Numerot tarinoiksi

 

Talousmedian tehtävä on varmaankin pukea talouselämän numeroita tarinoiksi, joita ihmisten on helpompi sisäistää. Varmasti merkittävin esimerkki tästä tarinoiden tekemisestä on, kun taloustoimittajat katsovat ennen USA:n pörssien aukeamista niiden futuurien arvoja. Jos futuurit ovat plussalla verrattuna edellisen päivän päätösarvoon verrattuna, toimittaja kirjoittaa: "USAn pörssit avannee nousuun."Jos taas nämä futuurit ovat miinuksella, toimittajat kirjoittavat, että "USAn pörssit avannee laskuun." Tästä tarinan kertomista sitten, jopa saatetaan pyytää laskua maksullisten markkinauutisten muodossa.

Kuka tarinoita kertoo ja kuinka paljon niissä on konkreettista tietoa? Luin kesäkuun alussa Kauppalehden uutisen "ruotsalaispankit pitivät pintansa stressitestissä."

Otsikko onkin tosi kiva ja kansantajuinen juttu…

Kysymys kuitenkin herää, että miten ne pitivät pintansa stressitestissä? Kruunun arvo oli stressitestien jälkeen laskussa ja muualla mediassa johtopäätökset olivat erilaisia. Esim. Yahoon sivuilla uutisoitiin: "Swedish c.bank says banks face surging loan losses."  Tämän lisäksi Yahoon jutussa kerrotaan esim. kuinka ruotsalaispankkien osakkeet heikkenivät edelleen ("Swedish bank shares fell in the wake of the news…").

Itse luen enimmäkseen muualta maailmasta tulevia talousuutisia ja ihmettelen sitä miksi Suomessa usein jätetään olennainen informaatio uutisesta pois (esim. miten markkinat ovat reagoineet uutiseen, joka luultavasti kertoo enemmän kuin toimittajan mielipide!!) ja annetaan painoarvoa kansantajuiselle ja raflaavalle uutisotsikolle? Kukaan ei tietenkään voi väittää, etteikö ruotsalaispankit olisi selvinneet stressitestistä, koska tämä riippuu ennemminkin siitä mikä on toteutuneiden tulosten vertailupiste/odotus ja se on aina kirjoittajasta itsestä kiinni. Tässä tilanteessa toimittajan näkemys oli toinen kuin markkinareaktio.

Nämä uutiset yllä kuitenkin edustavat mielestäni hyvin kv-median ja suomalaisen median eroja; suomalaisessa uutisessa toimittaja heti jutun aluksi viestii miten asia on, kun taas toinen uutinen kertoo kattavasti mitä on tapahtunut, mitä analyytikot ovat mieltä ja miten markkinat ovat reagoineet, ja loppupäätös jää lukijalle itselleen.

***

Mennäänpä sitten vähän ajankohtaisempaan asiaan. Monet ovat varmaankin huomanneet Kauppalehden uutisen ”Muhiiko tässä Suomen Madoff-huijaus?” Asko Keränen ottaa asiaan kantaa Piksun sivuilla. Itse en olisi valitettavasti ollut samassa tilanteessa yhtä ymmärtäväinen.

Tärkeä kysymys kuitenkin on, että oliko tämä tuoreempi uutinen vain normaali toimittajan erehdys? Asiasta voi olla montaa mieltä… Väitän, että mielestäni näissä yllämainituissa suomalaisissa uutisoinneissa on kuitenkin yhtäläisyys; molemmat uutisoinnit ovat tilanteita, joissa subjektiivista asiaa (mielipiteeseen perustuva) esitetään/kysytään objektiivisen kaltaisena (faktaan perustuva) tai itse asian subjektiivisuutta ei tuoda riittävästi esille. Ensimmäisessä tapauksessa ruotsalaispankkien osakkeisen arvot tippuivat stressitestin jälkeen prosenttikaupalla, mutta toimittajan mielestä pankit pitivät pintansa. Nähdäkseni toimittajalla ei ollut tässä jälkimmäisessäkään tapauksessa mitään painavia perusteita yhdistää Sharemanin toimintaa Madoffiin.

Toivon edelleenkin syvästi, että suomalaisessa talousjournalismissa saataisiin pyrkimys objektiivisuuteen ja lukijalle pyrittäisiin tuomaan esille etenkin uutista koskevat faktat. Mielipide olisi hyvä jättää lukijalle itselleen. Jos toimittajan on pakko sanoa mielipiteensä, se olisi hyvä erottaa itse uutisesta. Esimerkiksi Helsingin Sanomien talousuutisissa uutista koskeva kommentti on usein esitetty erikseen, joka on mielestäni reilua lukijaa ja uutisoinnin kohteena olevia kohtaan. Jos uutisointi perustuu toimittajien mielipiteisiin ja intuitioihin, vain taivas saattaa olla rajana!!

