Kehäraakki vai kultamuna

Päivän kauppalehdessä haukutaan tiettyjä Helsingissä noteerattuja osakkeita kehäraakeiksi perustuen kolmeen arvostusmittariin ja kurssikehitykseen maaliksuun pohjan jälkeen. Jos arvostusluvut ovat alhaisia ja kurssikehitys maltillinen saa siis luokituksen kehäraakki.

Näiden vastakohdat ovat siis korkeat arvostusluvut omaavat osakkeet jotka ovat nousseet voimakkaasti. Nämä lienevät sitten tyrmäysosakkeita?

On täysin luonnollista että matasuhdanteen aikana riskialttiimmat ja huonokuntoisempien yhtiöiden kurssit laskevat voimakkaasti. Kun pahimmat pelot talousromahduksesta haihtuvat mnäillä osakkeilla myös palautuminen on voimakkaampaa. Ovatko nämä "tyrmääjät" sitten hyviä sijoituskohteita tänään? Eivät välttämättä.

Myös muualla on noteerattu että esim USA:ssa on koettu varsinainen "romuralli". Z – indeksillä eli siis toisin sanoen konkurssiriskin mukaan osakkeita luokitellen parhaan tuoton on saanut juuri kaikkein riskialttiimmista osakkeista. Näemme tässä taas klassisen eron spekulanttien ja pitkäaikaisten sijoittajien välillä. Spekulantti etsii nopeita voittoja kurssinousujen avulla. Sijoittaja etsii pitkäaikaista tuottoa. Sitä löytyy Homo Economicuksen mielestä helpommin juuri kauppalehden "raakkilistalta". Alhaiset arvostusluvut ja jälkeen jääneet kurssit eivät ole SINÄNSÄ huono asia, päinvastoin.

Matalat tai olemattomat kasvuodotukset on helppo toteuttaa ja ehkä ylittää. Korkeat arvostusluvut vaativat voimakasta kasvua josta seuraa suurempi pettymysriski. Vaikka reaalitalouden vapaa pudotus olisi nyt päättynyt (lievää nousua havaittu Saksassa ja Ranskassa) näemme tuskin kovin rakettimaista toipumista seuraavan kvartaalin aikana.

Päivän kauppalehdessä haukutaan tiettyjä Helsingissä noteerattuja osakkeita kehäraakeiksi perustuen kolmeen arvostusmittariin ja kurssikehitykseen maaliksuun pohjan jälkeen. Jos arvostusluvut ovat alhaisia ja kurssikehitys maltillinen saa siis luokituksen kehäraakki.

Näiden vastakohdat ovat siis korkeat arvostusluvut omaavat osakkeet jotka ovat nousseet voimakkaasti. Nämä lienevät sitten tyrmäysosakkeita?

On täysin luonnollista että matasuhdanteen aikana riskialttiimmat ja huonokuntoisempien yhtiöiden kurssit laskevat voimakkaasti. Kun pahimmat pelot talousromahduksesta haihtuvat mnäillä osakkeilla myös palautuminen on voimakkaampaa. Ovatko nämä "tyrmääjät" sitten hyviä sijoituskohteita tänään? Eivät välttämättä.

Myös muualla on noteerattu että esim USA:ssa on koettu varsinainen "romuralli". Z – indeksillä eli siis toisin sanoen konkurssiriskin mukaan osakkeita luokitellen parhaan tuoton on saanut juuri kaikkein riskialttiimmista osakkeista. Näemme tässä taas klassisen eron spekulanttien ja pitkäaikaisten sijoittajien välillä. Spekulantti etsii nopeita voittoja kurssinousujen avulla. Sijoittaja etsii pitkäaikaista tuottoa. Sitä löytyy Homo Economicuksen mielestä helpommin juuri kauppalehden "raakkilistalta". Alhaiset arvostusluvut ja jälkeen jääneet kurssit eivät ole SINÄNSÄ huono asia, päinvastoin.

Matalat tai olemattomat kasvuodotukset on helppo toteuttaa ja ehkä ylittää. Korkeat arvostusluvut vaativat voimakasta kasvua josta seuraa suurempi pettymysriski. Vaikka reaalitalouden vapaa pudotus olisi nyt päättynyt (lievää nousua havaittu Saksassa ja Ranskassa) näemme tuskin kovin rakettimaista toipumista seuraavan kvartaalin aikana.

Related Posts

M2-rahavaranto EU:ssa
Yhteiskunta

Ylilyöntien aikakausi?

2020-luku on alkanut monessa mielessä ikävästi. Suomessa vuosikymmen alkoi vähälumisimmalla talvella yli vuosisataan, mikä nosti ilmastonmuutoskeskustelua hetkeksi pöydälle. Talven vähälumisuus jäi kuitenkin huomionaiheena nopeasti taka-alalle,

Sijoittaminen

Sijoittamisen teoria ja käytäntö

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on vuosien ajan kirjoittanut korostetun paljon säännöllisestä osakkeiden ostamisesta, allokaatiosta, osinkojen merkityksestä, korkoa korolle –efektistä ja osinkoa kasvattavista firmoista, osinkoaristokraateista.

Oksaharjun kunniaksi

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com