Euroalue vaurastuu

Suomen kilpailukyky on muuta euroaluetta heikompi ja se parantuu tarvittaessa rakenteellisin muutoksin. Vaihtotaseen tasapaino ja vauraus voidaan turvata valmistamalla kilpailukykyisiä tuotteita, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Jussi Lindgren.

Euroalue vaurastuu

Euroalue on ulkoisesti ylijäämäinen, vaurastuva talous. Vaihtotase on ollut ylijäämäinen jo vuodesta 2009, ja ylijäämä on jo noin 3,3 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta ja ylijäämä jatkaa paisumistaan. Euroopan ulkomainen nettovarallisuusasema on vielä noin 900 miljardia euroa miinuksella. Siksi vaihtotaseen on hyvä pysyä ylijäämäisenä. Ulkomainen nettovarallisuusasema tasapainottuu nykyvauhdiolla 5–10 vuodessa.

Euroalueen vaihtotaseen ylijäämä johtuu pitkälti Saksan ylijäämästä. Vaihtotase on alijäämäinen useissa euromaissa, myös Suomessa.

Ikääntyminen rasittaa vaihtotasetta

Ulkomainen nettovarallisuusasema ja vaihtotase mittaavat epäsuorasti myös kansantalouden ulkoista kilpailukykyä. Suomella on tämän mittarin näkökulmasta edelleen parannettavaa, sillä väestön ikääntyminen rasittaa vaihtotasetta yhä enemmän.

Tämä johtuu pääosin siitä, että kansantalouden kokonaissäästäminen vähenee, kun sosiaali- ja terveysmenot sekä eläkemenot kasvavat nopeasti. Lisäksi Puolustusvoimien isot materiaalihankinnat lisäävät kertaluontoisesti valtion velkaa.

Euron heikkenemisestä ei odotettavissa suurta apua

Euroalueen talousluvuista voi päätellä, että euron reaalinen valuuttakurssi on kutakuinkin oikealla tasolla ainakin maksutaseen näkökulmasta. Sen vuoksi Suomen vientisektorin ei kannata odottaa suurta apua euron heikkenemisestä.

Jos ulkomainen nettovarallisuusasema tasapainottuu, vaihtokurssiin voi kohdistua pikemminkin vahvistumispaineita. Ei voida myöskään sulkea pois sitä ikävää vaihtoehtoa, että euroalueelle iskee sellainen epäsymmetrinen sokki, joka nostaa korkotasoa samaan aikaan, kun Suomen kokonaistuotanto laahaa matalalla.

Kilpailukykyiset tuotteet turvaavat tasapainon

Kilpailukyvyn on parannuttava muuta kautta, rakenteellisesti. Viime kädessä vaihtotaseen tasapaino voidaan turvata valmistamalla kilpailukykyisiä tuotteita, joten innovaatiot ja markkinointi ovat tärkeässä roolissa. Vaihtotase tasapainottuu tarvittaessa myös tuonnin vähenemisen kautta.

Rahapolitiikka ja korkotaso lienevät saavuttaneet jo pohjansa euroalueella, sillä korkotaso rassaa jo pankkisektorin kannattavuutta eikä määrällistä keventämistä voida jatkaa loputtomiin ilman vaikutuksia joko pankkeihin tai eurojärjestelmän omaan rahoituskatteeseen.

Finanssipoliittista liikkumavaraa olisi Saksassa, mutta vientisektorimme ei voi tuudittautua myöskään tähän vetoapuun, sillä tasapainoinen budjetti lienee vahvasti ankkuroitu sikäläiseen talouspolitiikan filosofiaan.

Julkisessa taloudessa vähän liikkumavaraa

Suomessa julkisen talouden liikkumavara on pieni. Finanssipoliittista elvytystä voi olla riskialtista harjoittaa tosiasiallisesti valuuttamääräisessä velassa ja vailla varmaa tietoa finanssipolitiikan kerroinvaikutuksen suuruudesta.

Näyttääkin siltä, että monesti parjatulla kestävyysvajehuolilla oli paikkansa aikanaan. Vahva julkinen talous on edelleen vanhenevan väestömme ja köyhien paras turva.

Related Posts

Asunnot ja metsä

Mökkikauppa on piristynyt, hinnat ja kauppamäärät nousussa

”Mökkikauppa käy vauhdikkaasti. Kesäkuussa loma-asuntoja myytiin kuukausitasolla eniten sitten vuoden 2022 kesäkuun”, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.

Keskimääräiset kauppahinnat olivat 135 000 euroa. Nousua viime

Sijoittaminen

Paska osuu osakemarkkinoilla tuulettimeen joko syksyllä tai keväällä

Tarkoitan otsikossa sitä, että Yhdysvaltojen S&P500 indeksin nopeat pörssilaskut tapahtuvat yleensä joko syksyllä tai keväällä. Laskut voivat jatkua, mutta noina aikoina ne yleensä jyrkkenevät nopeasti.

Kevyttä Yhteiskunta

Suomalainen aateilmpiiri siirtyy kollektivismista kohti yksilön kunnoittamista ja yksilön vastuuta itsestään

Oikeistolaisuus ja kulttuuriliberaalisuus ovat EVA:n analyysin mukaan lisääntymässä. Tutkimus antaa viitteitä nopeasta asenneilmapiirin muutoksesta.

Puolet suomalaisista asemoi itsensä EVA tutkimuksen mukaan poliittiseen oikeistoon, vajaa kolmannes vasemmistoon ja