Harhaanjohdetut?

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Yritysjohto on yksi merkittävimmistä sijoituksen tuottoon vaikuttavista tekijöistä. Hallituksen ja johdon kyvykkyys määrää pitkälti, miten yritys toimii markkinoilla ja miten sitä kehitetään. Hallituksen ja toimivan johdon päävastuulla ovat niin yrityksen kannattavuus ja sijoittajien tuotot kuin työntekijöiden työpaikat ja yrityksen maine. Sijoituspäätöstä tehtäessä johdon kyvykkyyden arviointi on kuitenkin yksi vaikeimpia tehtäviä, vaikkakin jälkikäteen virheet on helppo nähdä. Johdon arviointiin kokemus lienee käytännössä paras opettaja ja viimeaikaiset tapahtumat markkinoilla ovat tarjoilleet tästä hyviä oppitunteja.

Sijoittajia on perinteisesti pidetty ahneina ja moraalittomina, mutta julkisuudessa ryöpytetty Finnairin tapaus osoitti millaisen kriisin hallituksen ja johdon moraalittomuus voivat aiheuttaa. Bonuksista ja asuntokaupoista voi jokainen muodostaa oman mielipiteensä, mutta tapahtumien kulku kuitenkin osoittaa, että Finnairin johto ei ole ollut tilanteen tasalla. Keskeisimmät virheet ovat olleet ainakin päätösten ajoittamisessa, avoimuuden puutteessa ja viestinnässä. Nämä virhearviot ovat lopulta johtaneet sekä johtajien että Finnairin maineen menetykseen. Finnairin maineen menetys uutisoitiin näkyvästi MTV3:lla, kun kyselyyn vastanneista 40 prosenttia sanoi haluavansa vähentää Finnairilla lentämistä.

Vaikka johto olisi toiminut muodollisesti oikein, siitä huolimatta on tapahtunut virheitä vähintäänkin päätöksenteon ajoituksessa muuhun toimintaan nähden. Seurauksista maksavat sekä omistajat että työntekijät, Finnairin tapauksessa osin hallituskin.

Toinen oppitunti johdon toiminnasta saatiin Talvivaaran tempauksista. Talvivaaralla on ollut haasteita pitkin matkaa, mutta ongelmien suma alkoi kun läheisiin vesistöihin oli kulkeutunut ennakoitua paljon suuremmat määrät natriumsulfaattia. Tämä tuli yllätyksenä niin paikallisille asukkaille kuin omistajillekin, vaikka ongelma juontaa juurensa todennäköisesti jo kaivoksen toiminnan suunnittelu- ja perustamisvaiheesta.

Talvivaaran tarina jatkui, kun piensijoittajille selvisi yhtiön suoraviivaiset toimintatavat suunnatun osakeannin järjestelyissä. Osakeannissa poljettiin käytännössä pienempien sijoittajien oikeuksia ja osin tämän seurauksena Talvivaaran arvostuksesta suli pois 125 miljoonaa euroa. Asiaa on tarkemmin käsitelty Kim ja Tom Lindstömin blogissa Talvivaara vielä kerran. Tämäkään ei valitettavasti riittänyt, vaan ikävin yllätys oli Talvivaaran kaivoksilla tapahtunut kuolemantapaus. Ilmeisesti kuoleman aiheuttaneen tapaturman seurauksena Talvivaara ilmoitti 2.4., kuin ohimennen, huoltokatkosta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESille laadittavan selvityksen yhteydessä.

Kuolemantapaus voi olla surullinen työtapaturma, mutta Talvivaaran arvoon vaikuttava ympäristöasioiden huono hoito ja osakkaiden yhdenvertaisuutta loukkaavan osakeannin järjestelyt ovat johdon päätösvallan alaisuudessa olevia asioita. Talvivaaran tapauksessa herää väistämättä kysymys johdon linjauksista ja mietityttää, onko kaivostoiminnan ylösajo tehty ryntäämällä siitä, missä aita on matalin? Yrityksen lyhyen historian aikana tapahtuneet ikävät sattumat nostavat väistämättä epäilyksiä johdon toimintatavoista sekä ympäristöä että omia sijoittajiaan kohtaan.

Talvivaaran ja Finnairin edesottamuksista näkee hyvin, että yritysjohdon pätevyyttä ja moraaliakin olisi syytä arvioida sijoituspäätöksiä tehtäessä. Vaikkakin johdon arviointi onnistuu yleensä vasta jälkikäteen, niin jotain on kuitenkin tehtävissä myös ennakkoon. Sijoituspäätöstä tehtäessä kannattaa muistaa, että ongelmat kasautuvat useimmiten samoihin yhtiöihin. Mikäli tehtyjen virheiden jälkihoito on huonoa, voidaan olettaa, että ongelmat tulevat toistumaan myös jatkossa tavalla tai toisella.

Sijoituspäätös on myös luottamuksen osoitus yhtiön johdolle, sillä sijoitettu pääoma siirtyy johdon päätösten vaikutuspiiriin. Luottamus johdon toimintaan on peruspilari, jonka voi menettää vain kerran. Useimmiten menetettyä luottamusta pyritään paikkaamaan vaihtamalla johtoa, mutta sekään ei ole omistajille ilmaista, sillä johdon muutokset johtavat pääsääntöisesti aina kasvaneeseen kurssiheiluntaan ja epävarmempaan arvonkehitykseen.

Lue Punaista mukia.

 

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Suomen kansalaiset ovat läntisen Euroopan köyhimpiä mutta kaikki yrittävät silti sijoittaa osakkeisiin

Suomalaiset yksityishenkilöt kuuluvat länsi-Euroopan köyhimpiin, mutta ovat silti talousosaamiseltaan taitavimpia ja sijoittaminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin on yleisempää kuin muualla.
Suomalaiset sijoittavat ahkerasti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin
Suomi kuuluu

Sijoittaminen

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen on opettavaista ja haasteellista

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on haasteellista: tiedot sijoituskohteesta ovat yleensä puutteellisia, osakkeiden jälkimarkkina on olematon ja toiminta on muutaman avainhenkilön varassa.  Sijoittamista kannattaa kuitenkin harkita, jos

Sijoittaminen

Pörssikurssit pitävät pimeydestä – osakkeiden arvot tapaavat laskea kesällä

Sijoittajat saavat kesällä muuta ajateltavaa, kauppa on vaisua ja pörssikurssit laskevat. Ensimmäisen vuosipuliskon tuloskausi herättelee heinäkuussa sijoittajia, mutta vain hetkeksi. Elo ja syyskuu ovat taas