Missä nousukausi luuraa?

LovisaNousukausi on vielä hakusessa. Suomen Pankin mielestä lamaa ei ole vielä voitettu. Vienti vetää edelleen aikaisempaa huonommin. Katutasolla laman merkkejä ei vielä näy. Romaniasta tulleet kerjäläiset rajaavat edelleen suomalaiset hyvinvoiviksi menestyjiksi.

Kauppa odottaa piristystä suunnuntain aukioloajoista ja viikonlopun maantieliikenteestä voisi päätellä, että ihmiset käyvät kaupoissa ja matkustavat yllättävän paljon.

Valtatie 7:lla on myös entistä enemmän venäläisiä rekkoja. Venäläisten matkailu Suomeen näyttää elpyvän. Numerot viittaavat siihen, että venäläiset ja suomalaiset kompensoivat osittain brittituristien laskun Lapissakin.

Koenpajojen ja teknologiateollisuuden vientinäkymät eivät ole vielä parantuneet. Investointihyödykkeiden kauppa ei suju, kun monilla aloilla on edelleen paljon ylikapasiteettia.

Mitä huomisen Suomi tekee? Olemme Qaikussa edistäneet Innovaatiojunaa, joka hankkeena on jo edennyt toteutusvaiheeseen. 13.1.2009 viitisenkymmentä innovaattoria matkailee halki Suomen eli Helsingistä – Helsinkiin. Välillä käydään Oulussa pysähtymässä ja syämässä, keksijöitä tapaamassa ja uusia tuulia haistamssa. Matkan virallinen kotisivu löytyy täältä.

Alla omia pohdintoja tulevaisuuden heikoista signaaleista. Olemmeko matkalla kohti yhteisöllisyyden kasvua? Onko minäkeskeisyys heilahtamassa pois muodista?

Ideana on Inhimillisyys ja Ihminen! Minusta tuntuu, että seuraavat suuret keksinnöt ovat vähemmän konetta, koneistoa ja systeemiä. Ihminen ja luonto ihmeellisyyksineen edustavat nousevaa kurssia. Olemmeko siirtymässä hyödyntämisestä hyvän tuottamiseen?

Joku viisas sanoi jossain, että exploitaation tilalle tulee exploratiivinen. Miten tuota pitäisi tulkita? Tietoyhteiskunnan toinen vaihe saattaa tuoda mukanaan ymmärrystä ja viisautta. Joukkoäly, massaymmärtämistä ja yhteisymmärrystä maailma tarvitsee makro- ja mikrotasolla. Mutta miltä sellaiset keksinnöt näyttävät? Onko tulevan menestysbrändin nimenä YHTEISHYVÄ?

LovisaNousukausi on vielä hakusessa. Suomen Pankin mielestä lamaa ei ole vielä voitettu. Vienti vetää edelleen aikaisempaa huonommin. Katutasolla laman merkkejä ei vielä näy. Romaniasta tulleet kerjäläiset rajaavat edelleen suomalaiset hyvinvoiviksi menestyjiksi.

Kauppa odottaa piristystä suunnuntain aukioloajoista ja viikonlopun maantieliikenteestä voisi päätellä, että ihmiset käyvät kaupoissa ja matkustavat yllättävän paljon.

Valtatie 7:lla on myös entistä enemmän venäläisiä rekkoja. Venäläisten matkailu Suomeen näyttää elpyvän. Numerot viittaavat siihen, että venäläiset ja suomalaiset kompensoivat osittain brittituristien laskun Lapissakin.

Koenpajojen ja teknologiateollisuuden vientinäkymät eivät ole vielä parantuneet. Investointihyödykkeiden kauppa ei suju, kun monilla aloilla on edelleen paljon ylikapasiteettia.

Mitä huomisen Suomi tekee? Olemme Qaikussa edistäneet Innovaatiojunaa, joka hankkeena on jo edennyt toteutusvaiheeseen. 13.1.2009 viitisenkymmentä innovaattoria matkailee halki Suomen eli Helsingistä – Helsinkiin. Välillä käydään Oulussa pysähtymässä ja syämässä, keksijöitä tapaamassa ja uusia tuulia haistamssa. Matkan virallinen kotisivu löytyy täältä.

Alla omia pohdintoja tulevaisuuden heikoista signaaleista. Olemmeko matkalla kohti yhteisöllisyyden kasvua? Onko minäkeskeisyys heilahtamassa pois muodista?

Ideana on Inhimillisyys ja Ihminen! Minusta tuntuu, että seuraavat suuret keksinnöt ovat vähemmän konetta, koneistoa ja systeemiä. Ihminen ja luonto ihmeellisyyksineen edustavat nousevaa kurssia. Olemmeko siirtymässä hyödyntämisestä hyvän tuottamiseen?

Joku viisas sanoi jossain, että exploitaation tilalle tulee exploratiivinen. Miten tuota pitäisi tulkita? Tietoyhteiskunnan toinen vaihe saattaa tuoda mukanaan ymmärrystä ja viisautta. Joukkoäly, massaymmärtämistä ja yhteisymmärrystä maailma tarvitsee makro- ja mikrotasolla. Mutta miltä sellaiset keksinnöt näyttävät? Onko tulevan menestysbrändin nimenä YHTEISHYVÄ?

Related Posts

Talous

Lähes puolet yritystoiminnan palveluksessa olevista suomalaisista työskentelee perheyrityksessä

Aalto yliopiston professori Samuli Knüpferin tutkimus paljastaa, että perheyritykset edustavat Suomessa 73 prosenttia yrityksistä. Ne vastaavat 42 prosentista työllisyydestä, 31 prosentista liikevaihdosta ja 22 prosentista

Asunnot ja metsä

Asuntomarkkinat laskevat vielä tänäkin vuonna

Asuntomarkkinoiden tunnelmat pysyvät apeina vielä tänäkin vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen arvioidaan laskevan tänä vuonna koko maassa yhden prosentin. Kerrostaloasuntojen hintojen

Asunnot ja metsä

Vuokra-asuntotuotannon yritystuet ovat tuhonneet asuntomarkkinat ja aiheuttaneet asuntomarkkinoiden lamaa

Valtion pitkään jatkunut mittava korkotuki vuokra-asuntotuotantoon on johtanut pienten asuntojen ylitarjontaan asuntomarkkinoilla.

– Asuntomarkkinat tarvitsevat myös vapaarahoitteista uudisasuntotuotantoa. Viime vuosina tuotanto on painottunut voimakkaasti pelkästään vuokra-asuntoihin,

Talous Yhteiskunta

Suunniteltu eläkeuudistus rapauttaa Suomen talouselämän hallintamallia vaikka kohti markkinataloutta pitäisi edetä

Etla kiinnittää tuoreessa raportissaan huomiota siihen että viime vuonna neuvoteltu työeläkeuudistus säilyttää työmarkkinajärjestöillä vallan tulevista eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista. Käytäntö on hyvän hallintotavan vastainen pitäessään