Metsäsijoituksen pitkän aikavälin tuottoon vaikuttaa eniten maapohjasta maksettu hinta. Maapohjalla on ilmaston takia erilainen metsätaloudellinen arvo eri puolilla Suomea. Tunturipaljakasta ei kannata maksaa samaa kuin nopeakasvuisesta etelän metsästä.

Kasvukauden pituus vaikuttaa metsän kasvuun

Metsätaloudellinen arvo korreloi Suomessa erittäin hyvin kasvukauden pituuden kanssa. Metsää kasvaa siellä, missä kasvukauden pituus ylittää 115 vuorokautta. Kun paikkakunnan keskimääräisestä kasvukaudesta vähentää 115 saa suhdeluvun, joka kuvaa alueen vuosittaista metsänkasvua (ilmatieteen laitoksen kaasvukausikartan perusteella laadittu metsän vuosittaista kasvua kuvaava kuva vasemmalla).

Maapohjasta kannattaa oheisen kartan mukaan maksaa Oulu – Kajaani – Lieksa linjan tasalla suurin piirtein puolet siitä mitä aivan parhaimmilla paikoilla. Ero on hätkähdyttävä. Metsä näyttää pikaisesti katsoen samalta Iisalmessa ja Raaseporissa, mutta silti vuosittaisessa kasvussa on merkittävä ero. 

Etelä-Pohjanmaa on edullista aluetta

Missä päin Suomea metsämaan pohja on edullisinta, jos metsän ilmastollisen sijainnin ottaa huomioon? Erot ovat yllättävän pieniä. Metsään sijoittavat arvioivat metsän vuosittaisen kasvun merkittävänä maapohjan hintaan vaikuttavana tekijänä ja niinpä metsän kasvusta maksettu hinta asettuu aika lailla samalle tasolle joka puolella Suomea. Paljon puhuttu etelän hintalisä on suurelta osin myyttiä, joka selittyy aidosti paremmalla metsän kasvulla ja nopeammalla hakkuukierrolla. Hyvästä maapohjasta kannattaa maksaa ja siitä myös joutuu maksamaan. 

Alla olevassa kuvassa on metsän mediaanihinta maakunnittain. Pohjois-Karjalassa metsämaasta maksetaan puolet siitä mitä Varsinais-Suomessa ja Uudella maalla. Hintaero selittyy suurelta osin metsän vuotuisella kasvulla. Muita edullisempia alueita näyttäisivät tämän perusteella olevan Ahvenanmaa ja Pohjanmaan maakunnat.  Ahevenanmaan edullinen hintataso aiheutuu pitkistä etäisyyksistä puunjalostusteollisuuteen ja paikallista maanomistusoloista – vain maakunnan vakituiset asukkaat saavat omistaa kiinteistöjä.  Kymenlaakson ja Saimaan alueen korkealta näyttävä hintataso selittyy jalostavan teollisuuden läheisyydellä ja toisella ilmastollisella tekijällä, kesän lämpösummalla. Keski-kesän lämpösumma ja helteet ovat itäisessä Suomessa läntistä maata korkeampia ja sillä on vaikutusta myös metsän kasvuun. 

Metsäkauppojen mediaani hehtaarihinta v 2013 (Lähde: Maanmittauslaitoksen kauppahintatilasto)