Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola

Piksu:n vierailulla Europarlamenttiin kävimme parlamentaarikkomme Eija-Riitta Korhola johdolla ja parlamentin tiedottajan Mari Tuominen avustuksella keskustelua:

• EU lainsäädäntöprosessista (ja siinä mahdollisesti piilevästä demokratiavajeesta)
• ympäristöasioiden hoidosta EU:ssa (Eija-Riitta Korhola on EU parlamentin keskeisiä vaikuttajia tällä alueella)
• ja asian sivusta keskustelimme myös toiveestamme, että kohtuullinen osuus (40 %…?) Suomen tuotantoelämästä jätettäisiin yksityiseen, vapaan valintatalouden piiriin kuuluvaan omistajaohjaukseen (valtio, kunnat, solidium ja työmarkkinajärjestöt hallitsevat tällä hetkellä luultavasi runsasta puolta tuotantokoneistostamme)

EU lainsäädäntöprosessin demokratiavaje on näennäistä

EU lainsäädäntöprosessi

Komissio valmistelee yhdessä EU virkamiehistön kanssa lakiehdotukset ja lähettää ne sitten Europarlamenttiin lausuntoa varten. Parlamentaarikot keskustelevat intressiryhmien ja asiantuntijoiden kanssa ja tämän perusteella parlamentti muodostaa käsityksensä ja antaa lausunnon lakiehdotuksesta. Lopullisen hyväksynnän tekevät Euroopan hallitusten nimeämät edustajat hallitusten välisessä Neuvostossa.

Euroopan lainsäädäntöprosessia on kritisoitu siitä, että se ohittaa parlamentaarisen, demokraattisen kontrollin melko keveällä lausuntomenettelyllä. Mari Tuominen kertoi, että useimmissa tapauksissa Europarlamentille annetaan tasavertainen asema Neuvostoon nähden (ns yhteispäätösmenettely), eikä demokratiavaje käytännössä toteudu. Parlamenttia kuunnellaan tarkoin. Eija-Riitta Korhola vahvisti, että parlamentin rooli ja parlamentaarikkojen työ on Lissabonin sopimuksen jälkeen (jolloin yhteispäätösmenettely tuli käyttöön) tiivistynyt ja parlamentin työtä arvostetaan erittäin korkealle. 

Ympäristöasioiden hoito EU:ssa

Eija-Riitta Korhola kertoi omasta työtehtävästään EU-parlamentissa ja sen ympäristö ja elintarvikevaliokunnassa. Eija-Riitta ilmaisi huolensa taloudellisen kokonaisnäkemyksen puutteesta esimerkiksi EU:n hiilidioksidipäästöjen rajoittamisessa, rikkidirektiivin valmistelussa, hehkulamppujen hylkäämisessä etc.. Eija-Riitan roolina on ollut tuoda keskusteluun idealistisen vihreyden vastapainoksi järkiperäistä ymmärrystä päätösten taloudellisista ja ympäristöllisistä seurauksista.

Kohtuullinen osuus Suomen tuotantokoneiston omistajaohjauksesta tulisi jättää yksityiseksi

Keskustelimme, meille sijoittajille tärkeästä aiheesta – tuotantokoneiston julkisesta omistuksesta:

• Valtio ja kunnat hallitsevat eri laskelmien mukaan 25…50% tuotantokoneistosta ja tuotannosta. 25% työntekijöistä on suoraan julkisen sektorin palveluksessa ja me maksamme julkisen sektorin tuottamista ilmaispalveluista noin 56% bruttokansantuotteestamme (= veroaste)
• Työmarkkinajärjestöt hallitsevat eläkevakuutusyhtiöiden kautta 149 Mrd:n euron suuruista omaisuusmassaa ja sen mukanaan tuomaa omistajavaltaa. Suomen pörssistä on kotimaisessa omistuksessa noin 100,6 Mrd euroa ja työmarkkinajärjestöjen omistajaohjaus tuotantoelämästä on merkittävästi tätä suurempaa.
• Solidium:n osakeomistukset ovat lisäksi noin 8 Mrd€

Arvelimme, että vapaan markkinatalouden piiriin kuuluvan omistajaohjauksen osuus on kuitenkin edelleen useita kymmeniä prosentteja tuotantokoneistostamme. Meidän sijoittajien työtä on allokoida pääomia sellaisten ihmisten käyttöön, jotka parhaiten kykenevät tuottamaan lisäarvoa yhteiskunnalle ja teemme työtämme mielestämme ahkerasti, huolellisesti ja hyvin. Toivoimme, että vapaan valintatalouden piiriin kuuluvaan omistajaohjaukseen jätettäisiin ainakin 30…40% tuotantokoneistosta.

Emme kuitenkaan edenneet tämän asian käsittelyssä. Eija-Riitta tekee työtään EU:ssa eikä nykyisellään pysty vaikuttamaan Suomen sisäisiin asioihin.

Piksun ryhmä vasemmalta alkaen: Jukka Karjalainen, Aarno Lehtola, Kai Nyman, Mikko Olkkonen, Seppo Sinisaari, Virve Sinisaari, Tuomas Sinisaari