2 thoughts on “Potentiaalisia reuna-alueita ETF-rahastoilla?”
Comments are closed.
Comments are closed.
Olen lisännyt Jyrkin Listalle kvartaalitulosten muistiinpanot. Aluksi muistiinpanoja on tehty laatuyhtiöiden listan osakkeille ja tarkoitus on laajentaa muistiinpanoja myös suurimpien Suomi-yhtiöiden osakkeille. On todennäköistä, että
Yleistä
Luin Puttosen kirjan. Se on hyvä ja selkeä.
Kirja jakautuu kahteen osaan kuten nimikin sanoo. Miten miljoona hankitaan ja miten se kulutetaan.
Alla joitakin Puttosen keskeisiä havaintoja
Yritykset investoivat, kasvavat, maksavat enemmän veroja ja lisäävät työvoimaa, jos sijoitetun pääoman tuoto (voitto) on riittävällä noin 7..8% tasolla. Yhteisöverojen tulevaa kevennystä kritisoidaan turhaan. Olennaista
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen toimeksiannosta professori Samuli Knüpfer on nimitetty selvityshenkilöksi, jonka tehtävänä on arvioida mahdollisuuksia soveltaa Ruotsin rahastoeläkemallia (premiepension) Suomessa. Selvityshenkilön toimikausi päättyy tammikuussa 2027.
Ruotsin

Paljonko toimialaerot selittävät
Noin vuosi sitten katselimme Kaizun kanssa eräiden maakohtaisten ETF:ien tunnuslukujen, lähinnä P/E-luvun eroja. Laskeskelin muutaman kehittyneen länsimaan toimialajakautumia näissä ETF:ssä ja toimialaerot selittivät yllättävän paljon maiden välisiä P/E-eroja.
Pekka
Molempia
Kyseessä on varmaankin myös toimialaan liittyvät erot, mutta toisaalta reuna-alueet ovat vain vähän esillä länsimaisille sijoittajille, joka voi myös selittää niiden arvostusta.