Monasti talouskasvun tekijöiksi mainitaa tuotteiden kysyntä sekä työvoiman ja rahan kohtuuhintainen tarjonta. Nämä tekijät ovat vain pintarakennetta; talouskasvun luomiseen tarvitaan syvällisempää ymmärrystä.  

Mistä talouskasvu oikeasti syntyy?

Talouskasvu rakentuu motivaatiosta

Motivaatiota syntyy siitä, että yhteiskunnan sosiaalinen hierarkia ja rakenne on dynaaminen ja muuttuva.

Eräs tärkeä osa yhteiskunnallista statusta on asuminen, johon panostamme kymmeniä prosentteja kaikista tuloistamme. Eikä turhaan. Asuminen määrää suuren osan yhteiskunnallista statuksestamme. On erittäin demotivoivaa ponnistella, jos asuntojen hinnat ovat korkeat suhteessa palkkatasoon. Kehitys voi jopa pysähtyä, jos keskipalkkaisen elämäntyö ei enää riitä paremman sosiaalisen statuksen saavuttamiseen. Näin kävi 90-luvun alun Japanissa. Suomi selvisi 90-luvun alun lamasta hienosti – asuntojen, kiinteistöjen ja omaisuuden hinnat romahtivat ja työllä sai taas statusta ja asemaa. Kannatti tehdä työtä. Nyt tilanteemme on toinen. Meillä on matalat korot, pitkäaikaiset asuntolainat ja korkeat omaisuusarvot. Työllä ei nyt saavuta asemaa – palkat ovat pienet suhteessa asuntojen hintoihin. Vanhemmat sukupolvet saivat aikoinaan omaisuutensa halvemmalla, kuin tämän hetken nuoret, jotka kokevat yhteiskunnan rakenteet sementoituneina. Ja tämä seikka painaa raskaana taakkana talouskasvua. 

Motivaatiota syntyy myös siitä, että kaikilla on taloudellisesta ja sosiaalisesta taustastaan riippumaton mahdollisuus saada koulutusta ja edetä yhteiskunnan rakenteissa. Tässä suhteessa meillä on asiat hyvin – Suomessa kaikille tarjotaan kohtuullinen mahdollisuus valita elämänsä suunta myös koulutuksen osalta.

Talouskasvu on uusia cooleja unelmia

Vahva identiteetti synnyttää uskon omiin ideoihin ja tahdon viedä niitä eteenpäin. Se on myös uskoa omaan kulttuuriimme, arvoihimme ja tapaamme toimia. Terveen itsetunnon perusteet lasketaan kodeissa, päiväkodeissa ja lasten parissa. Oikea kunnioitus ihmiseen syntyy jo varhaisessa lapsuudessa ja kunnioittava tapa kohdella nuorempia johtaa myöhemmin siihen, että yhteiskunnan jäsenet luottavat terveesti itseensä, yhteiskuntaansa ja kulttuuriinsa.

Maailmanhistoria tuntee monia kulttuureita, joita on aikanaan katsottu ylöspäin. Kulttuureita, joiden tuotteista on maksettu hyvää hintaa, joiden jäsenet ovat olleet arvostettuja ja tervetulleita johtajia aikansa tekemisessä ja toiminnassa. Tämä arvostus syntyy terveestä itsetunnosta, turvallisuuden tunteesta ja kulttuurin jäsenten välisestä keskinäisestä kunnoituksesta. Tässä suhteessa Suomi on edennyt parempaan suuntaan. Asemamme kansainvälisessä poliittisessa kontekstissa on muuttunut turvallisemmaksi – identiteettimme ei enää perustu siihen että olisimme torjumassa uhkaavaa väkivältaa. Kaukana takana ovat myös ne ajat, jolloin yhteiskuntarakenteitamme kopioitiin kritiikittä läntisistä naapureista. Sen sijaan otamme tänä päivänä vaikutteita monesta suunnasta ja kulttuurimme on aiempaa terveemmällä pohjalla, josta osoituksena:

• Kaupunkeihimme rakennetaan taas värikkäitä kauniita, asukkaiden itsensä valitsemia arkkitehtuurin luomuksia; mukavia yksilöllisiä omakotitaloja (poissa ovat 70- luvun laatikot ja yhtenäistämispolitiikka)
• Yrityselämämme on vauhdilla monipuolistunut ja olemme siirtymässä suuryritysvaltaisesta yhteiskunnasta kohti pienyritysten rikastamaa valinnanmahdollisuuksien maailmaa
• Usko yksilön kykyyn luoda tyylikkyyttä ja kauneutta ja arvoa muille on kasvanut. Seikkailemme päivittäin internet:n maailmassa, jossa kansalaiset ovat toinen toisilleen luoneet todellisuuden ja ympäristön. Tekijöitä on enemmän kuin vielä parikymmentä vuotta sitten, jolloin muutamat koulutetut arkkitehdit ja media-alan ammattilaiset loivat meille yhteiskunnan visuaaliset ja kulttuurilliset puitteet.