 

Muuta aiheeseen liittyvää:

Sijoituksissa tyriminen

Markkinakommentointi

 

Talousmedian tehtävä on varmaankin pukea talouselämän numeroita tarinoiksi, joita ihmisten on helpompi sisäistää. Varmasti merkittävin esimerkki tästä tarinoiden tekemisestä on, kun taloustoimittajat katsovat ennen USA:n pörssien aukeamista niiden futuurien arvoja. Jos futuurit ovat plussalla verrattuna edellisen päivän päätösarvoon verrattuna, toimittaja kirjoittaa: "USAn pörssit avannee nousuun."Jos taas nämä futuurit ovat miinuksella, toimittajat kirjoittavat, että "USAn pörssit avannee laskuun." Tästä tarinan kertomista sitten, jopa saatetaan pyytää laskua maksullisten markkinauutisten muodossa.

Kuka tarinoita kertoo ja kuinka paljon niissä on konkreettista tietoa? Luin kesäkuun alussa Kauppalehden uutisen "ruotsalaispankit pitivät pintansa stressitestissä."

Otsikko onkin tosi kiva ja kansantajuinen juttu…

Kysymys kuitenkin herää, että miten ne pitivät pintansa stressitestissä? Kruunun arvo oli stressitestien jälkeen laskussa ja muualla mediassa johtopäätökset olivat erilaisia. Esim. Yahoon sivuilla uutisoitiin: "Swedish c.bank says banks face surging loan losses."  Tämän lisäksi Yahoon jutussa kerrotaan esim. kuinka ruotsalaispankkien osakkeet heikkenivät edelleen ("Swedish bank shares fell in the wake of the news…").

Itse luen enimmäkseen muualta maailmasta tulevia talousuutisia ja ihmettelen sitä miksi Suomessa usein jätetään olennainen informaatio uutisesta pois (esim. miten markkinat ovat reagoineet uutiseen, joka luultavasti kertoo enemmän kuin toimittajan mielipide!!) ja annetaan painoarvoa kansantajuiselle ja raflaavalle uutisotsikolle? Kukaan ei tietenkään voi väittää, etteikö ruotsalaispankit olisi selvinneet stressitestistä, koska tämä riippuu ennemminkin siitä mikä on toteutuneiden tulosten vertailupiste/odotus ja se on aina kirjoittajasta itsestä kiinni. Tässä tilanteessa toimittajan näkemys oli toinen kuin markkinareaktio.

Nämä uutiset yllä kuitenkin edustavat mielestäni hyvin kv-median ja suomalaisen median eroja; suomalaisessa uutisessa toimittaja heti jutun aluksi viestii miten asia on, kun taas toinen uutinen kertoo kattavasti mitä on tapahtunut, mitä analyytikot ovat mieltä ja miten markkinat ovat reagoineet, ja loppupäätös jää lukijalle itselleen.

***

Mennäänpä sitten vähän ajankohtaisempaan asiaan. Monet ovat varmaankin huomanneet Kauppalehden uutisen ”Muhiiko tässä Suomen Madoff-huijaus?” Asko Keränen ottaa asiaan kantaa Piksun sivuilla. Itse en olisi valitettavasti ollut samassa tilanteessa yhtä ymmärtäväinen.

Tärkeä kysymys kuitenkin on, että oliko tämä tuoreempi uutinen vain normaali toimittajan erehdys? Asiasta voi olla montaa mieltä… Väitän, että mielestäni näissä yllämainituissa suomalaisissa uutisoinneissa on kuitenkin yhtäläisyys; molemmat uutisoinnit ovat tilanteita, joissa subjektiivista asiaa (mielipiteeseen perustuva) esitetään/kysytään objektiivisen kaltaisena (faktaan perustuva) tai itse asian subjektiivisuutta ei tuoda riittävästi esille. Ensimmäisessä tapauksessa ruotsalaispankkien osakkeisen arvot tippuivat stressitestin jälkeen prosenttikaupalla, mutta toimittajan mielestä pankit pitivät pintansa. Nähdäkseni toimittajalla ei ollut tässä jälkimmäisessäkään tapauksessa mitään painavia perusteita yhdistää Sharemanin toimintaa Madoffiin.

Toivon edelleenkin syvästi, että suomalaisessa talousjournalismissa saataisiin pyrkimys objektiivisuuteen ja lukijalle pyrittäisiin tuomaan esille etenkin uutista koskevat faktat. Mielipide olisi hyvä jättää lukijalle itselleen. Jos toimittajan on pakko sanoa mielipiteensä, se olisi hyvä erottaa itse uutisesta. Esimerkiksi Helsingin Sanomien talousuutisissa uutista koskeva kommentti on usein esitetty erikseen, joka on mielestäni reilua lukijaa ja uutisoinnin kohteena olevia kohtaan. Jos uutisointi perustuu toimittajien mielipiteisiin ja intuitioihin, vain taivas saattaa olla rajana!!

