Saksan kieltää vuodeksi valtiovelkakirjojen ja CDS:n "alastoman" lyhyeksimyynnin. Valtion budjettien "ennakkotarkastus" Brysselissä torpattiin.

Näyttää siltä että talousahdingon ja epävarmuuden syntipukiksi halutaan jälleen kasvottomia markkinoita, hedge-rahastoja ja muita spekulantteja. Oikea ongelma eli valtiontalouksien alijäämä ei näillä keinoilla ratkea. Lyhyeksimyyjä saisi nopeasti turpiinsa jos markkinat valtionlainojen korot alkaisivat laskea. Lyhyeksimyynnin kielto hidastaa ehkä muutoksia , mutta ei poista taustatekijöitä.

Realitalous elpyy nyös euroalueella, mutta se ei estä euron kurssin heikkenemistä. Psykologia on tässä vähintään yhtä tärkeä kuin fundamentit. Tällä hetkellä kukaan ei halua muistella USA:n valtionbudjetin alijäämää. Sensijaan näyttämöllä on riitaisa eurokraattijoukko joka on haluton tarttumaan ongelmiin. Tämän takia USD/€ kurssi tippuu ja tullee jatkossakin tippumaan. Näemme alle 1 USD/€ vaihtokursseja nopeammin kuin arvaammekaan. Homo Economicus onkin jo siirtänyt leijonanosan sijoituksistaan pois euroalueelta. Erityisen vahvoja eivät tosin ole olleet myöskään punta ja ruotsin kruunu. Punnan kohdalla tämä onkin ymmärrettävää, onhan myös Englannin valtiontalous kuralla.

Samalla jännitteet euroalueen sisällä kasvavat. Toisaalla leikataan palkkoja tai tarjotaan kilometritehdasta. Kotinurkilla lakkoillaan ja vaaditaan parempia etuja. Tällä menolla kustannustasoero repeää kestämättömäksi "eteläeuroalueen" ja "pohjoiseroalueen" välillä. Euron sisäänrakennettuun valuvikaan kohdistetaan pian ennennäkemätön jännitys. Ilman samanlaista verotuskäytäntöä ja työehtoja näemme vielä halkeilua. Halpatuotantomaat eivät ole enää Kiina ja Intia vaan vapaakauppaalueen sisällä olevat ongelmataloudet.

Mutta eipä vaivuta epätoivoon – kriisiä tarvitaan jotta euroopparakennelmassa päästään pidemmälle. Kysymys on vain siitä kuinka pitkään odotetaan ja kuinka pahaksi tilanne pääsee ennen kuin polittisella tasolla tunnustetaan tosiasiat.