2 thoughts on “Potentiaalisia reuna-alueita ETF-rahastoilla?”
Comments are closed.
Comments are closed.
Vuoden ensimmäinen kvartaali (Q1/2026)oli hyvä. Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot paranivat keskimäärin 2,1% ja liiketulokset (EBIT) peräti 9,5% vuoden takaiseen vastaavaan kvartaaliin verrattuna. (lisää…)
IPO:issa varmin hyötyjä on listautumisen järjestäjä ja firman analysoija (aika usein Inderes). Jos ”anti” on pelkkää vanhojen osakkaiden myyntiä, myös he hyötyvät.
Kun varmaan aina joku
Suomen sisäistä kustannustasoa määrittävät ennen kaikkea työmarkkinjärjestöt palkkaratkaisuissaan. Lähes kaikki kulut ovat toimitusketjun aikana tuotteeseen kertyneitä palkkakustannuksia.
Julkisen sektorin tulonsiirrot ovat nekin epäsuorasti sidottuja yleiseen palkkakehitykseen
Koneen ilmoitus TK Elevatorin ostosta on niitä hetkiä, jolloin raportti ja moni muukin asia jää taka-alalle, eikä syyttä – kyseessä on järjestely, joka muuttaa koko

Paljonko toimialaerot selittävät
Noin vuosi sitten katselimme Kaizun kanssa eräiden maakohtaisten ETF:ien tunnuslukujen, lähinnä P/E-luvun eroja. Laskeskelin muutaman kehittyneen länsimaan toimialajakautumia näissä ETF:ssä ja toimialaerot selittivät yllättävän paljon maiden välisiä P/E-eroja.
Pekka
Molempia
Kyseessä on varmaankin myös toimialaan liittyvät erot, mutta toisaalta reuna-alueet ovat vain vähän esillä länsimaisille sijoittajille, joka voi myös selittää niiden arvostusta.