Olen tänä aamuna lukenut Washington Postia ja New York Timesia. Ongelmien kasautuminen jatkuu Amerikassa, vaikka uusi puhetaitoinen presidentti on valittu. Citygroup on joko myynnissä tai edessä saattaa olla vieläkin vaikeampi kohtalo. Yhdysvaltojen autotehtaat keikkuvan konkurssin partaalla, GM, Ford ja Chrysler odottavat valtion kurttuisesta kädestä $25 miljardia, jotta Detroitin ja Amerikkalaisen vapauden ja unelmien täyttymys – dollarihymy – olisi vielä kuluttajien saatavilla vuoden 2009 jälkeen.
Kuvitelkaa, jos burgerikansalaisten on pakko sulloutua Toyota Mark II:seen ja jos talon etupihalla ei enää ole neljästä viiteen citymaasturia.
Elämme toki mielenkiintoisia aikoja myös Suomessa. Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila arvuutteli tällä viikolla, että ”emme pääse kuin villakoira veräjästä”.
Jos maailmantalous kaatuu, ei Suomi, jonka BKT:stä yli 40 prosenttia (vai oliko 45 %) tulee viennistä, voi pysyä pystyssä kotimaisella kulutuksella.
Tänä jouluna joulupukin luottokortista loppuu luottolimiitti. Eihän sitä pätäkkää ole valtionkaan kirstussa määräänsä enemmän, joten velalla elvyttämiselle tulee sitäkin kautta rajana vastaan.
Mutta, miten kukin meistä taapertaa tästä eteenpäin? Ei saa jäädä tuleen makaamaan. On keksittävä uusia tuotteita ja palveluja. Maailmanloppua ei vielä tälläkään menolla tule. Mailamassa on yli kuusi miljardia nälkäistä suuta. Puhdasta vettä ja juotavaa tarvitse jokainen. Jonkunlaisissa ryysyissä on kuljettava ja rakennuksiin on saata lämpöä ja sähköä. Ilman sähköä blogaaminen loppuu kuin seinään ja sitä tuskin kukaan meistä toivoo.
Pää kylmänä, sydän syrjällään, mutta mieli virkeänä joudumme suunnistamaan läpi sumuisen talousmaiseman. Tulevaisuuden turvasatamia ja elinvoimaisia saarekkeita nousee Fenix-linnun tavoin tuhkasta. Joka syksy luonto vetäytyy kuoleman kautta talviuneen, mutta keväällä kukat ja kasvit nousevat entisellä voimalla.
Seuraan maailman menoa ja kirjoitan näistä aiheista voidakseni omaksi iloksi arvuutella, mistä ne tulevaisuuden tappajasovellukset tulevat (killer applications). Haluan olla mukana tekemässä jotain uutta. Piksu on eräs niistä ympäristöissä, joissa luodaan tulevaisuuden talousnavigoinnin malleja. Täällä on menneen manaajia ja tulevaisuuden näkökulmien rakentajia.
Vaikeina aikoina on hyödyksi, jos ympärillä on ajattelevia ihmisiä. Toivottavasti houkuttelemme lukijoiksi viisaita selviytymisstrategioiden rakentajia.
Maailmanluokan taloustaantuman rakennusmiehet ja -naiset onnistuivat hämäämään miljoonia ihmisiä. Ongelmat eivät ole yhden tai muutaman luovan pankkitoiminnan (creative banking) kehittäjien syytä. Moni muu lähti innolla mukaan "velkavipuun".
Selviäminen edellyttää myös miljoonien ihmisten avointa ja saumatonta yhteistyötä. Luottamuspääomaa on syöty hirmuisia määriä. Avoimelle vuorovaikutuksella voimme palauttaa sitä edes pieniin yhteisöihin.
Pysykää kanavalla. Keskustelu jatkuu Piksussa ja http://kknetwork.ning.com/
Olen tänä aamuna lukenut Washington Postia ja New York Timesia. Ongelmien kasautuminen jatkuu Amerikassa, vaikka uusi puhetaitoinen presidentti on valittu. Citygroup on joko myynnissä tai edessä saattaa olla vieläkin vaikeampi kohtalo. Yhdysvaltojen autotehtaat keikkuvan konkurssin partaalla, GM, Ford ja Chrysler odottavat valtion kurttuisesta kädestä $25 miljardia, jotta Detroitin ja Amerikkalaisen vapauden ja unelmien täyttymys – dollarihymy – olisi vielä kuluttajien saatavilla vuoden 2009 jälkeen.
Kuvitelkaa, jos burgerikansalaisten on pakko sulloutua Toyota Mark II:seen ja jos talon etupihalla ei enää ole neljästä viiteen citymaasturia.
Elämme toki mielenkiintoisia aikoja myös Suomessa. Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila arvuutteli tällä viikolla, että ”emme pääse kuin villakoira veräjästä”.
Jos maailmantalous kaatuu, ei Suomi, jonka BKT:stä yli 40 prosenttia (vai oliko 45 %) tulee viennistä, voi pysyä pystyssä kotimaisella kulutuksella.
