Pankin todellinen oma pääoma…

 

Pankki ei missä tahansa rötiskässä toimi! 

 

 

 

… koostuu luottamuksesta.

Jo Miljardi-Mikan ja Tosi on -Jaskan aikoina jaoin pankin oman pään kahteen osaan: terävään ja tylsään. Tylsä pää koostui tietenkin pankin johdosta. Erityisen tylsää oli, ettei johtoon ollut luottamista.

Toisen osan terävyydestä en sano muuta kuin sen, että vielä joskus 1990-luvulla muistan nähneeni pankin tiskin takana sellaisen kuin pankkitoimihenkilön.

Yksi asia oli varma. Tavallinen pankkivirkailija laski kerran jos toisenkin niin kauan, että lasku täsmäsi ja tilitti viimeisenkin pennin tarkasti ja rehellisesti.

2000-luvulla olen hoitanut itse omalla koneellani ja omalla nettiyhteydelläni pankkiasiani sekä maksanut tästä tietenkin pankille runsaasti erilaisia palvelumaksuja. Mutta vielä joku vuosi sitten pankkiin saattoi soittaa ongelmien ilmetessä.

Vuosi sitten erään Suomessa toimivan pankin johtaja selosti tv:ssä, miten tärkeä nettipankki on. Hän lienee ollut ainoa ihmisen Suomessa, joka asiaa ei ollut aiemmin tiennyt, koska hänen pankkiasiansa hoiti ilmeisesti sihteeri. Johtaja huomasi nettipankkinsa tärkeyden vasta, kun se lakkasi toimimasta.

Joskus aikaisemminkin ja nyt tällä viikolla olen joutunut näkemään tavattomasti vaivaa voidakseni kertoa pankille, että sen järjestelmät ovat pettäneet.

Jo aiemmin olen huomannut, ettei Pohjola / OP-ryhmä / osuuspankkeihin parane soittaa.

24.3. jonotin varttitunnin 01000500 -numeroon. Asia ei tullut silloin eikä edes seuraavana aamuna selväksi. Vasta 25.3. klo 15 aikaan minulle selvisi, että OP-ryhmä ei ole lähettänyt asiakkailleen kirjettä Nordean osakeannista, jonka merkintäoikeuden noteeraus päättyy 27.3.

Kukaan ei minua tietenkään tästä ilmoituksesta kiittänyt, vaan syyttivät asiasta Nordeaa. Kummallista kuitenkin, että Sampo Pankista kirje tuli jo viime viikolla.

Nordealla on Suomessa 190.000 osakasta, joista kymmenillä tuhansilla lienee säilytys OP-ryhmässä. Yhtä osaketta kohti kysymys on 2 euron arvoisista merkintäoikeuksista.

 

Pankki ei missä tahansa rötiskässä toimi! 

 

 

 

… koostuu luottamuksesta.

Jo Miljardi-Mikan ja Tosi on -Jaskan aikoina jaoin pankin oman pään kahteen osaan: terävään ja tylsään. Tylsä pää koostui tietenkin pankin johdosta. Erityisen tylsää oli, ettei johtoon ollut luottamista.

Toisen osan terävyydestä en sano muuta kuin sen, että vielä joskus 1990-luvulla muistan nähneeni pankin tiskin takana sellaisen kuin pankkitoimihenkilön.

Yksi asia oli varma. Tavallinen pankkivirkailija laski kerran jos toisenkin niin kauan, että lasku täsmäsi ja tilitti viimeisenkin pennin tarkasti ja rehellisesti.

2000-luvulla olen hoitanut itse omalla koneellani ja omalla nettiyhteydelläni pankkiasiani sekä maksanut tästä tietenkin pankille runsaasti erilaisia palvelumaksuja. Mutta vielä joku vuosi sitten pankkiin saattoi soittaa ongelmien ilmetessä.

Vuosi sitten erään Suomessa toimivan pankin johtaja selosti tv:ssä, miten tärkeä nettipankki on. Hän lienee ollut ainoa ihmisen Suomessa, joka asiaa ei ollut aiemmin tiennyt, koska hänen pankkiasiansa hoiti ilmeisesti sihteeri. Johtaja huomasi nettipankkinsa tärkeyden vasta, kun se lakkasi toimimasta.

Joskus aikaisemminkin ja nyt tällä viikolla olen joutunut näkemään tavattomasti vaivaa voidakseni kertoa pankille, että sen järjestelmät ovat pettäneet.

Jo aiemmin olen huomannut, ettei Pohjola / OP-ryhmä / osuuspankkeihin parane soittaa.

24.3. jonotin varttitunnin 01000500 -numeroon. Asia ei tullut silloin eikä edes seuraavana aamuna selväksi. Vasta 25.3. klo 15 aikaan minulle selvisi, että OP-ryhmä ei ole lähettänyt asiakkailleen kirjettä Nordean osakeannista, jonka merkintäoikeuden noteeraus päättyy 27.3.

Kukaan ei minua tietenkään tästä ilmoituksesta kiittänyt, vaan syyttivät asiasta Nordeaa. Kummallista kuitenkin, että Sampo Pankista kirje tuli jo viime viikolla.

Nordealla on Suomessa 190.000 osakasta, joista kymmenillä tuhansilla lienee säilytys OP-ryhmässä. Yhtä osaketta kohti kysymys on 2 euron arvoisista merkintäoikeuksista.

2 thoughts on “Pankin todellinen oma pääoma…

  1. Luotatko tämän päivän pankkiin
    Pankkitoiminnassa on kyse luottamuksesta se merkitsee pankkitoiminnassa enemmän kuin raha tai omaisuus.
    Asked: “Is not commercial credit based primarily upon money or property?” “No sir,” replied Morgan. “The first thing is character.” “Before money or property?” “Before money or anything else. Money cannot buy it…Because a man I do not trust could not get money from me on all the bonds in Christendom.”
    http://en.wikipedia.org/wiki/J.P._Morgan

    1. Luottamuksen voi menettää vain kerran (EM)

      T. Juha

Comments are closed.

Related Posts