Helsinki plus hivuttautuu

Kirjoitin alkuviikosta venäläisten tonttikaupoista Suomesta ja suomalaisten mahdollisuuksista hankkia maata Venäjällä. Juttu löytyy täältä:

http://ninasuomalainen.wordpress.com/2009/04/19/tonttimme-karjalassa/

Toisena asiana, näin Medvedevin vierailun jälkeen voi puntaroida, harppasiko Venäjän nk. Helsinki plus-aloite askeleen eteenpäin Helsingissä, vai ei? Suomen viime vuonna johtama Ety-järjestö ja Helsingin joulukuun Etyj-kokous piti tiukan linjan siinä, että nykyiset rakenteet ovat hyvä pohjia Euroopan turvallisuuskysymysten sopimiseksi.

Tällä viikolla presidentti Medvedev nosti asian esiin uudelleen. Venäjä nimittäin ei ole kovin tyytyväinen varsinkaan Etyjiin, jonka se kokee katsovan liikaa ihmisoikeuksien perään. Myös vapaiden vaalien ajaminen on ollut Etyjin heiniä, ja vaaleillahan on saanut aikaan vallanvaihdoksia Georgiassa ja Ukrainassa.

Ei kuitenkaan ole oikein selvää, miten presidentti Halonen asiaan suhtautui, muuta kuin että Suomi antaa apua kokouspaikan ja "kaiken muun" suhteen. Ulkoministeri Stubb sen sijaan tuntui skeptiseltä, ja toisti Etyjin linjaa: uusia rakenteita ei tarvita.

Venäjän Helsinki plus-ideasta ei oikein ole tarkkaa selvyyttä, eikä konseptin sisältöä ole yrityksistä huolimatta saatu selville. Sen arvataan kuitenkin olevan turvallisuus-kysymyksen tarkastelu lähinnä Venäjän omista lähtökohdista, jättämällä sivuun nuo demokratia-hullutukset. Siksi Hki plus taitaa olla pöydissämme vielä pitkään, ja jossain vaiheessa nousevan esiin ihan oikeana aloitteena myönnytyksenä Venäjälle. Medvedevin Suomen kommentit ja suomalaisten siihen lausumat ’ehkät’ sopivat kuvioon kuin nenä päähän.

Toinen hivuttautuva aihe on Itämeren kaasuputki. Positiivisella puolellahan suomalaisten mahdollisuus tonttikauppoihin Venäjällä olivat vahvasti kokouksen agendalla. Tosi kuulosti vähän siltä -oikein tai vääri – kuin Venäjällä ei olisi mokomasta ideasta aiemmin kuultukaan. Nyt piti oikein alkaa miettiä miten siihen suhtaudutaan.

Kirjoitin alkuviikosta venäläisten tonttikaupoista Suomesta ja suomalaisten mahdollisuuksista hankkia maata Venäjällä. Juttu löytyy täältä:

http://ninasuomalainen.wordpress.com/2009/04/19/tonttimme-karjalassa/

Toisena asiana, näin Medvedevin vierailun jälkeen voi puntaroida, harppasiko Venäjän nk. Helsinki plus-aloite askeleen eteenpäin Helsingissä, vai ei? Suomen viime vuonna johtama Ety-järjestö ja Helsingin joulukuun Etyj-kokous piti tiukan linjan siinä, että nykyiset rakenteet ovat hyvä pohjia Euroopan turvallisuuskysymysten sopimiseksi.

Tällä viikolla presidentti Medvedev nosti asian esiin uudelleen. Venäjä nimittäin ei ole kovin tyytyväinen varsinkaan Etyjiin, jonka se kokee katsovan liikaa ihmisoikeuksien perään. Myös vapaiden vaalien ajaminen on ollut Etyjin heiniä, ja vaaleillahan on saanut aikaan vallanvaihdoksia Georgiassa ja Ukrainassa.

Ei kuitenkaan ole oikein selvää, miten presidentti Halonen asiaan suhtautui, muuta kuin että Suomi antaa apua kokouspaikan ja "kaiken muun" suhteen. Ulkoministeri Stubb sen sijaan tuntui skeptiseltä, ja toisti Etyjin linjaa: uusia rakenteita ei tarvita.

Venäjän Helsinki plus-ideasta ei oikein ole tarkkaa selvyyttä, eikä konseptin sisältöä ole yrityksistä huolimatta saatu selville. Sen arvataan kuitenkin olevan turvallisuus-kysymyksen tarkastelu lähinnä Venäjän omista lähtökohdista, jättämällä sivuun nuo demokratia-hullutukset. Siksi Hki plus taitaa olla pöydissämme vielä pitkään, ja jossain vaiheessa nousevan esiin ihan oikeana aloitteena myönnytyksenä Venäjälle. Medvedevin Suomen kommentit ja suomalaisten siihen lausumat ’ehkät’ sopivat kuvioon kuin nenä päähän.

Toinen hivuttautuva aihe on Itämeren kaasuputki. Positiivisella puolellahan suomalaisten mahdollisuus tonttikauppoihin Venäjällä olivat vahvasti kokouksen agendalla. Tosi kuulosti vähän siltä -oikein tai vääri – kuin Venäjällä ei olisi mokomasta ideasta aiemmin kuultukaan. Nyt piti oikein alkaa miettiä miten siihen suhtaudutaan.

One thought on “Helsinki plus hivuttautuu

  1. Venäläisten tonttikaupat Suomessa

    Nina,

    koska aiheeseen liittyvä blogikirjoituksesi WordPressissä on jo suljettu, koen kommentoida täällä.

    Itse olen ollut sitä mieltä, että rikkaat venäläiset tuovat piristysruiskeen Suomen elinkeinoelämään. Mutta, jos kiinteistöihin liittyvät velvoitteet jäävät hoitamatta, niin se ei tietenkään ole hyvä asia.

    Nythän lainhuutoa on haettava kuuden kuukauden kuluessa kiinteistön tai määräalan saannosta. Muutettakoon lainsäädäntöä niin, että EU:n ulkopuolisen ostajan tapauksessa lainhuuto pitää suorittaa ennen kuin kauppa on pätevä. Samassa yhteydessä voitaisiin vaatia myös 1. vuoden kiinteistövero maksettavaksi, sekä vaatia jonkunlainen escrow-tili parin seuraavan vuoden velvotteiden kattamiseksi.

    Ei lypsävää lehmää pidä tappaa, vaan panna se liekaan.

     

     

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia