7 thoughts on “Asuntosijoituksilla spekulointia, minä ihmettelen…”
Comments are closed.
Comments are closed.
Suomi on jo viisitoista vuotta päättänyt keskittyä elintason ja eteenpäin pyrkimisen sijasta hyvinvointiin. Olemme saaneet elintason tilalle hyvinvointia: Euroopan toiseksi lyhyimmät keskimääräiset työpäivät, korkeimpiin kuuluvan
Suomen pienyritykset uudistuvat vauhdilla. Uusia yrityksiä syntyy nyt enemmän kuin koskaan 2020-luvulla ja vanhoja kuolee nopeammin kuin koskaan. Mutta uusia syntyy silti moninkertaisesti sen mitä
TT:n lista perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin.
USA:n vaaleista on nyt selvitty ja markkinoilla on tapahtunut erilaisia asioita. Selkeimmät signaalit ovat jenkkiosakkeiden vahvistuminen muuhun mailmaan verrattuna, sekä samanaikinen dollarin vahvistuminen. Selvästi uskotaan
Pitäisi muistaa mitä on rakennettu ja millä rahalla.
Suuri osuus kohteista ellei kaikki ovat liittyneet ARA:aan. Tosin nyt joitain kovanrahan kohteita on joko aloitettu tai ennakkomarkkinoinnissa. Se puhutaanko asuntoaloituksista siinäkin tapauksessa, että kyseessä on ennakkomarkkinointi taitaa olla harhaanjohtamista. Olen tässä itsekin uumoillut jonkinlaista vääristymää jo 2005 lähtien ja alkaa jo vitsiltä tuntua. Nythän oli jossain tilasto miten asunnot ovat keskihintaisia pitkällä juoksulla. Oli jotain indeksikorjattua dataa.
Toisaalta, kun lainapääomana on sata tai parisataatuhatta kolmenkymmenenvuoden maksuajalla niin työttömyys ja asuntojen hinnanlasku voi tukahduttaa Arkadianmäen economy-up-koomikon vitsitulvan.
Talouden mittareista infran rakentaminen on sellainen, että mikäli se alkaa osoittaa kylmenemisen merkkejä niin alkaa olla kiire etsiä tuolia…
jousimies
j.k. ja se julkisen velan kasvu ei voi vaan jatkua.
Arvostuksen perusteet
Asiaan voi ottaa kaksi lähtökohtaa:
(1) Rakennuttajan lähtökohta: vertaa asuntojen hintoja "kustannuksiin".
(2) Sijoittajan lähtökohta: nettovuokra/hinta
Ensimmäiseen vaikuttaa paljon rakennusmaan hinta, joka maksaa suuresti. Vuonna 1991 oltiin asiasta poliitikojen taholta suuresti huolestuneita, koska se oli yksi tekijä Suomen 1991-luvun kuplassa (kts. linkki). Nythän nousukauden yksi piirre oli esim. tonttien hinnannousu (kts. liite). Asuntorakentamisen todellisia kustannuksia ja liikevoittomarginaaleja on myös vaikea arvioida, koska urakat on pilkottu usealle toimijalle.Juuri tuo rakennusmaanhinta näyttelee suurta osaa kuplissa. Japanissa 1980- luvulla sai sen rakennusmaan hinnalla sai vaikka kuinka paljon maata Kaliforniasta.
Viimeisin villitys, jonka itse huomasin kesällä 2009 oli se, että asunnot tehtiin näyttämään halvoilta sillä, että tontti vuokrattiin ja maksettiin siitä vaikkapa 100e vuokraa per kuukausi. Onko esim. tällaista asiaa huomioitu hintatilastoissa.
Syy miksi, USAssa ja etenkin esim. Las Vegasissa asuntojen hinnat nopeasti romahtivat oli se, että heti vieressä oli tonttimaata halvalla tarjolla ja siellä luonnostaan sai maata helpommin. Suomi, kun on harvaan asuttu maa, tilanteen pitäisi olla vähän samanlainen, mutta jossain klikkaa…
Se mitä tässä yritän selittää on se, että siellä "kustannusten" takana on varallisuusarvoja, joihin voidaan mm. politiikalla vaikuttaa. Jos tämä asia huomioidaan, ovat asuntojen hinnat aivan liian kalliita. Kukaan poliitikko ei halua, tällä hetkellä lähteä jakamaan maata halvalla, koska se vaikuttaisi talouteen. Tällä keinottelulla saadaan myös pankkien taseet pidettyä kunnossa, mutta kuten olen monesti blogissani tehnyt selväksi, tällainen toiminta ei ole järkevää pitkällä aikavälillä ja romahdus voi lähteä liikkeelle ihan vain liian velan vuoksi.
