Tuleeko inflaatio?

Monet ovat sanoneet, että nykyinen finanssikriisi ja taantuma/lama on syvyydessään ennen näkemätön, jos ei lasketa 1930-luvun Suurta lamaa. Toisaalta harvemmin todetaan, että eri maiden keskuspankkien elvyttävät toimet rahapolitiikassa ovat mittakaavaltaan ja aggressiivisuudeltaan todella poikkeuksellisia. Nyt kun taantuma on alkanut ja finanssikriisiä selvitellään, oleellinen kysymys on, että mitkä ovat keskuspankkien rahapoliittisten poikkeustoimenpiteiden seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Keskuspankit, kuten FED ja EKP, ovat laajentaneet rahaperustaansa hyvin voimakkaasti vastauksena talouskriisiin. Alla eräs mittari rahaperustan koolle jenkeissä.

FED:n painaessa rahaa, pankit ovat lainanneet uuden rahan ja ilmeisesti pitävät sitä tileillään FED:ssä.

Luulen, että finanssikriisin jatkuessa pankit haluavat pönkittää taseitaan uudella rahalla ja suojautua näin mahdollisia alaskirjauksia vastaan. Pankit eivät ole lainanneet uutta rahaa eteenpäin ja eivät ole näin ollen luoneet uutta rahaa systeemiin. Pdtemmän rahan mittarit (kuten M2) eivät jenkeissä ole kasvaneet merkittävästi – ainakaan missään suhteessa rahaperustan laajenemiseen. Mitä tapahtuu kun pankit jossain vaiheessa normalisoivat tilanteen ja pienentävät keskuspankkireservinsä vaatimuksien mukaisiksi – ts. johtaako rahaperustan kasvu pitkällä aikavälillä pidemmän rahan kasvuun ja suureen inflaatioon monetarismin hengessä? (Käsittääkseni tutkimuksien mukaan rahan määrän ja inflaation välillä on vahva korrelaatio, tosin yli vuoden viiveellä)

Monet ovat sanoneet, että nykyinen finanssikriisi ja taantuma/lama on syvyydessään ennen näkemätön, jos ei lasketa 1930-luvun Suurta lamaa. Toisaalta harvemmin todetaan, että eri maiden keskuspankkien elvyttävät toimet rahapolitiikassa ovat mittakaavaltaan ja aggressiivisuudeltaan todella poikkeuksellisia. Nyt kun taantuma on alkanut ja finanssikriisiä selvitellään, oleellinen kysymys on, että mitkä ovat keskuspankkien rahapoliittisten poikkeustoimenpiteiden seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Keskuspankit, kuten FED ja EKP, ovat laajentaneet rahaperustaansa hyvin voimakkaasti vastauksena talouskriisiin. Alla eräs mittari rahaperustan koolle jenkeissä.

FED:n painaessa rahaa, pankit ovat lainanneet uuden rahan ja ilmeisesti pitävät sitä tileillään FED:ssä.

Luulen, että finanssikriisin jatkuessa pankit haluavat pönkittää taseitaan uudella rahalla ja suojautua näin mahdollisia alaskirjauksia vastaan. Pankit eivät ole lainanneet uutta rahaa eteenpäin ja eivät ole näin ollen luoneet uutta rahaa systeemiin. Pdtemmän rahan mittarit (kuten M2) eivät jenkeissä ole kasvaneet merkittävästi – ainakaan missään suhteessa rahaperustan laajenemiseen. Mitä tapahtuu kun pankit jossain vaiheessa normalisoivat tilanteen ja pienentävät keskuspankkireservinsä vaatimuksien mukaisiksi – ts. johtaako rahaperustan kasvu pitkällä aikavälillä pidemmän rahan kasvuun ja suureen inflaatioon monetarismin hengessä? (Käsittääkseni tutkimuksien mukaan rahan määrän ja inflaation välillä on vahva korrelaatio, tosin yli vuoden viiveellä)

2 thoughts on “Tuleeko inflaatio?

  1. inflaatio

    Kiinnostava aihe.

     

    "Käsittääkseni tutkimuksien mukaan rahan määrän ja inflaation välillä on vahva korrelaatio, tosin yli vuoden viiveellä"

     

    Inflaatioahan on rahan arvon heikkenemistä, ei hintojen nousua, kuten monasti kuvitellaan. Ehkä tuo aika menee, että tajutaan rahaa olevan todella liikkeellä, ja paljon.

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com