Asuntomarkkinoiden tunnelmat pysyvät apeina vielä tänäkin vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen arvioidaan laskevan tänä vuonna koko maassa yhden prosentin. Kerrostaloasuntojen hintojen keskimääräinen kasvu jää näin ollen jo viidettä vuotta peräkkäin pakkaselle.

”Talouskasvu jää yhä niin vaatimattomaksi, ettei se riitä kääntämään asuntomarkkinoita nopeaan nousuun. Asteittainen elpyminen on todennäköistä, mutta selkeämpi piristyminen edellyttää vahvempaa talouskasvua, työllisyyden kohenemista ja kuluttajien luottamuksen vahvistumista. Kotitalouksien epävarmuudesta on tullut tehokas jarru asuntokaupan palautumiselle”, sanoo PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa.

Varsinkin alkuvuosi on markkinoilla yhä vaikea, mutta asuntojen hinnat ja vuokrat kääntyvät varovaiseen nousuun vuoden toisella puoliskolla.

Kotitalouksien epävarmuuden ohella runsas asuntotarjonta on yksi keskeisistä syistä hintojen nousun vaisuuteen. Vuokrien heikko kehitys ja vuokrausasteiden lasku puolestaan rajoittavat asuntosijoittajien paluuta markkinoille.

Vapaarahoitteisten vuokrien arvioidaan laskevan tänä vuonna keskimäärin noin 0,5 prosenttia. Väestönkasvu nostaa vuokra-asuntojen kysyntää suurissa kaupungeissa, mutta runsas asuntotarjonta hillitsee myös vuokrien nousua.

Ara-vuokrien voimakas nousu laantuu tänä vuonna, kun korko on laskenut huippuvuosista ja kiinteistöjen ylläpidon kustannuskehitys on maltillista. Tuettujen vuokra-asuntojen vuokrien arvioidaan nousevan vuonna 2026 noin 1,3 prosenttia, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla nousupaineet jäävät aiempaa selvästi pienemmiksi.
Pääkaupunkiseutu kompastelee edelleen, Oulussa pirteämpi kehitys

Pääkaupunkiseudulla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat laskevat tänä vuonna enemmän kuin maassa keskimäärin. Helsingissä ja Espoossa hinnat laskevat noin puolitoista prosenttia, Vantaalla lähes kolme prosenttia. Pääkaupunkiseudun väestönkasvu lisää suhteellisesti muita alueita enemmän vuokra-asuntojen kysyntää, mikä hillitsee omistusmarkkinan ja hintojen palautumista.

Turussa hintavaihtelut ovat olleet viime vuosina selvästi suurempia kuin Tampereella. Väestönkasvu tukee kummankin kaupungin asuntokysyntää, mutta hinnat jäävät silti lievästi miinukselle tänä vuonna. Sen sijaan Oulussa vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat laskeneet vähemmän kuin maassa keskimäärin, ja viime vuoden lopun vahva hintakehitys nostaa ennusteen tälle vuodelle lievästi positiiviseksi.
Rakennusala piristyy vasta ensi vuonna

Rakennusalan suhdanne on yhä heikko, ja myönnettyjen rakennuslupien määrä jatkaa laskussa. On todennäköistä, että rakentamisen alavire jatkuu koko kuluvan vuoden ja selkeämpi käänne parempaan on odotettavissa aikaisintaan vuonna 2027.

”Julkisuudessa paljon puhutut esitykset varainsiirtoveron määräaikaisesta poistamisesta voisivat kyllä tukea kysyntää asuntomarkkinoilla, mutta se ei riitä yksin katkaisemaan alakuloa. Varsinkin tämänhetkisessä epävarmuuden tilassa muutoksen vaikutukset jäisivät rajallisiksi, mikä nähtiin jo aiemman veronkevennyksen yhteydessä”, sanoo Veera Holappa.

Holapan mukaan asuntorakentamisen lamasta ei ole helppoa tietä ylös, vaan toipuminen tapahtuu hitaasti. Alan suhdannevaihtelut ovat viime vuosina muuttuneet yhä rajummiksi, ja ne heijastuvat vahvasti talouskasvuun ja kotitalouksien hyvinvointiin. Pitkällä aikavälillä vaihteluja olisi tärkeää pystyä tasapainottamaan.
Julkinen asuntotuotanto tarvitsisi uusia välineitä

Ennuste esittää useita politiikkasuosituksia tasapainotukseen. Esimerkiksi huomattavasti vähentynyt ara-tuotanto tulisi säilyttää politiikkakeinona, mutta se tarvitsisi rinnalleen myös muita julkisia instrumentteja.

”Tämä olisi tarpeen siksi, koska nyt yhdellä ja samalla välineellä yritetään sekä tasapainottaa suhdanteita että edistää monia asuntopoliittisia tavoitteita, kuten ehkäistä segregaatiota. Se aiheuttaa ristiriitatilanteita”, sanoo toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Asuntorakentamisen uusia rahoitusinnovaatioita olisi seurattava tarkemmin ja tarvittaessa rajoitettava niiden käyttöä nopeasti, jotta vältetään ongelmat, joita taloyhtiölainat ja niiden pitkät lyhennysvapaat aiheuttivat. Lainsäädäntö lainojen verokohtelusta on kuitenkin edennyt hyvin hitaasti.

Ennusteen laatimista ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, Kuntaliitto, Kuntarahoitus, Rakennusteollisuus RT, Kiinteistöliitto sekä Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli.