Työttömyytemme on Euroopan kolmanneksi korkeinta huolimatta siitä, että työttömyyden rahallista tukemista on vähennetty ja työn ja yrittämisen verosanktioita on vähennetty. Työttömillä on työtä tekeviä suurempi kuolleisuusriski ja ETLA on muistiossaan antanut ymmärtää että työttömyyden vähentämistä kannattaa jatkaa.

ETLA:n tulosten mukaan 1990-luvun laman aikaan työpaikkansa menettäneillä on ollut 10–20 % suurempi kuolleisuusriski muuten samankaltaisiin henkilöihin verrattuna, jotka eivät menettäneet työpaikkaansa laman aikana. Vaikutukset näkyvät vielä liki 30 vuotta työpaikan menetyksen jälkeen ja kuolleisuusriski on edelleen yli 10% muuta väestöä korkeampaa.

Laman vaikutukset kuolleisuuteen olivat merkittävästi korkeammat niillä henkilöillä, jotka menettivät työpaikkansa laman ensimmäisinä vuosina (1990–1991). Noina vuosina työpaikkansa menettäneillä on ollut todennäköisesti enemmän haasteita löytää uutta työtä verrattuna niihin työntekijöihin, jotka menettivät työnsä myöhemmin eli vuosina 1992–1994.

Pitkittynyt työttömyysjakso voi siis selittää tuloksia ainakin osin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.

– Myöhemmin työpaikkansa menettäneillä myös stigma työpaikan menetyksestä on voinut olla lievempi. Joka tapauksessa työpaikan menetys laman aikana on lisännyt tutkimuksemme mukaan henkilön kuolleisuusriskiä 10–20 prosenttia verrattuna niihin työntekijöihin, jotka säilyttivät työpaikkansa laman iskiessä. Laman vaikutukset näkyvät siis vielä liki 30 vuotta irtisanomisen jälkeenkin, Etlan Maczulskij toteaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että työpaikan menetys on lisännyt riskiä menehtyä iskeemiseen sydänsairauteen (kuten sydäninfarktiin), tartuntatauteihin tai syöpään. Merkittävimmät kuolinsyyt laman aikana työpaikkansa menettäneillä ovat kuitenkin olleet itsemurhat, alkoholiperäiset kuolinsyyt, onnettomuudet, tapaturmat ja väkivaltakuolemat.

Tutkijat painottavatkin työnsä menettäneiden ennaltaehkäisevän tuen tarpeellisuutta kuolleisuusriskin pienentämiseksi.