Tonttispekulointia
käsitellään tässä blogissa..
”Suomi, kun on harvaan asuttu maa”
Pariisin "ydinalueella" (en tiedä eksaktia termiä) asuu 2 milj. ihmistä. Jos siellä olevaa asukastiheyttä sovellettaisiin Helsinkiin, lähes koko Suomi mahtuisi asumaan Hesaan. Tällöin jo Espoo ja Vantaa jäisivät kokonaan karhujen ja hirvien asuttamiksi, jollaisia ko. kaupungeissa toki asuukin.
Pariisin tulokseen ei ole päästy edes pilvenpiirätjillä, vaan suunnilleen samankorkuisilla kerrostaloilla, kuin mitä Suomessa on.
T. Juha
Nyt löytyi järkevä selitys!
Linkki
Himmenninkytkin on vahva valtti,
mutta on niitä muitakin.
http://www.asunnot.fi/As_Oy_Rauman_Ratatorni Tuossa esitellään taloa vain "kävelymatkan päässä Rauman torista". Argumentin luettuani luulin ensin unohtaneeni jo Rauman kadunnimet, mutta kyllä Karjalankatu siellä on missä muistan, Syvä-Raumassa, joka postinumeron mukaan kuuluu keskustaan, vaikka asiaa muuten voisi tulkita toisinkin. Mutta tori! Ennen sitä matkan varrella on joukko Rauman suurimpia kauppoja (ei siellä ihan kaikkea torilta enää osteta…) Ja kuten kartasta näkyy, saman "kävelymatkan päässä" on uimaranta (Otanlahti)
http://www.asunnot.fi/As_Oy_Rauman_Ratatorni#kartta
Suuri ja mahtava poliittinen tahto.
Kun peltomaasta. Entisestä merenpohjasta kaavoitetaan asuinalue. Sovitaan alueelle tuntuva hinnan korotus. Tosin sillä edellytyksellä, että myyjä maksaa kunnallistekniikan, mutta huomioidaan tontin hinnassa ettei jää katkeruutta. Joskus taisi tuokin tosin riippua siitä kenen maista oli kysymys. Eli vähempi vaikutusvaltaisen maat saatettiin jalostaa hiukka arvokkaammaksi jahka ensimmäiset kaupat oli tehty.
Kumman usein se rakentaminen on pakko suunnata sinne missä sitä savea on kymmeniä metrejä. Onhan sillä työllistävä vaikutus. Toisaalta valveutuneet ympäristöihmiset nousevat vastustamaan sitä heille niin läheistä luontoa. Sitä metsäistä kalliomaastoa johon rakentaminen olisi huomattavasti järkevämpää. Nämä samat ihmiset ajavat pitkät matkat kauppakeskuksiin ostoksille ja vaativat, että luontopolku alkaa takapihalta. He haluavat maksaa siitä saveen rakennetusta asunnosta järjettömiä perustamiskustannuksia säilyttämällä sen lähimetsän jossa he todellisuudessa käyvät kerran, jos sitäkään vuodessa.
Tämä on sitä samaa shittiä jossa pyydetään ostamaan kasvatettua kalaa luonnonkantojen suojelemiseksi. Samaan aikaan arvokasta luonnonkantaa teurastetaan lohelle papananaineeksi jota kala syö kaksi kiloa paino kiloaan kohden.
Ymmärtänette ylläolevan mikäli katsotaan pääkaupunkiseutua ilmasta käsin. Ne muutamat alueet löytyisivät ihan helpolla rakentamattomasta metsästäkin. Niille pelloille voisi tehdä virkistysalueita, kun ihmiset on kuitenkin pääsääntöisesti niin vieraantuneita luonnosta ettei sinne metsään kuitenkaan uskalleta. Eli kala vertaukseen. Säästääksemme luontoa asuntojen pitää maksaa kaksin verroin enemmän. Ja mitä siihen luonnon säästöön tulee. Vielä siellä on kalliota ja puita joihin kiinnitää itsensä tarvittaessa ketjulla.
jousimies
himmenninlinkki oli mainio 🙂