Eurooppa on hiljattain tehnyt tai tekemässä vapaakauppasopimukset Mercosur:n (etelä-Amrerikka), Intian ja Australian kanssa ja nyt on neuvottelun alla tärkein, CPTTP, johon kuuluvat muun muassa Australia, Kanada, Englanti, Japani, Korea, Mexico, Singapore, Vietnam, Malesia, Chile, Peru ja Uusi Seelanti.

CPTTP (Trans-Pacific Partnership) on bruttokansantuotteeltaan ja väestöltään EU:n kokoinen vapaakauppa-alue ja EU yhdessä CTTP kanssa kanssa muodostaa runsaat 30% maailman bruttokansantuotteesta. Tarvitaan ystäviä silloin kun sotilaallinen varustautuminen on käynnissä ja maailma on jakaantumassa kohti blokkeja (Kiina/BRICS, USA, EU/CPTTP, …). Monet maat hakevat nyt ystäviä ja EU on tällä hetkellä eräs halutuimmista ja halukkaimmista kumppaneista.  Ja uusia suhteita löytyy. Ystävät ovat kalliita sitten kun hätä on suuri ja EU on eräs toimijoista, jotka ovat ymmärtäneet ystävien tärkeyden.

CPTTP on EU:n kaltainen tulli- ja työvoiman vapaan liikkuvuuden takaava liitto, jossa 99% kaikista keskinäisistä tuotteita koskevista tulleista on poistettu. CPTTP:n osuus maailman bruttokansantuotteesta on 13%, kaupasta 15% ja sen väestö on 510 miljoonaa. Nämä luvut ovat hyvinkin samaa luokkaa kuin EU:n vastaavat. Kyseessä on siis EU:n kanssa tasavahva kumppani, jonka sisäinen liittosopimus on tavaroiden liikkuvuuden osalta lähes identtinen EU:n kanssa.

EU:lla on jonkinlainen vapaakauppasopimus lähes kaikkien CPTTP maiden kanssa. Miksi tehdä uusi sopimus? Koska yksi yhteinen vapaakauppa-alue on vähemmän byrokraattinen, yritysten kannalta yksinkertaisempi ja johtaa selkeään alueeseen, jossa on samat säännöt ja yhteinen päätöksenteko. Jonkinasteinen yhteinen päätöksenteko on välttämätöntä:

• Laaja vapaakauppa-alue johtaa väistämättä siihen, että vapaakauppa-alueen ulkopuolisiin tahoihin nähden millään maalla ei voi olla erilaista tullikäytäntöä. Jos jollakin maalla olisi erilaiset ulkoiset tullit kuin muilla kiertäisivät tuotteet aina halvinta tullimuuria tarjoavan maan kautta. Vapaakauppa-alue on siis aina loppujen lopuksi tulliliitto, jonka ulkoisista tulleista esimerkiksi USA:n ja Kiinan suhteen joudutaan sopimaan yhteisesti.
• CPTTP ja EU väliselle allianssille kaavaillaan myös yhteisiä tuoteturvallisuusstandardeja. Tämä tarkoittaa sitä että tuotteet voi hyväksyttää missä tahansa maassa ja sen jälkeen tuotetta voi viedä vapaasti vapaakauppa-alueen sisällä. Tämäkin tarkoittaa yhteistä sopimista tuoteturvallisuusmääräyksistä. Tarvitaan yhteistä päätöksentekoa.

CPTTP:n ja EU:n välinen liitto on ollut julkisesti esillä ensimmäisen kerran viime marraskuussa ja tammikuussa kandan pääministeri Mark Carney toi asian esille Davosissa pitämässään puheessa. Sopimustekniset neuvottelut ovat nyt täydessä käynnissä ja seuraavan kerran asia tulee esille maaliskuisen WTO:n ministeritason konferenssin yhteydessä. Sopimusta tuskin saadaan vielä tänä vuonna aikaan, mutta liittokunta voi hyvinkin toteutua jo ensi vuonna (2027) jos taloussuhteet Kiinan/BRICS ja USA kanssa eivät edisty.

Kauppasopimusneuvotteluista riippumattomsti on erikseen käynnissä EU:n halukkaiden koalition ja keskeisten CPTPP maiden välillä neuvottelut/sopimus yhteisestä puolustusvälineteollisuudesta. Tästä on kuitenkin vähän tietoa saatavilla.

Kuva Loi Tran Pixabaystä