Hesarin pääkirjoitustoimittaja näyttää palaneen

Hesarin pääkirjoitustoimittaja näyttää palaneen kesälomalta, luonnonvalon lähteitä käyttämään töpselisähköä valaistuksenaan.

Jo vuosi sitten Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja tuskaili muovikassien epä-ekologisuuden kanssa kun ilmeni, että elinkaarianalyysissä muovikassi päihitti moninkertaisesti paperikassin. Töpselisähkön käyttäjien tyypillinen ajatusharha on, että kaikki minä on uutta on epäekologista (muovi) ja kaikki vanha on super-ekologista (puu/paperi).


Hesarin pääkirjoitustoimittaja näyttää palaneen kesälomalta, luonnonvalon lähteitä käyttämään töpselisähköä valaistuksenaan.

Jo vuosi sitten Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja tuskaili muovikassien epä-ekologisuuden kanssa kun ilmeni, että elinkaarianalyysissä muovikassi päihitti moninkertaisesti paperikassin. Töpselisähkön käyttäjien tyypillinen ajatusharha on, että kaikki minä on uutta on epäekologista (muovi) ja kaikki vanha on super-ekologista (puu/paperi).

Nyt pääkirjoituksessa 11.8. oli apuun kutsuttu puuvillakassi, tuo kehitysmaiden veden tuhlaaja, jonka valmistuksessa käytetään koko joukkoa erilaisia kemikaaleja (muistattehan, että myrkky on ekokielessä kemikaalin synonyymi).

Mutta pääkirjoittaja on iskenyt pahemman kerran kirveensä kiveen lukiessaan tarkoitushakuisia eko-verkkosivuja, sillä niiden laskelmat perustuvat outoon harhaan: Vain kangaskassia käytetään useammin kuin kerran.
Otetaan apuun ensin MIPS:it (MIPS=Material Input Per Service unit) suoraan Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilta:

http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/tietopankki/kassit/?searchterm=muovikassi

Luvuista näkee, että jo kolme kertaa käytetty muovikassi menee MIPS:eissä tasoihin kangaskassin kanssa. Suurimmalle osalle Suomen miljoonista muovikasseista tulee vähintään kaksi käyttökertaa: kun tavarat tuodaan kaupasta ja kun roskat viedään pois.

Näiden kahden käyttökerran lisäksi jokainen muovikassin käyttäjä tietää sata muuta hyvä käyttökohdetta muovipussille ja vielä sellaisia joihin puuvillasta tehty kangaskassi ei sovellu. Vaikkapa pussikaljan kuljetukseen ympäri Kallion puistoja, istuinalusena märällä ruoholla, ruostuneiden naulojen säilytykseen, kalanperkeiden hävittämiseen, tilapäisenä vesisäilönä telttaretkellä, matonkuteiden säilyttämiseen kellarissa, tilapäisenä sadehuppuna, pussilohen kasvatukseen j.n.e. Yhteenkään näitä tarkoituksista ei kangaskassi sovellu.

Oma henkilökohtainen kokemukseni on, että en osta kauppareissuillani vuodessa Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuillaan tarjoamaa 18,2 kiloa muovikasseja: Pikemminkin 0,2 kg, kasseja tulee ostettuja vain muutama ja kylkiäisinä saatuja ehkä kymmenkunta vuodessa. Aika usein toki saa vaatekaupassa yms. sanoa, että kiitos, minulla on jo valmiiksi laukku mukana, en tarvitse uutta. Mutta saman joutuu puuvillakassin omistajakin sanomaan.

Ehkä Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajankin kannattaisi opetella kuljettamaan mukanaan kokoon taitettua, käytettyä muovikassia, se kun kaiken lisäksi painaa vain puolet siitä mitä kangaskassi.

Related Posts

Sijoittaminen

Koskisen sektorinsa helmi? Ehkei sittenkään

Helsingin osakeindeksikin vaihteeksi jäähtyy etenkin sitä AI-buumin voimalla nostaneen Nokian ottaessa jo kunnolla osumaa – erittäin hyvästä syystä jos minulta kysytään. Monella sektorilla ja varsinkin meikäläisittäin elintärkeässä metsäteollisuudessa

Sijoittaminen

Omat Rahat katsaus: AI-huuma jo selkeästi ”lapiot ja hakkuut” vaiheessa

Datakeskuksien rakentamiseen tarvittavat välineet ovat nyt huudossa.

Ai-huuma on edennyt seuraavaan vaiheeseen. Kovimmassa huudossa eivät ole enää suuria AI-investointeja tekevät ”perinteiset” teknojätit kuten Microsoft ja Google.