2 thoughts on “Potentiaalisia reuna-alueita ETF-rahastoilla?”
Comments are closed.
Related Posts
Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen
Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:
Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.
Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat kasvussa, suunta on hyvä
Suomalainen yhteiskunta on tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan rakenteellisesti tervehtymässä. Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat lisääntyneet. Työllisten määrän lissääntyminen osoittaa tämän selkeästi.
Yhä useampi hakee
Tuottoindeksien vertailu Suomi, Ruotsi, Saksa, USA
Tarkastelin tuottoindeksien kehitystä ajalla 2003-2026. Tämä on ajanjakso, jolloin olen itse ollut aktiivisesti sijoitusmarkkinoilla. Toinen vertailu on ajalta 1991-2026, joka on pisin aika, jolta saadaan
Muista Etelä-Korea – etenkin muistien takia
Puolijohde- ja muistipiirijätit ovat kuuluneet tekoälybuumin suurimpiin voittajiin, joten AI-investoinnit ovat näkyneet myös joidenkin isohkojenkin reunamarkkinoiden tuotoissa, vaikka itse ilmiö mielletään usein yhdysvaltalaiseksi.
Tekoälysektorin nousukiito iski
Paljonko toimialaerot selittävät
Noin vuosi sitten katselimme Kaizun kanssa eräiden maakohtaisten ETF:ien tunnuslukujen, lähinnä P/E-luvun eroja. Laskeskelin muutaman kehittyneen länsimaan toimialajakautumia näissä ETF:ssä ja toimialaerot selittivät yllättävän paljon maiden välisiä P/E-eroja.
Pekka
Molempia
Kyseessä on varmaankin myös toimialaan liittyvät erot, mutta toisaalta reuna-alueet ovat vain vähän esillä länsimaisille sijoittajille, joka voi myös selittää niiden arvostusta.