Asuntojen hintataso puhuttaa
Suomessa keskustellaan vähän väliä kovista asuntojen hinnoista. Eikä ihme. Vanhojen asuntojen hinnat kohosivat 120 prosenttia vuosina 1996 – 2008. Samaan aikaan palkat nousivat 53%. Tulee mieleen, että ovatko asuntojen hinnat karanneet käsistä?
En ole asuntomarkkinoiden ammattilainen, mutta velkaisena asuntosijoittajana alaa tulee toki seurattua tiiviisti.
Jos asuntomarkkinoita katsoo pidemmästä perspektiivistä, hintataso ei ole niin paha kuin alkukappale antaa olettaa. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 1983 alkaen asuntojen hinnat ovat kohonneet Suomessa 220 prosenttia. Palkkataso on kirinyt miltei saman verran.
Usein olen kuullut ihmisten puhuvan, että asunto on varma sijoituskohde. Sellainen mielikuva on syntynyt helposti viime vuosien perusteella. Yli kymmenen vuoden aikajaksolla asunto onkin turvallinen kohde, mutta parin kolmen vuoden pikavoittoja ei voi varmaksi kirkossa kuuluttaa. Rajuja notkahduksia on tapahtunut esimerkiksi 1970- ja 1980-luvulla (-30% ja -50%).
Mielenkiintoista on katsoa, mitä tapahtuu asuntomarkkinoille korkojen noustessa. En usko, että joka kotitaloudessa on tehty yksinkertaisiakaan prosenttilaskuja. Yllättävien käänteiden varalle tehtävät helpot laskelmat usein unohtuvat hyvinä aikoina.
Pääkaupunkiseudulla 200 000 euron asuntolaina ei ole harvinainen poikkeus. Ennätysalhaisten korkojen kiriessä prosentista neljään prosenttiin, lainan korkomenot nousisivat 360 eurolla kuussa verovähennys huomioiden.
Toisaalta, kysyntä ohjaa hintoja. Maaseutu kuihtuu vähitellen nuorten muuttaessa kasvukeskuksiin. Paluumuuttajia on heikosti. Pääkaupunkiseutu ja sen kehysalue ovat imeneet koko ajan entistä enemmän väkeä. Lisäksi etenkin Tampere ja Jyväskylä ovat olleet viime vuosina vahvasti muuttovoittoisia. Vuoden 2009 luvut julkaistaan huhtikuun loppupuolella, mutta ennusteiden mukaan esimerkiksi Helsingin ennustetaan olevan muuttovoittoinen.
Asuntojen hintakehitystä tarkastellessa kannattaa huomioida pidemmän aikavälin trendit. Useimmilla on mielessä vain edellisten vuosien kehitys. Viime aikojen hintaralli, jos mikä, on omiaan hämärtämään isoa kuvaa. Uskon, että opiskelijakaupungeissa yksiöille ja kaksioille on aina ottajansa – niin osto- kuin vuokramarkkinoilla. Sen sijaan suuret asunnot heikommalla sijainnilla ovat vaaravyöhykkeellä, kun korot aikanaan nousevat.
Lähteet: Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastokeskus
Suomessa keskustellaan vähän väliä kovista asuntojen hinnoista. Eikä ihme. Vanhojen asuntojen hinnat kohosivat 120 prosenttia vuosina 1996 – 2008. Samaan aikaan palkat nousivat 53%. Tulee mieleen, että ovatko asuntojen hinnat karanneet käsistä?
En ole asuntomarkkinoiden ammattilainen, mutta velkaisena asuntosijoittajana alaa tulee toki seurattua tiiviisti.
Jos asuntomarkkinoita katsoo pidemmästä perspektiivistä, hintataso ei ole niin paha kuin alkukappale antaa olettaa. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 1983 alkaen asuntojen hinnat ovat kohonneet Suomessa 220 prosenttia. Palkkataso on kirinyt miltei saman verran.
Usein olen kuullut ihmisten puhuvan, että asunto on varma sijoituskohde. Sellainen mielikuva on syntynyt helposti viime vuosien perusteella. Yli kymmenen vuoden aikajaksolla asunto onkin turvallinen kohde, mutta parin kolmen vuoden pikavoittoja ei voi varmaksi kirkossa kuuluttaa. Rajuja notkahduksia on tapahtunut esimerkiksi 1970- ja 1980-luvulla (-30% ja -50%).
Mielenkiintoista on katsoa, mitä tapahtuu asuntomarkkinoille korkojen noustessa. En usko, että joka kotitaloudessa on tehty yksinkertaisiakaan prosenttilaskuja. Yllättävien käänteiden varalle tehtävät helpot laskelmat usein unohtuvat hyvinä aikoina.
Pääkaupunkiseudulla 200 000 euron asuntolaina ei ole harvinainen poikkeus. Ennätysalhaisten korkojen kiriessä prosentista neljään prosenttiin, lainan korkomenot nousisivat 360 eurolla kuussa verovähennys huomioiden.
Toisaalta, kysyntä ohjaa hintoja. Maaseutu kuihtuu vähitellen nuorten muuttaessa kasvukeskuksiin. Paluumuuttajia on heikosti. Pääkaupunkiseutu ja sen kehysalue ovat imeneet koko ajan entistä enemmän väkeä. Lisäksi etenkin Tampere ja Jyväskylä ovat olleet viime vuosina vahvasti muuttovoittoisia. Vuoden 2009 luvut julkaistaan huhtikuun loppupuolella, mutta ennusteiden mukaan esimerkiksi Helsingin ennustetaan olevan muuttovoittoinen.
Asuntojen hintakehitystä tarkastellessa kannattaa huomioida pidemmän aikavälin trendit. Useimmilla on mielessä vain edellisten vuosien kehitys. Viime aikojen hintaralli, jos mikä, on omiaan hämärtämään isoa kuvaa. Uskon, että opiskelijakaupungeissa yksiöille ja kaksioille on aina ottajansa – niin osto- kuin vuokramarkkinoilla. Sen sijaan suuret asunnot heikommalla sijainnilla ovat vaaravyöhykkeellä, kun korot aikanaan nousevat.
Lähteet: Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastokeskus
Kommentit