 

Muuta aiheeseen liittyvää:

Sijoituksissa tyriminen

Markkinakommentointi

6 thoughts on “Numerot tarinoiksi

  1. Talousjournalismista

    Jos joku urheilutoimittaja kirjoittaisi jutun NHL-jääkiekkoilijasta nimeltään Lasse Virén, virhettä pidettäisiin varmaan suurena.

    Yhteiskuntatieteellisestä taustastani huolimatta olen koko ikäni ollut kiinnostunut kosmologiasta, jonka lukujen rinnalla jopa USA:n pankkien töppäykset näyttävät melko pieniltä.

    Harrastukseni takia en ole koskaan ollut järin innostunut siihen täyteen piittaamattomuuteen, mitä talousmedia tuntee esim. USA:n BKT:n määrää kohtaan. Kun olen asiasta joskus huomauttanut, olen saanut pahimman pilkunnyysijän maineen. Miljardi tai triljoona, EVVK.

    (USA:n BKT on onnistuttu saamaan todella miljardeiksikin, kun “trillion” on suomennettu ensin biljoonaksi ja varmimmaksi vakuudeksi vielä uudestaan miljardiksi.)

    T. Juha

  2. Tapaus Shareman

    Keväällä toimintaansa aloittaneelle uudelle yritykselle Shareman Oy:lle on varmasti koitunut perusteettomasta uutisoinnista merkittävää tappiota. Suomessa primääriä tuomiovaltaa käyttää tuomioistuinlaitos ja kun media (tässä tapauksessa Kauppalehti) etusivullaan rinnastaa aloittavan yrittäjän rikolliseen on kysymyksessä sekundaarinen tuomiovalta median kautta. Asiassa ei sinänsä ole välttämättä pahaa jos perusteet ovat erityisen vankat, mutta ollaan vaarallisilla vesillä jos perusteet ovat heikot ja toimittaja ei ole edes tarkistanut taustoja, niinkuin tässä tapauksessa. Tämän tyyppinen uutisointi pitää pystyä kitkemään pois – Kauppalehden on syytä hävetä. Yhteiskunta tarvitsee järjestynyttä toimintaa eikä tuomiovallan siirtäminen tunteensa varassa toimivalle yksittäiselle toimittajalle ole järkevää.

  3. Vielä tuohon talousjournalismi asiaan
    Minä olen yhtä lailla huolestunut suomalaisen talousjournalismin tavasta sotkea fakta ja fiktio keskenään. Kyllä toimittajalla pitää olla sen verran ryhtiä ja luottamusta omaan mielipiteeseensä, että kirjoituksessaan reilusti kertoa mikä on muualta saatua (faktaa) ja mikä on toimittajan omaa mielipidettä (fiktiota?).
    Mutta jos oma ajattelu on täysin onttoa, on ehkä perusteltua sotkea se muun uutisen joukkoon.

    pekka

  4. R-kioski kuvassa ja kyseinen uutinen? miksi…?

    Kevyttä asiaa kesän kunniaksi…

     

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp tätä jo itseasissa kommentointiin uutisen alapuolla nimimerkillä "sprouty"…

    Asiasta hieman toiseen…

    Annanpa pienen tehtävän: lue alkuperäinen uutinen.

    Poimi seuraavat asiat: suomalainen perheenisä, kaksi laatikollista olutta, rahanvaihto.

    Lisää seuraavat veihtoehdot: selvinpäin, kännissä.

    Mieti alkuperäistä uutista uudelleen

    On tämä hauskaa

    Ulkomailla ihmetellään, että miten suomalaiset voi olla aina niin humassa joka paikassa. Meillä suomessa taas mietitään harhaanjohtavaa markkinointia, jota ei pysty ainakaan kahden promillen humalassa havaitsemaan ja joka voi viedä suomalaiselta perheenisältä rahaa vaikkapa kahden laatikollisen verran olutta…

     

  5. Re
    Ordinarily, teachers want to testify the literature term paper writing technique of their students, but not all good students can to write professionally just because of lack of knowledge or other stuff. Thus, a essay writing service can help to compose the essay topic professionally.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Tuottajahinnat laskussa

Sijoittamisen nurinkuriselta vaikuttaviin ulottuvuuksiin kuuluu, että lähtökohtaisesti huonot uutiset voivat olla osakemarkkinoille myönteisiä. Kuten eilen julkistettu Yhdysvaltojen uusien työpaikkojen määrä, joka laski syyskuussa selvästi elokuusta.

Se

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com