Tahto tehdä syntyy siitä, että jokainen voi kokea olevansa itsensä herra

Talouskasvun tärkein tekijä on tahto tehdä ja toteuttaa. Nykypäivän yhteiskunnassa tämä tahto korreloi vahvasti sen kanssa, että jokainen voi kokea viime kädessä olevansa oma herransa ja tekevänsä omat tärkeät valintansa ja päätöksensä.

Yhteiskuntamme on tässä suhteessa muutoksen pyörteessä. Olemme olleet kuuluja hyvästä hoiva- ja holhousyhteiskunnasta, jossa virkamiehet ohjaavat ja päättää mikä kullekin on hyväksi luottamatta yksilön itsensä tekemiin valintoihin ja kykyyn kantaa niiden seuraukset. Tasapäistämisen painolastimme juontaa 1900 luvun keskivaiheilla vallinneeseen yhtenäiskulttuurin aikaan, jolloin olimme eräs Euroopan etnisesti yhtenäisimmistä alueista. Oli helppo toteuttaa keskitettyjä ratkaisuja massoille, kun nuo massat (ihmiset) koostuivat, todentotta, samanlaisista ihmisistä, joilla oli aivan oikeasti samanlaiset tarpeet.

Talouskasvu on selkeitä sääntöjä

Monien kansainvälisten tutkimusten mukaan hyvinvointi on voimakkainta siellä, missä yhteiskunnan säännöt ovat julkisesti avoimia, selkeästi ymmärrettäviä, ennustettavia ja samat kaikille. Pieni vilkaisu karttaan osoittaa tämän todeksi jo ihan tutkimattakin. Takapajulat ovat paikkoja missä korrupitio rehottaa, yhteiskunta on arvaamatonta ja näkymättömät hyvä veli järjestelmät ovat ainoita järjestystä luovia tekijöitä.

Meilläkin on ollut tapaus, joissa korkein poliittinen johto on kähmi nuorisolle tarkoitettuja rahoja omaan vaalikassaansa. Näihin, samoin kuin kaikkiin muihin korruption muotoihin tulisi aina puuttua riippumatta siitä onko rikkeen tehnyt henkilö muuten pätevä vaiko ei. Taloudellinen kasvu syntyy siitä, että yhteiskunta on järjestynyt (lain mukaisella tavalla) ja tätä kannattaa vaalia eräänä talouskasvun tärkeimmistä tekijöistä.

Suurimmat puutteet ovat kuitenkin muualla – yritysten sisällä. Monissa yrityksissä työntekijöiden eteneminen uralla on prosessi, josta puuttuvat näkyvät säännöt ja rakenteet. Tuloksiin sidotut bonuspalkkiot on toteutetty hyvin; niistä on olemassa säännöt. Mutta monen yksilön kannalta tärkeä, urakehitys, päätetään ilman sääntöjä hyvä veli verkostoissa tai henkilöstöosaston voo-doo magian kautta. Muutamien suurten yriysten tilanne muistuttaa edesmennyttä Neuvostoliittoa, jossa puoluekaaderit seurasivat toimintaa ja palkitsivat ylennyksellä salaisten kriteerien mukaan innostavimmat johtajat. Kenen sitten pitäisi päättää urakehityksestä? Paras tulos on yleensä saavutettu, kun urakehityksen määrää se, miten tyytyväisiä osaston/henkilön/organisaation asiakkaat ovat saamaansa palveluun ja paljonko asiakkaat ovat kyseisestä palveluista valmiita maksamaan. Valitettavan useassa suuressa yrityksessä asiakasta ei tässä asiassa kuunnella – ja tulokset ovat sen mukaisia. Tämä on eräs syy siihen miksi pienet ja keskisuuret yritykset pärjäävät parmmin kuin suuret kolleegansa. Pienissä yrityksissä asiakas on lähellä ja sitä on helpompi kuunnella ja kunnioittaa.

Millä lääkkeillä Suomi kasvaa jatkossa

Minä uskon että jo talouskasvun tekijöiden ymmärtäminen johtaa oikeisiin päätöksiin ja ratkaisuihin. Tässä asiassa ei ole mitään mystiikkaa – riittää että laajat piirit ymmärtävät talouskasvun kuluttuurillisia ja sosiaalisia tekijöitä. Oikeat päätökset syntyvät ymmärryksestä – en usko että tähän liittyy sen monimutkaisempaa problematiikkaa.

