Brändiyhtiöt takovat kovaa kannattavuutta
Coca-Cola valittiin maailman arvokkaimmaksi brändiksi jo 11. kertaa. Nokia kuului häviäjien joukkoon kun taas kovimpia kirijöitä olivat Google ja Apple. Maailman arvokkaimmat brändit löytyy ylivoimaisesti Yhdysvalloista. Saksa ja Japani jakavat maatilaston muut mitalit pitkälti automerkkien avulla.
Hiljattain julkaistu Interbrandin tekemä tutkimus paljastaa maailman sata arvokkainta brändiä. Lista on mielenkiintoinen katsaus, miten arkipäiväiset nimet arvotetaan maailman johtavan bränditutkimusyhtiön mukaan. Brändien ohella sijoittajaa eritoten kiinnostaa niiden takana olevien yhtiöiden kannattavuus. Lopussa olen käynyt läpi lyhyesti kärkiyhtiöiden tuloksentekokykyä.
Apple jahtaa Nokiaa
Nokian brändi on haalistunut viime aikojen vaikeuksien vuoksi. Se on silti huomattavasti arvokkaampi kuin esimerkiksi naapurimaamme tutut nimet. Nuorten suosiossa oleva H&M vaatteineen kurvasi sijalle 21. Taas vastaavasti IKEA, jonka kalusteet hajoavat aina muutettaessa, löytyy listalta sijalta 28. Muita pohjoismaisia brändejä ei sadan joukkoon päässytkään.
Kovimmat kilpailijat ajavat Nokiaa kiinni. Omenalogo on yhä useammin ihmisten mieleen ja se näkyy myös tutkimuksessa. Applen brändiarvo on noussut kohisten kahdessa vuodessa vajaasta 14 miljardista 21 miljardiin dollariin. Sijalla 17 majaileva Apple on kohta Nokian kannoilla. Keilaniemen komeetta on brändinsä tahrautumisesta huolimatta vielä pienessä etumatkassa 29 miljardin brändiarvollaan. Kanadalaisen RIMin valmistama älypuhelin Blackberry on kaukana sijalla 54, vaikka olikin kolmanneksi kovin nousija Googlen ja Applen jälkeen.
Coca-Cola valittiin maailman arvokkaimmaksi brändiksi jo 11. kertaa. Nokia kuului häviäjien joukkoon kun taas kovimpia kirijöitä olivat Google ja Apple. Maailman arvokkaimmat brändit löytyy ylivoimaisesti Yhdysvalloista. Saksa ja Japani jakavat maatilaston muut mitalit pitkälti automerkkien avulla.
Hiljattain julkaistu Interbrandin tekemä tutkimus paljastaa maailman sata arvokkainta brändiä. Lista on mielenkiintoinen katsaus, miten arkipäiväiset nimet arvotetaan maailman johtavan bränditutkimusyhtiön mukaan. Brändien ohella sijoittajaa eritoten kiinnostaa niiden takana olevien yhtiöiden kannattavuus. Lopussa olen käynyt läpi lyhyesti kärkiyhtiöiden tuloksentekokykyä.
Apple jahtaa Nokiaa
Nokian brändi on haalistunut viime aikojen vaikeuksien vuoksi. Se on silti huomattavasti arvokkaampi kuin esimerkiksi naapurimaamme tutut nimet. Nuorten suosiossa oleva H&M vaatteineen kurvasi sijalle 21. Taas vastaavasti IKEA, jonka kalusteet hajoavat aina muutettaessa, löytyy listalta sijalta 28. Muita pohjoismaisia brändejä ei sadan joukkoon päässytkään.
Kovimmat kilpailijat ajavat Nokiaa kiinni. Omenalogo on yhä useammin ihmisten mieleen ja se näkyy myös tutkimuksessa. Applen brändiarvo on noussut kohisten kahdessa vuodessa vajaasta 14 miljardista 21 miljardiin dollariin. Sijalla 17 majaileva Apple on kohta Nokian kannoilla. Keilaniemen komeetta on brändinsä tahrautumisesta huolimatta vielä pienessä etumatkassa 29 miljardin brändiarvollaan. Kanadalaisen RIMin valmistama älypuhelin Blackberry on kaukana sijalla 54, vaikka olikin kolmanneksi kovin nousija Googlen ja Applen jälkeen.
Brändiyhtiöt ei aina tunnettuja
Usea brändi voi olla tuttu, mutta yhtiö sen takana harvoin pupilleissa vilkkuva tapaus.
Esimerkki:
Seppo Suomalainen pesee hiuksensa Head & Shoulders -shampoollaja ajaa partansa Gillettellä. Suihkunraikkaana Hugo Bossin tuoksua kylkeen ja Arielilla pesty paita ylle. Braunin keittimellä tehdyn aamukahvin ohessa Seppo nappaa muutaman eilisillalta jääneen Pringles-sipsin.
Kaikki nämä jokapäiväiset tuotemerkit kuuluvat yhdelle ja samalle firmalle: Procter & Gamble.
P&G yhtiönä ei suinkaan ole brändien listalla, mutta sen arvokkain tuotemerkki Gillette komeilee sijalla 13. Toisinaan suuri firma voi olla vähemmän tunnettu, mutta sisältää useita jokaiselle tuttuja tuotteita. Toki 100 suurimman brändin kohdalla hyvin usein yhtiö ja tuotemerkki on sama.