Tänä jouluna joulupukin luottokortista loppuu luottolimiitti. Eihän sitä pätäkkää ole valtionkaan kirstussa määräänsä enemmän, joten velalla elvyttämiselle tulee sitäkin kautta rajana vastaan.
Mutta, miten kukin meistä taapertaa tästä eteenpäin? Ei saa jäädä tuleen makaamaan. On keksittävä uusia tuotteita ja palveluja. Maailmanloppua ei vielä tälläkään menolla tule. Mailamassa on yli kuusi miljardia nälkäistä suuta. Puhdasta vettä ja juotavaa tarvitse jokainen. Jonkunlaisissa ryysyissä on kuljettava ja rakennuksiin on saata lämpöä ja sähköä. Ilman sähköä blogaaminen loppuu kuin seinään ja sitä tuskin kukaan meistä toivoo.
Pää kylmänä, sydän syrjällään, mutta mieli virkeänä joudumme suunnistamaan läpi sumuisen talousmaiseman. Tulevaisuuden turvasatamia ja elinvoimaisia saarekkeita nousee Fenix-linnun tavoin tuhkasta. Joka syksy luonto vetäytyy kuoleman kautta talviuneen, mutta keväällä kukat ja kasvit nousevat entisellä voimalla.
Seuraan maailman menoa ja kirjoitan näistä aiheista voidakseni omaksi iloksi arvuutella, mistä ne tulevaisuuden tappajasovellukset tulevat (killer applications). Haluan olla mukana tekemässä jotain uutta. Piksu on eräs niistä ympäristöissä, joissa luodaan tulevaisuuden talousnavigoinnin malleja. Täällä on menneen manaajia ja tulevaisuuden näkökulmien rakentajia.
Vaikeina aikoina on hyödyksi, jos ympärillä on ajattelevia ihmisiä. Toivottavasti houkuttelemme lukijoiksi viisaita selviytymisstrategioiden rakentajia.
Maailmanluokan taloustaantuman rakennusmiehet ja -naiset onnistuivat hämäämään miljoonia ihmisiä. Ongelmat eivät ole yhden tai muutaman luovan pankkitoiminnan (creative banking) kehittäjien syytä. Moni muu lähti innolla mukaan "velkavipuun".
Selviäminen edellyttää myös miljoonien ihmisten avointa ja saumatonta yhteistyötä. Luottamuspääomaa on syöty hirmuisia määriä. Avoimelle vuorovaikutuksella voimme palauttaa sitä edes pieniin yhteisöihin.
Pysykää kanavalla. Keskustelu jatkuu Piksussa ja http://kknetwork.ning.com/
Piksu yhteisö
Piksu on ollut minulle:
Piksu on ollut tapa organisoitua niin että lukijat löytävät meidät ja että me löydämme toisemme, voimme jakaa kokemuksia ja suunnitella yhteistä tulevaisuutta. Minulle Piksu on ollut ennen kaikkea sosiaalista toimintaa yhteiseksi hyväksi ja kaikkien kirjoittajien iloksi.
Voimme minusta hyvinkin jatkaa tällä linjalla mutta minä olen samaa mieltä että voisimme jossakin vaiheessa harkita yritystoiminnan perustami sta. Kirjoittajien kannalta olisi selkeämpää jos Piksu omistus jaettaisiin tavalla tai toisella kirjoittajien kesken niin että ne jotka tekevät töitä saavat omistusta (tekemänsä työosuuden suhteessa).
Jos piksu yhteisöä pyörittämään perustettaisiin yritys niin tällöin voisi olla paikallaan harkita esimeriksi sellaista liiketoimintamallia jossa kukin kirjoittaja saa kirjoittamiensa sivujen mainostuloihin sidottua palkkiota kuitenkin niin että mainostuloilla katettaisiin mieluiten ainakin osa toiminnan muistakin kuluista. Taloussivuillamme on nyt noin 60’000 sivunlatausta kuukaudessa – jos joku yhteisöstämmeä haluaa niin saa mieluusti ruveta pykämään yritystä Piksu toimintamme ympärille – mutta minä toivon että se tapahtuu niin ettei tämä meidän keskinäinen yhteisöllisyytemme vaarannu. Mutta voimme toki jatkaa näinkin kuin tähän saakka.
Kannatan orgaanista ja luonnollista kehitystä
Pidän arvossa näkemystäsi hyvän yhteisön rakentamisen ensisijaisuudesta.
Kehitin 80-luvulla yksinkertaisen yrityksen kehittämisen ja johtamisen mallin.
– johdon tehtävänä on toimia organisaation palvelijoina
– luodaan hyvät toimintaedellytykset
– henkilökunta palkitsee toiminnallaan
– itseohjautuvat yksilöt
– oppiva organisaatio
Tunnistan, että Piksussa nämä piirteet ovat olemassa. Annetaan asian kehittyvää luonnollisella tavalla kiirehtimättä. 60 000 sivua kuukaudessa on hyvä tulos.