Monasti talouskasvun tekijöiksi mainitaa tuotteiden kysyntä sekä työvoiman ja rahan kohtuuhintainen tarjonta. Nämä tekijät ovat vain pintarakennetta; talouskasvun luomiseen tarvitaan syvällisempää ymmärrystä.  

Mistä talouskasvu oikeasti syntyy?

Talouskasvu rakentuu motivaatiosta

Motivaatiota syntyy siitä, että yhteiskunnan sosiaalinen hierarkia ja rakenne on dynaaminen ja muuttuva.

Eräs tärkeä osa yhteiskunnallista statusta on asuminen, johon panostamme kymmeniä prosentteja kaikista tuloistamme. Eikä turhaan. Asuminen määrää suuren osan yhteiskunnallista statuksestamme. On erittäin demotivoivaa ponnistella, jos asuntojen hinnat ovat korkeat suhteessa palkkatasoon. Kehitys voi jopa pysähtyä, jos keskipalkkaisen elämäntyö ei enää riitä paremman sosiaalisen statuksen saavuttamiseen. Näin kävi 90-luvun alun Japanissa. Suomi selvisi 90-luvun alun lamasta hienosti – asuntojen, kiinteistöjen ja omaisuuden hinnat romahtivat ja työllä sai taas statusta ja asemaa. Kannatti tehdä työtä. Nyt tilanteemme on toinen. Meillä on matalat korot, pitkäaikaiset asuntolainat ja korkeat omaisuusarvot. Työllä ei nyt saavuta asemaa – palkat ovat pienet suhteessa asuntojen hintoihin. Vanhemmat sukupolvet saivat aikoinaan omaisuutensa halvemmalla, kuin tämän hetken nuoret, jotka kokevat yhteiskunnan rakenteet sementoituneina. Ja tämä seikka painaa raskaana taakkana talouskasvua. 

Motivaatiota syntyy myös siitä, että kaikilla on taloudellisesta ja sosiaalisesta taustastaan riippumaton mahdollisuus saada koulutusta ja edetä yhteiskunnan rakenteissa. Tässä suhteessa meillä on asiat hyvin – Suomessa kaikille tarjotaan kohtuullinen mahdollisuus valita elämänsä suunta myös koulutuksen osalta.

Talouskasvu on uusia cooleja unelmia

Vahva identiteetti synnyttää uskon omiin ideoihin ja tahdon viedä niitä eteenpäin. Se on myös uskoa omaan kulttuuriimme, arvoihimme ja tapaamme toimia. Terveen itsetunnon perusteet lasketaan kodeissa, päiväkodeissa ja lasten parissa. Oikea kunnioitus ihmiseen syntyy jo varhaisessa lapsuudessa ja kunnioittava tapa kohdella nuorempia johtaa myöhemmin siihen, että yhteiskunnan jäsenet luottavat terveesti itseensä, yhteiskuntaansa ja kulttuuriinsa.

Maailmanhistoria tuntee monia kulttuureita, joita on aikanaan katsottu ylöspäin. Kulttuureita, joiden tuotteista on maksettu hyvää hintaa, joiden jäsenet ovat olleet arvostettuja ja tervetulleita johtajia aikansa tekemisessä ja toiminnassa. Tämä arvostus syntyy terveestä itsetunnosta, turvallisuuden tunteesta ja kulttuurin jäsenten välisestä keskinäisestä kunnoituksesta. Tässä suhteessa Suomi on edennyt parempaan suuntaan. Asemamme kansainvälisessä poliittisessa kontekstissa on muuttunut turvallisemmaksi – identiteettimme ei enää perustu siihen että olisimme torjumassa uhkaavaa väkivältaa. Kaukana takana ovat myös ne ajat, jolloin yhteiskuntarakenteitamme kopioitiin kritiikittä läntisistä naapureista. Sen sijaan otamme tänä päivänä vaikutteita monesta suunnasta ja kulttuurimme on aiempaa terveemmällä pohjalla, josta osoituksena:

• Kaupunkeihimme rakennetaan taas värikkäitä kauniita, asukkaiden itsensä valitsemia arkkitehtuurin luomuksia; mukavia yksilöllisiä omakotitaloja (poissa ovat 70- luvun laatikot ja yhtenäistämispolitiikka)
• Yrityselämämme on vauhdilla monipuolistunut ja olemme siirtymässä suuryritysvaltaisesta yhteiskunnasta kohti pienyritysten rikastamaa valinnanmahdollisuuksien maailmaa
• Usko yksilön kykyyn luoda tyylikkyyttä ja kauneutta ja arvoa muille on kasvanut. Seikkailemme päivittäin internet:n maailmassa, jossa kansalaiset ovat toinen toisilleen luoneet todellisuuden ja ympäristön. Tekijöitä on enemmän kuin vielä parikymmentä vuotta sitten, jolloin muutamat koulutetut arkkitehdit ja media-alan ammattilaiset loivat meille yhteiskunnan visuaaliset ja kulttuurilliset puitteet.

