavivusta, kun kurssi sahaa vuoroin nousten ja laskien. Ensimmäinen päivä, indeksin nousu 1%, etf nousu 2% = 102. Toinen päivä, indeksi -1%, etf -2% = 0,9996. Kolmas päivä, indeksi +1%, etf +2% = 1,0196. Ja niin edelleen. Jos kurssi liikkuu toivottuun suuntaan ilman poikkeamia, vipu toimii "nimellisarvonsa" mukaan.
Marttim, mikä tossa sun
Marttim, mikä tossa sun esimerkissäsi on se pihvi??
Eihän vola mitään ”tuottoja” syö? (mikä tuotto? Jos indeksi junnaa paikallaan, niin missä tuotto?)
Tossa sun esimerkissä heilutaan indeksiarvo 100 ympärillä tehokkaasti. Pikkuhiljaa heiluri saa arvon 100 kunhan tota toistetaan riittävän kauan. Vivutettu indeksi lähestyy heiluriarvoa vain puolet nopeammin kuin vivuttamaton. Eli päätyy arvoon 100. Tasan se panos mikä ”koneeseen” pistettiin sisäänkin saadaan siis ulos. Ei tuottoa, mutta ei tappiotakaan ideaaliesimerkissä. Tosin ei kuulu ollakaan, koska eihän indeksi ole mihinkään liikkunut?
Korkoa korolle
Jos vivutetun etf:n säännöissä puhutaan päivämuutoksista joihin arvoa verrataan (yleensä on näin), niin arvon sahaaminen lähtöarvon ylä- ja alapuolella todellakin laskee etf:n arvoa vaikka kohde-etuus olisi vaihtelun päätteeksi alkuarvossa. Otetaan esimerkkiin suurempia lukuja, niin asia näkyy selvemmin (pienillä luvuilla suunta on sama, mutta tietenkin hitaampi). Vipu olkoon 2, etf alkuarvo 100 ja kohde-etuus liikkuu 5% vuorotellen ylö ja alas. 1. päivä +5% , etf 2×5% = 10% –> arvo 110. 2. päivä -5%, etf 2x-5% = -10% –> arvo 99. 3. päivä +5%, etf 2×5% = 10% –> arvo 108,9. 4. päivä -4,5%, etf 2x-4,5% = -9,0% –> arvo 99,01. Siis kohde-etuus on alkuperäisessä arvossaan, mutta etf on jo prosentin miinuksella!