Väärät omistajat

Omistajalla on muitakin rooleja kuin miettiä toimitusjohtajan sitouttamista ja nostaa osinkoja.

Huhtamäki, Raision Tehtaat ja M-Real ovat kaikki yrityksiä, joilla on mennyt aivan liian huonosti aivan liian kauan.

Kirjassaan “Ui tai uppoa” Lasse Kurkilahti kertoo, että ollessaan Raision johdossa hänelle tuli yllätyksenä, ettei firman omistajat ymmärtäneet omistuksensa heikkoa tilaa.

Tavallisen monta vuotta asian ymmärtämiseen meni vielä Kurkilahden toimitusjohtajakauden jälkeenkin. Raisio lienee osuva esimerkki siitä, että ilman omistajien tukea hyvänkään johtavan on mahdotonta saada olennaista aikaiseksi.

Huhtamäen pääomistajina puolestaan on kulttuurirahasto ja muita säätiöitä, joissa valtaa käyttää sekalainen joukko professoreita, joilla ani harvoilla on käytännön kokemusta yritystoiminnasta. Pari kulttuurirahastossa vaikuttanutta historian proffaa oli tosin pankkiiriliike Keitele & Tommilan hallintoelimissä, mutta senkin kokemuksen hyödyllisyyttä sopii epäillä.

Huhtamäki ja Raisio ovat molemmat esimerkkejä useilla tuotantosektoreilla toimineista yrityksistä, joitten omistajilla ei ole ollut visiota siitä perimmäisestä strategisesta kysymyksestä, mikä on monialayritykselle parhaiten sopiva fokusoitu toimiala. Ja jos tällainen valaistuminen ko. yrityksissä nyt on tapahtunutkin, n. kymmenvuotinen erämaavaellus on ollut aivan liian pitkä.

Raisiolla ja Huhtamäellä saattaa kuitenkin olla vielä hyväkin tulevaisuus edessään, mutta M-Realilla se mitä ilmeisemmin on vain ja ainoastaan takanapäin. M-Realia ja Raision Tehtaita yhdistää se, että todelliset ja kuvitellut käsitykset MTK-laisten omistajien eduista ovat rasittaneet yrityksiä.

MTK-laisia intressejä ajavankin olisi kuitenkin hyvä muistaa, että konkurssiin menevä yritys ei pysty palvelemaan enää muitten kuin enintään juristien etuja.

Omistajalla on muitakin rooleja kuin miettiä toimitusjohtajan sitouttamista ja nostaa osinkoja.

Huhtamäki, Raision Tehtaat ja M-Real ovat kaikki yrityksiä, joilla on mennyt aivan liian huonosti aivan liian kauan.

Kirjassaan “Ui tai uppoa” Lasse Kurkilahti kertoo, että ollessaan Raision johdossa hänelle tuli yllätyksenä, ettei firman omistajat ymmärtäneet omistuksensa heikkoa tilaa.

Tavallisen monta vuotta asian ymmärtämiseen meni vielä Kurkilahden toimitusjohtajakauden jälkeenkin. Raisio lienee osuva esimerkki siitä, että ilman omistajien tukea hyvänkään johtavan on mahdotonta saada olennaista aikaiseksi.

Huhtamäen pääomistajina puolestaan on kulttuurirahasto ja muita säätiöitä, joissa valtaa käyttää sekalainen joukko professoreita, joilla ani harvoilla on käytännön kokemusta yritystoiminnasta. Pari kulttuurirahastossa vaikuttanutta historian proffaa oli tosin pankkiiriliike Keitele & Tommilan hallintoelimissä, mutta senkin kokemuksen hyödyllisyyttä sopii epäillä.

Huhtamäki ja Raisio ovat molemmat esimerkkejä useilla tuotantosektoreilla toimineista yrityksistä, joitten omistajilla ei ole ollut visiota siitä perimmäisestä strategisesta kysymyksestä, mikä on monialayritykselle parhaiten sopiva fokusoitu toimiala. Ja jos tällainen valaistuminen ko. yrityksissä nyt on tapahtunutkin, n. kymmenvuotinen erämaavaellus on ollut aivan liian pitkä.

Raisiolla ja Huhtamäellä saattaa kuitenkin olla vielä hyväkin tulevaisuus edessään, mutta M-Realilla se mitä ilmeisemmin on vain ja ainoastaan takanapäin. M-Realia ja Raision Tehtaita yhdistää se, että todelliset ja kuvitellut käsitykset MTK-laisten omistajien eduista ovat rasittaneet yrityksiä.

MTK-laisia intressejä ajavankin olisi kuitenkin hyvä muistaa, että konkurssiin menevä yritys ei pysty palvelemaan enää muitten kuin enintään juristien etuja.

Related Posts

Sijoittaminen

Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?

Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?

Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat

Talous

Yritysten liikevaihdot ja tulokset kasvoivat Q2/2026 aikana ja osassa yrityksistä on jo potentiaalia laajennusinvestointeihin

Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot kasvoivat Q2/2025 keskimäärin 7% vuoden takaiseen verrattuna ja liiketulokset (EBIT) kasvoivat peräti 35%.

Seurantaan on tällä kertaa otettu myös investoidun pääoman tuotto

Yhteiskunta

Kansanedustajien sopeutumisrahasta 2: sopeutumisrahan määrä

Kansanedustaja voi eduskuntakautensa päätyttyä saada sopeutumisrahaa yhteensä melkein miljoonan euron verran! Onko tässä mieltä? Tämä on jatkoa edeltävälle videolle, jolla käsittelin sopeutumisrahan kestoa.

https://www.youtube.com/shorts/ZqGmUiUZ7P8