Tahto tehdä syntyy siitä, että jokainen voi kokea olevansa itsensä herra

Talouskasvun tärkein tekijä on tahto tehdä ja toteuttaa. Nykypäivän yhteiskunnassa tämä tahto korreloi vahvasti sen kanssa, että jokainen voi kokea viime kädessä olevansa oma herransa ja tekevänsä omat tärkeät valintansa ja päätöksensä.

Yhteiskuntamme on tässä suhteessa muutoksen pyörteessä. Olemme olleet kuuluja hyvästä hoiva- ja holhousyhteiskunnasta, jossa virkamiehet ohjaavat ja päättää mikä kullekin on hyväksi luottamatta yksilön itsensä tekemiin valintoihin ja kykyyn kantaa niiden seuraukset. Tasapäistämisen painolastimme juontaa 1900 luvun keskivaiheilla vallinneeseen yhtenäiskulttuurin aikaan, jolloin olimme eräs Euroopan etnisesti yhtenäisimmistä alueista. Oli helppo toteuttaa keskitettyjä ratkaisuja massoille, kun nuo massat (ihmiset) koostuivat, todentotta, samanlaisista ihmisistä, joilla oli aivan oikeasti samanlaiset tarpeet.

Talouskasvu on selkeitä sääntöjä

Monien kansainvälisten tutkimusten mukaan hyvinvointi on voimakkainta siellä, missä yhteiskunnan säännöt ovat julkisesti avoimia, selkeästi ymmärrettäviä, ennustettavia ja samat kaikille. Pieni vilkaisu karttaan osoittaa tämän todeksi jo ihan tutkimattakin. Takapajulat ovat paikkoja missä korrupitio rehottaa, yhteiskunta on arvaamatonta ja näkymättömät hyvä veli järjestelmät ovat ainoita järjestystä luovia tekijöitä.

Meilläkin on ollut tapaus, joissa korkein poliittinen johto on kähmi nuorisolle tarkoitettuja rahoja omaan vaalikassaansa. Näihin, samoin kuin kaikkiin muihin korruption muotoihin tulisi aina puuttua riippumatta siitä onko rikkeen tehnyt henkilö muuten pätevä vaiko ei. Taloudellinen kasvu syntyy siitä, että yhteiskunta on järjestynyt (lain mukaisella tavalla) ja tätä kannattaa vaalia eräänä talouskasvun tärkeimmistä tekijöistä.

Suurimmat puutteet ovat kuitenkin muualla – yritysten sisällä. Monissa yrityksissä työntekijöiden eteneminen uralla on prosessi, josta puuttuvat näkyvät säännöt ja rakenteet. Tuloksiin sidotut bonuspalkkiot on toteutetty hyvin; niistä on olemassa säännöt. Mutta monen yksilön kannalta tärkeä, urakehitys, päätetään ilman sääntöjä hyvä veli verkostoissa tai henkilöstöosaston voo-doo magian kautta. Muutamien suurten yriysten tilanne muistuttaa edesmennyttä Neuvostoliittoa, jossa puoluekaaderit seurasivat toimintaa ja palkitsivat ylennyksellä salaisten kriteerien mukaan innostavimmat johtajat. Kenen sitten pitäisi päättää urakehityksestä? Paras tulos on yleensä saavutettu, kun urakehityksen määrää se, miten tyytyväisiä osaston/henkilön/organisaation asiakkaat ovat saamaansa palveluun ja paljonko asiakkaat ovat kyseisestä palveluista valmiita maksamaan. Valitettavan useassa suuressa yrityksessä asiakasta ei tässä asiassa kuunnella – ja tulokset ovat sen mukaisia. Tämä on eräs syy siihen miksi pienet ja keskisuuret yritykset pärjäävät parmmin kuin suuret kolleegansa. Pienissä yrityksissä asiakas on lähellä ja sitä on helpompi kuunnella ja kunnioittaa.

Millä lääkkeillä Suomi kasvaa jatkossa

Minä uskon että jo talouskasvun tekijöiden ymmärtäminen johtaa oikeisiin päätöksiin ja ratkaisuihin. Tässä asiassa ei ole mitään mystiikkaa – riittää että laajat piirit ymmärtävät talouskasvun kuluttuurillisia ja sosiaalisia tekijöitä. Oikeat päätökset syntyvät ymmärryksestä – en usko että tähän liittyy sen monimutkaisempaa problematiikkaa.