Benoit Mandelbrot ja markkinoiden 5 ominaisuutta
Tämä kirjoitus perustuu edesmenneen Benoit Mandelbrotin kirjaan The (Mis)behavior of Markets. Se on hyvä perusteos kaikille, jotka haluavat ymmärtää rahoitusmarkkinoita paremmin. Kirjoittajan omien sanojen mukaan sillä eikä sen esittelemillä markkinoiden ominaisuuksilla voi tehdä paljon rahaa, mutta voi vähentää suurten tappioiden määrää. Nämä viisi käytössääntöä eivät noudata modernin rahoitusteorian lainalaisuuksia. Ne pikemminkin tuhoavat sen väitteet. Ne kumoavat erityisesti kaksi modernin rahoitusteorian väitettä:
- Hintamuutokset eivät ole toisistaan riippumattomia
- Hintamuutokset noudattavat Gaussin käyrää
Mandelbrot löysi viisi käytössääntöä markkinoille:
- Markkinat ovat täynnä riskejä
- Isot muutokset seuraavat usein toisiaan
- Markkinoilla on omat persoonallisuudet
- Markkinat johdattavat harhaan
- Markkinoilla aika on suhteellista
Mandelbrotin mukaan äärimmäiset hintamuutokset ovat normaali markkinoiden ominaisuus. Suuret, monen prosentin päivämuutokset eivät epänormaaleja. Tätä väitettä tukevat myös paljon Gaussin käyrältä ulos hyppäävät hintamuutokset, joita esiintyy useammin kuin sen mukaan pitäisi. Lisäksi myös pienemmät hintamuutokset ovat yleisempiä kuin ajatellaan. Esimerkiksi viiden keskihajonnan suuruiset hintamuutokset Dow Jonesissa ovat tapahtuneet noin 2000 kertaa useammin kuin pitäisi.
Isot hintamuutokset tapahtuvat yleensä lähellä toisiaan. Hintamuutokset ovat usein myös riippuvaisia toisistaan. Kahden suuren päiväheilahtelun todennäköisyys tapahtua lähekkäisinä päivinä on paljon suurempi kuin keskimääräisesti ajatellaan. Esimerkiksi 19.7.2002 Dow laski 4.6%:ia ja 24.7.2002 se nousi 6.3%:ia. Gaussin käyrän mukaan näin ei tapahtuisi kuin äärimmäisen harvoin. Lisäksi mm. osakemarkkinoiden kuukausimuutokset liikkuvat hieman keskimääräistä useammin samaan suuntaan kuin edellisenä kuukautena. Tämä koskee markkinaliikettä molempiin suuntiin. Lisäksi pitkään jatkuvat vähäiset hintamuutokset lisäävät suuren volatiliteetin kaupankäynnin viivästymistä. Esimerkiksi vuoden kestävä vähäisten muutosten jakso tarkoittaa, että vastaavan markkinakäytöksen pidemmän keston todennäköisyys on suurempi.
Eri markkinoilla on erilaiset persoonallisuudet. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi osakemarkkinoilla hintaheilahtelujen riippuvuussuhteet mm. markkinauutisten kanssa ovat erilaiset kuin hyödykemarkkinoilla. Tämä voi koskea myös eroja osakemarkkinoiden välillä. Mandelbrotin tutkimukset puuvillamarkkinoista osoittivat, että samat laajat hintaheilahtelukaavat toistuivat niin säännellyillä kuin vapailla puuvillamarkkinoilla. Eri markkinoilla heilahtelut vaihtelevat niille tyypillisten tapojen mukaan. Siksi jokaisen markkinan käytöstä tulisi havainnoida erikseen ja eri hintaindikaattoreita käyttäen.
Markkinat johdattavat harhaan luomalla samoilta näyttäviä hintakuvioita. Nämä saavat markkinatoimijat luulemaan, että he ovat löytäneet ”viisasten kiven” jolla he voivat tehdä itselleen paljon enemmän rahaa kuin muille. Nämä kuviot myös voivat hävitä yhtäkkiä, koska niitä ei todellisuudessa ole juuri ollutkaan. Myös kuplat ja romahdukset voivat olla näiden ”harhojen” aikaansaamia. Ihmisillä on taipumus löytää trendejä ja syy-seuraus-suhteita joita ei ole olemassakaan.
Markkinoiden kaupankäyntitaajuudet hidastuvat vähäisten hintamuutosten myötä ja kiihtyvät suurten heilahtelujen aikana. Ensimmäisten aikana tuntuu siltä, että markkinat liikkuvat matelemalla ja heilahtelut ovat lähes olemattomia. Tämä saa mm. akateemikot uskomaan, että markkinoiden toiminta on ennustettavaa. Jälkimmäisten aikana markkinat ovat yhtä kaaosta ja niiden toiminnassa ihmisten on mahdotonta pysyä mukana. Muutokset ovat niin suuria, että markkinoiden kokonaistuotot riippuvat lähinnä näistä ajanhetkistä.
Jotkin kirjat ovat klassikkoja, koska ne tarjoavat lyhytnäköisen huuhaan sijaan pidemmän aikavälin ymmärrystä. Itse palasin kirjaan taas pitkän ajan jälkeen uudelleen. Sen opit eivät ole juuri vanhentuneet. Vaikka Mandelbrotin kirjalla tuskin tekee kukaan paljon rahaa niin rahoitusmarkkinoiden ymmärrys lukijalla lisääntyy. Tekstissä mainitut asiat ovat pintaraapaisuja kyseisestä kirjasta. Kannattaa lukea se kokonaan mikäli kiinnostusta ja aikaa löytyy.
Eipä muuta,
Hyvää viikonjatkoa!
– Tommi T
Sanot ” Ihmisillä on taipumus löytää trendejä ja syy-seuraus-suhteita joita ei ole olemassakaan.”
Olen tehnyt paljon töitä tekoälyn parissa. Taistelemme saman ongelman parissa: ”Tekoälyllä on taipumus löytää trendejä ja syy-seuraus-suhteita joita ei ole olemassakaan.”
Mistä tuo tekoälyn taipumus löytää trendejä ja syy-seuraus-suhteita joita ei ole olemassakaan johtuu? Johtuuko se tekoälyä koodaavista ihmisistä, maailman liiiallisesta monimutkaisuudesta, jostain muusta vai kaikista edellisistä?
Taitaa olla tekoäly samanlaista kuin ihmisen äly. Halutaan ymmärtää, löydetään selitys ja aletaan uskoa tuohon selitykseen ja siitä tulee uskonkappale.
Sitten onkin vaikea tunnustaa itselleen että olin väärässä ja luopua uskosta ja ottaa uusi uskonkappale eli dogmi tilalle.
Oi niin inhimillistä.
On tuo toki inhimillistä ja parempi niin. Epäilen näet, että ilman sitä tekoäly jossain vaiheessa lahtaa kaikki ihmiset. Itse ainakin kärsin useammastakin väärästä uskosta, mutta yleensä en kaiken aikaa. Epäilisin, että ne jotka eivät usko kärsivänsä yhdestäkään ovat kaikista eniten pihalla. Lisäisin vielä, että politiikka, uskonto ja taloustiede tuntuvat kärsivän kollektiivisista harhoista kaikista eniten. Voin olla väärässäkin.