Dualistinen vuosi 2010?

Keväästä 2009 lähtien mm. vientiteollisuuden osakkeet nousivat Helsingin pörssissä voimakkaasti. On mahdollista, että kurssinousu todella ennakoi vientiteollisuuden paranevia talousnäkymiä etenkin ns. kehittyvissä kansantalouksissa.

Ajatus siitä, että jälleen kerran “vienti vetäisi Suomen nousuun“, on vuosikymmenten takaa enkä siihen jaksa uskoa nykyisessä tilanteessa.

Ensinnäkin teollisuusyritykset on trimmattu niin virtaviivaisiksi, etteivät ne edes välttämättä tarvitse runsaasti lisää työvoimaa.

Jos työvoimaa lisätään, sitä palkataan halvan työvoiman maissa, ei Suomessa. Sen takia en mitenkään usko Suomen työllisyyslukujen paranemiseen.

Päin vastoin olisi hyvä tiedostaa, että kun varsinaisiin työttömiin lisätään mm. työttömyyseläkeläiset ja tukityöllistetyt, puhutaan puolesta miljoonasta työttömästä.

Tämä suuri ja ilmeisen pitkäaikainen työttömyys tulee vasta myöhempinä vuosina tuntumaan täysimääräisenä perheitten taloudessa ja niitten kyvyssä hoitaa lainojaan. Suomalaisten kotimarkkinoitten kysyntä pysyy heikkona.

Tilanne ei ole hyvä eräissä muissakaan kehittyneissä teollisuusmaissa. Ne suuret euromaat, jotka aikoinaan asettivat vaatimuksia euroalueen vakaussopimukseen, siis Saksa, Ranska ja Italia ovat kaikki itse luistaneet sopimuksesta, Italia vieläpä erittäin vakavasti – samoin Kreikka ja Espanja.

Ongelmia on myös Atlantin takana. USA:ssa kotitalouksien kysyntää pitäisi hillitä ja niitten säästämisastetta lisätä. Yhtälö on vaikea ratkaista, koska toisaalta kotitalouksien kysyntä on USA:n talouden tärkein veturi.

Kaiken lisäksi uudelta presidentiltä hallintoineen ei kannata odottaa kovin kitkeriä lääkkeitä USA:n talouden tehostamiseksi. Periaate nimittäin on, että ensimmäiset neljä vuotta presidentti tähtää vain yhteen asiaan: uudelleenvalintaan. Vasta sen jälkeen voidaan odottaa tekoja, joilla presidentti voisi varmistaa asemansa historiassa. Bushin osalta tosin sekä teot että jälkimaine (“legacy”) jäivät pahasti uupumaan.

On ikävän todennäköistä, että alkava 2010-luku lisää kehittyneissä teollisuusmaissa trendiä, jota otsikossa kutsuin vähättelevästi eufemismilla “dualismi”. Täsmällisempi olisi sanoa, että vauraus kasaantuu harvoihin käsiin ja työttömyyden myötä kasvava määrä väestöstä kokee aiheellisesti jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämän ihmisryhmän tunnukseksi saattaa muotoutua yhä enemmän EVVK, englanniksi who cares. Ilmiö ei ole vain taloudellinen, vaan koko yhteiskuntaa koskettava.

Keväästä 2009 lähtien mm. vientiteollisuuden osakkeet nousivat Helsingin pörssissä voimakkaasti. On mahdollista, että kurssinousu todella ennakoi vientiteollisuuden paranevia talousnäkymiä etenkin ns. kehittyvissä kansantalouksissa.

Ajatus siitä, että jälleen kerran “vienti vetäisi Suomen nousuun“, on vuosikymmenten takaa enkä siihen jaksa uskoa nykyisessä tilanteessa.

Ensinnäkin teollisuusyritykset on trimmattu niin virtaviivaisiksi, etteivät ne edes välttämättä tarvitse runsaasti lisää työvoimaa.

Jos työvoimaa lisätään, sitä palkataan halvan työvoiman maissa, ei Suomessa. Sen takia en mitenkään usko Suomen työllisyyslukujen paranemiseen.

Päin vastoin olisi hyvä tiedostaa, että kun varsinaisiin työttömiin lisätään mm. työttömyyseläkeläiset ja tukityöllistetyt, puhutaan puolesta miljoonasta työttömästä.

Tämä suuri ja ilmeisen pitkäaikainen työttömyys tulee vasta myöhempinä vuosina tuntumaan täysimääräisenä perheitten taloudessa ja niitten kyvyssä hoitaa lainojaan. Suomalaisten kotimarkkinoitten kysyntä pysyy heikkona.

Tilanne ei ole hyvä eräissä muissakaan kehittyneissä teollisuusmaissa. Ne suuret euromaat, jotka aikoinaan asettivat vaatimuksia euroalueen vakaussopimukseen, siis Saksa, Ranska ja Italia ovat kaikki itse luistaneet sopimuksesta, Italia vieläpä erittäin vakavasti – samoin Kreikka ja Espanja.

Ongelmia on myös Atlantin takana. USA:ssa kotitalouksien kysyntää pitäisi hillitä ja niitten säästämisastetta lisätä. Yhtälö on vaikea ratkaista, koska toisaalta kotitalouksien kysyntä on USA:n talouden tärkein veturi.

Kaiken lisäksi uudelta presidentiltä hallintoineen ei kannata odottaa kovin kitkeriä lääkkeitä USA:n talouden tehostamiseksi. Periaate nimittäin on, että ensimmäiset neljä vuotta presidentti tähtää vain yhteen asiaan: uudelleenvalintaan. Vasta sen jälkeen voidaan odottaa tekoja, joilla presidentti voisi varmistaa asemansa historiassa. Bushin osalta tosin sekä teot että jälkimaine (“legacy”) jäivät pahasti uupumaan.

On ikävän todennäköistä, että alkava 2010-luku lisää kehittyneissä teollisuusmaissa trendiä, jota otsikossa kutsuin vähättelevästi eufemismilla “dualismi”. Täsmällisempi olisi sanoa, että vauraus kasaantuu harvoihin käsiin ja työttömyyden myötä kasvava määrä väestöstä kokee aiheellisesti jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämän ihmisryhmän tunnukseksi saattaa muotoutua yhä enemmän EVVK, englanniksi who cares. Ilmiö ei ole vain taloudellinen, vaan koko yhteiskuntaa koskettava.

2 thoughts on “Dualistinen vuosi 2010?

  1. Hyvää Uutta Vuotta

    Aika hyvä viimeinen kappale  sinun päreessä.

     

    Varsinkin tämän viimeisen päivän ehtoona  mieluusti sitä pohdiskelee ja miettii.

    Viimeisen lauseen  profetia laskeutui päällemme kauppakeskusen hälinään tänään.

     

    Hyvää Uutta Vuotta ja kiitoksia  kovasti hienoista analyyseistä.

     

    Tillman

  2. Tervetuloa Piksuun,

    Tillman. Kyllä tänne ammatillisen koulutuksen näkymistä sopisi vallan mainiosti kirjoittaa. Itse olen Piksun uutispoiminnoissa koettanut pitää silmällä etenkin puusepäteollisuuden kehittämistä koulutuksen keinoin.

    Ja hyvää uutta vuotta.

     

    T. Juha 

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Tuottajahinnat laskussa

Sijoittamisen nurinkuriselta vaikuttaviin ulottuvuuksiin kuuluu, että lähtökohtaisesti huonot uutiset voivat olla osakemarkkinoille myönteisiä. Kuten eilen julkistettu Yhdysvaltojen uusien työpaikkojen määrä, joka laski syyskuussa selvästi elokuusta.

Se

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com