Tuotemerkin hintalisä valuu tulosriville
Ei liene yllätys, että brändeillä tehdään hyvää tiliä. Yhtiöiden keskimääräinen kannattavuus on paljon kovempaa luokkaa kuin yhtiöllä, joiden tuotenimet eivät tärykalvoissa aiheuta tuttua värinää.
Alla on maailman kymmenen arvokkainta brändiä. Kaikki ovat samalla myös pörssiyhtiöitä. Perässä on listattu kannattavuuden mittarit, ts. oman pääoman tuoton (ROE*) ja liikevoiton (EBIT*) keskiarvot viideltä vuodelta sekä edelliseltä 12 kuukaudelta.
Karkeasti yleinen hyvä taso oman pääoman tuotolle on yli 10%. Kaikkien TOP 10 -yhtiöiden pitkän aikavälin keskiarvo ylittää tämän. Laskin TOP 25 –brändiyhtiöiden ROE:n mediaaniksi 20%.
Liikevoiton kohdalla viisi kärkikymmenikön yhtiötä takoo yli 20% marginaalia. Se on erinomainen luku, johon tavalliset yhtiöt harvemmin pääsevät vuosi toisensa jälkeen. Mediaani 25 arvokkaimman brändin takana olevilla yhtiöillä on 18%. Pitkäaikaiset osakkeenomistajat hyräilevät tyytyväisyyttään tällaisten lukujen kohdalla.
Mielenkiintoista on, että Nokia on kärkiyhtiöistä ainoa, jonka kannattavuusluvut ovat pudonneet yksinumeroisiksi viimeisen vuoden aikana.
Kirjoittaja omistaa yllämainituista yhtiöistä McDonald’sia ja Nokiaa.
* Yksinkertaiset selostukset yleisimmille kannattavuuden termeille:
ROE = Return On Equity = Oman pääoman tuotto
Laskutapa: ROE = (nettotulos / oma pääoma)
EBIT= Earnings Before Interest and Taxes = Liikevoitto
Laskutapa: EBIT = (Liikevaihto – kulut ja poistot ennen korkokuluja (tai –tuottoja) ja veroja)
Lähteet: Interbrand, P&G, Reuters
Olisiko brandiarvon muutos ennakoiva indikaattori
Olen pohtinut mielessäni, että voisiko brandiarvon muutos olla ennakoiva indikaattori yksittäisien osakkeen kurssikehitykselle. Noita brandien arvolistaoja taitaa tehdä parikin firmaa, joten data kurssimuutosten ennakointiin tulisi hiukan enemmän kuin pelkkä Inrebrand mittaus. Pitäisi kaivaa esiin vanhoja listoja ja verrata yhtiöiden kurssimuutoksiin.
Tuskin…
Pekka,
Mielenkiintoinen kysymys ja hyvä ajatus!
Epäilenpä kuitenkin, että pelkän brändiarvotutkimuksen tuloksella ei ole pitkäaikaisia vaikutuksia osakekurssiin. Vaikuttavia tekijöitä osakemarkkinoilla on niin paljon, että yhden muuttujan osuutta on vaikea mitata. Asiaan vaikuttaa myös, että millä aikajaksolla kurssimuutosta katsoo. Erittäin lyhyen jakson, esimerkiksi päivän, sisällä tuloksen julkaisusta muutosta saattaa olla. Jos periodi on vaikka kvartaali, niin mukaan mahtuu paljon ratkaisevampia tekijöitä (kuten tuorein tulosjulkistus), jolloin yhden bränditutkimuksen tuloksella on mitätön merkitys.
Esimerkiksi työnantajani yksi brändeistä oli listalla (tosin TOP 100 listan jälkimmäisellä puoliskolla). Emme huomanneet mitään vaikutusta a) koko listalla ololla emmekä b) listan sijoittumisen muutoksella yhdellä pykälällä alaspäin.
Suurempi mielenkiinto kannattaa kohdistaa mielestäni siihen, että brändiyhtiöt vuolevat parempaa tuohta. Tämä on pitkäaikaisten osakkeenomistajien mieleen. Korostan siksi pitkäaikaisuutta, että parin kolmen vuoden jänteellä psykologian ohjaamassa pörssissä kaikki on mahdollista. Yli viiden, tai paremminkin yli kymmenen vuoden periodilla (kannattavat) jyvät seuloutuvat kuitenkin akanoista.
Uskolliset asiakkaat ovat arvokkaita
Asiakasuskollisuudella on merkittävä vaikutus yhtiön kannattavuuteen. Tämä uskollisuus todennäköisesti korreloi hyviin brändiarvon kanssa. Joten jotain tekoa tuolla brändiarvolla varmaankin on , mutta parempia ja yksinkertaimsemmin mitattavia lukujakin pitäisi löytyä.
Parhaat brändit ovat parhaiten esillä
Brändi ratkaisee kuka saa hyllytilaa ja hyllytila ratkaisee mitä ostetaan.
Jos perustaisitte pienen kioskin/myyntipisteen, jonne ei montaa merkkiä mahdu, niin minkä kolajuoman ottaisitte myyntiin? Kyllä se on Coca Cola tai Pepsi, eikä mikään Euroshoppper.