Järkeä tuotekehitystukeen

Suomessa satsataan julkista rahaa yritysten tuotekehityksen tukemiseen runsaasti. Silti näyttöjä menestyksesta on ohuenlaisesti. Siksi on erittäin positiivista että nyt pohditaan veroetuuksien antamista yritysten T&K toiminnan kehittämiseksi.

Tuotekehitys on lähtökohtaisesti aina hyvästä. Yksittäiset projektit sattaavat tietenkin epäonnistua, mutta kohtalaisen jatkuva panostus kehityksen ei. Kuka parhaiten tietää minkälaista tuotekehitystä tarvitaan. Yritys itse vai ulkopuoliset ekspertit? Homo Economicus väittää että yritys itse.

Yrityksen omat satsaukset ovat yleensä kohtalaisen lyhyellä tähtäimellä rahaa tuottavia. Sensijaan Tekes:in ja muiden organisaatioden kautta kanavoidut rahat ohjataan erilaisten ohjelmien kautta "tulevaisuuden kasvualoille". Nämä satsaukset tuottavat riihikuivaa tulosta vasta pitkällä tähtäimellä – jos koskaan. Sekä pidempää että lyhyempää tähtäintä toki tarvitaan. Siksi on hyvää jos veroporkkanat tulevat perinteisten tukijärjestelmine lisäksi ei tilalle.

Veroporkkana on tehokas. Sillä saa vauhtia PK-yityksiin jotka eivät ole perinteisesti satsanneet tuotekehitykseen. Jos esim. Tekes on vuosina 2002-2007 tukenut n. 5000 yritystä (Innovaatiotoiminnan vaikutukset: osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia. (päivitetty 2008)) tämä vastaa hieman yli 2% kaikista suomen yrityksistä. Kaikien nakkikioskien ei tarvitse tehdä tuotekehitystä, mutta uskon että huomattavasti suurempi osuus kuin 2% yrityksistä siitä hyötyvät. Oikein toteutettuna veroporkkanan käyttö ei vaadi paljoakaan byrokratiaa.

Suomea pidetään innovaatioiden onnelana. Yllättävän harva kansainvälinen suuryritys on  tästä huolimatta siirtänyt tuotekehitystään tänne. 70% OECD-maista myöntää veroporkkanoita tuotekehityksestä, mutta Suomi ei. Olisikohan tällä jotakin vaikutusta…

Suomessa satsataan julkista rahaa yritysten tuotekehityksen tukemiseen runsaasti. Silti näyttöjä menestyksesta on ohuenlaisesti. Siksi on erittäin positiivista että nyt pohditaan veroetuuksien antamista yritysten T&K toiminnan kehittämiseksi.

Tuotekehitys on lähtökohtaisesti aina hyvästä. Yksittäiset projektit sattaavat tietenkin epäonnistua, mutta kohtalaisen jatkuva panostus kehityksen ei. Kuka parhaiten tietää minkälaista tuotekehitystä tarvitaan. Yritys itse vai ulkopuoliset ekspertit? Homo Economicus väittää että yritys itse.

Yrityksen omat satsaukset ovat yleensä kohtalaisen lyhyellä tähtäimellä rahaa tuottavia. Sensijaan Tekes:in ja muiden organisaatioden kautta kanavoidut rahat ohjataan erilaisten ohjelmien kautta "tulevaisuuden kasvualoille". Nämä satsaukset tuottavat riihikuivaa tulosta vasta pitkällä tähtäimellä – jos koskaan. Sekä pidempää että lyhyempää tähtäintä toki tarvitaan. Siksi on hyvää jos veroporkkanat tulevat perinteisten tukijärjestelmine lisäksi ei tilalle.

Veroporkkana on tehokas. Sillä saa vauhtia PK-yityksiin jotka eivät ole perinteisesti satsanneet tuotekehitykseen. Jos esim. Tekes on vuosina 2002-2007 tukenut n. 5000 yritystä (Innovaatiotoiminnan vaikutukset: osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia. (päivitetty 2008)) tämä vastaa hieman yli 2% kaikista suomen yrityksistä. Kaikien nakkikioskien ei tarvitse tehdä tuotekehitystä, mutta uskon että huomattavasti suurempi osuus kuin 2% yrityksistä siitä hyötyvät. Oikein toteutettuna veroporkkanan käyttö ei vaadi paljoakaan byrokratiaa.

Suomea pidetään innovaatioiden onnelana. Yllättävän harva kansainvälinen suuryritys on  tästä huolimatta siirtänyt tuotekehitystään tänne. 70% OECD-maista myöntää veroporkkanoita tuotekehityksestä, mutta Suomi ei. Olisikohan tällä jotakin vaikutusta…

One thought on “Järkeä tuotekehitystukeen

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia