Venäjän voimapolitiikka pakottaa Euroopan muokkaamaan energiapalettiaan. EU saa kolmasosan kaasustaan Venäjältä, ja puolet tuosta määrästä kulkee Ukrainan kautta. Moni EU-maa on syvästi riippuvainen venäläisestä kaasusta, mikä heikentää EU:n energiaturvallisuutta ja Venäjä-politiikan yhtenäisyyttä. Tähän on tulossa pysyvä muutos, ellei Venäjä reivaa nopeasti voimapolitiikkaansa. Se olisi pieni ihme.

Puolan pääministeri Donald Tusk ehdotti sanomalehti Financial Timesissa ratkaisuksi EU:n energiaunionia. Sen ytimenä olisi ostokartelli: EU toimisi Venäjän suuntaan yhtenäisenä kaasuasiakkaana. Komissio neuvottelisi hinnat ja toimitusehdot kaikkien maiden puolesta. Venäjä ei voisi pompotella yksittäisiä maita poliittisin perustein kuten nyt. Venäjä on ylipäänsä pyrkinyt ohittamaan EU:n kaikissa asioissa suosimalla kahdenvälisiä suhteita. Hajota ja hallitse –strategia on toiminut varsin hyvin. Venäjä-suhteiden kannalta Tuskin ehdotus on perusteltu, ja se voi saada näissä oloissa kannatusta, vaikka näin suuren vallan luovuttaminen komissiolle on ison väännön takana. Jotain tällaista voi silti olla tulossa.

Mutta ainakin osa Tuskin suunnitelmista toteutuu jossain muodossa. Hän haluaa EU:n rakentavan kaasulle tiheämmän putki- ja varastoverkoston kaikkien maiden energiahuollon varmistamiseksi. Näitä hankkeita tehdään jo, mutta Tuskin vaatimus järjestelmän rahoittamisesta pääosin EU:n varoin nostanee kiistaa.

Tusk haluaa Euroopan poraavan liuskekaasua Yhdysvaltojen tapaan. Puolassa sitä jo tehdään, ja briteillä on suuret suunnitelmat. Tiheään asutussa Euroopassa vastarinta on kuitenkin ympäristöriskien vuoksi suurta. Liuskekaasun kuljettamisen vaatima infrastruktuurikin puuttuu, joten merkittävää roolia Euroopan oma liuskekaasu ei ainakaan vähään aikaan saa. Mutta asenteet sitä kohtaan lieventynevät, koska omavaraisuutta halutaan parantaa.

Tuskin toivelistalla oleva Yhdysvaltojen liuskekaasun tuonti taas on toteutumassa. Yhdysvallat on estänyt sen tähän asti, jotta halpa energia vahvistaisi oman teollisuuden kilpailukykyä. Venäjän voimapolitiikka kuitenkin pakottaa tukemaan liittolaisia. Louisianaan rakennettavan suursataman kautta laivataan kolmen vuoden kuluttua kaasua määrä, joka vastaa kuudesosaa Euroopan Venäjältä ostamasta kaasusta. Muitakin satamia nousee, kunhan sopivat paikat löytyvät ja poliittiset esteet raivataan. Liuskekaasua rahdataan pian nesteytettynä muualtakin, ainakin Australiasta.

Poliittisesti arkaluontoisin on Tuskin vaatimus hiilen käytön lisäämisestä. Hiilestä on haluttu eroon, koska se saastuttaa huomattavasti enemmän kuin kaasu. Erityisesti päästöjen rajoittamista on ajanut EU.

Mutta hiiltä riittää maailmassa ainakin sadaksi vuodeksi, ja sen huoltovarmuus on korkea. Koska liuskekaasun tarjonta on pudottanut hiilen hinnan, on käyttö kasvanut EU:ssakin viime vuosina. Saksassa hiilisähkö on puolet halvempaa kuin kaasusähkö, ja hiilen käyttö suurempaa kuin koskaan, vaikka Saksa elvistelee uusiutuvan energian keulakuvana.

Suomessa hiilen polton kasvuun ovat hermostuneet jo niin poliitikot kuin puhtaampien energiamuotojen tuottajat. Toisaalta paine Venäjä-riippuvuuden vähentämiseen on kova. Luultavasti käy niin, että hiilen käytön lisäämistä ei avoimesti kannateta, mutta käytännössä niin tapahtuu. Ikävä juttu päästöjen suitsimisen kannalta, mutta halpa ja huoltovarma energia painanee aika lailla puntarissa – ellei nyt uusiutuva energia koe radikaalia kehitystä kustannustehokkuuden suhteen. Tuskin ihan hetkeen.

Hiilen polttoon on jo olemassa puhtaitakin tekniikoita. Sitä voidaan kaasuttaa, ja polttojätteet voidaan varastoida maan alle tai meren pohjaan. Yhdysvalloissa toimii jo miljardeja maksanut puhdashiilivoimala. Puhdas hiilisähkö on tuotantokustannuksiltaan erittäin kallista, mutta voimakkailla kehitysinvestoinneilla hintaa on mahdollista pudottaa, aivan kuten uusiutuvan energian kohdalla on tapahtunut. Veikkaan vahvasti, että fossiilisten polttoaineiden puhtaat tekniikat ovat piakkoin nousussa. Maapallon energiayhtälö ja varsinkin Venäjän pullistelu eivät mahdollista hiilestä irtoamista vielä pitkään aikaan, toisaalta päästöjä on pakko saada kuriin.

Yksi mahdollisuus, jota Tusk ei mainitse, on talouspakotteiden kurjistama Iran. Sen kaasuvarat ovat toiseksi suurimmat heti Venäjän jälkeen. Niiden laajempi hyödyntäminen vaatisi sopua länsimaiden kanssa pakotteiden purkamisesta. Toisaalta Iranin kaasuteollisuus kärsii pääomien ja teknologian puutteesta.

Molemmat ongelmat korjautuisivat, jos Iranista sukeutuisi maailmantalouden normaali jäsen. Siihen suuntaan vuoden vallassa ollut presidentti Hasan Ruhani on suhteita ajanut. Iranin tuore energiaministeri julisti jo Saksan vierailullaan halua toimittaa Euroopalle kaasua. Ilmoitus tuskin jää vaille vastakaikua.

Toukokuussa jatkuvat neuvottelut Iranin ja länsimaiden kesken saivat Putinilta rutkasti vetoapua. Autoritaarinen ja kovaotteinen Iran ydinohjelmineen ei ole helppo kumppani, mutta Putinin Venäjän rinnalla se ei näytä enää lainkaan yhtä hankalalta tapaukselta. Jos Ruhani pelaa korttinsa taitavasti niin lännen kuin kovan linjan pappijohtonsa suuntaan, Iranilla on elämänsä tilaisuus kohentaa talouttaan ja monipuolistaa Euroopan energiahuoltoa.

Miten sijoittaja voisi toimia järkevästi näissä oloissa? Tässä muutamia mahdollisuuksia:

• Vältä edelleen venäläisiä osakkeita ja varsinkin Gazpromia. Sen ylivallasta halutaan EU:ssa eroon, ja ennen pitkää toimet alkavat purra.
• Nousussa ovat yhtiöt, jotka toimittavat kaasun kuljetuskalustoja. Kaasuputkistot ja nesteytetyn kaasun rahdit lisääntyvät.
• Puhdasta fossiilista tekniikkaa tarjoavissa yrityksissä on potentiaalia ainakin pitkällä aikavälillä.
• Pakotteiden lieventäminen edelleen – jota pidän nyt hyvin todennäköisenä – tekisi iranilaisista osakkeista hyvän ostokohteen, joskin se taitaa olla teknisesti erittäin vaikeaa nykyisten pakotteiden vuoksi. Toinen vaihtoehto on etsiä ulkomaalaisia yrityksiä, joilla on perinteitä Iranissa.

PS Jälkikäteinen lisäys: Tuskin ehdotus saa vastakaikua jo Saksassa ja Ranskassa, joten pelkän huulenheiton tasolle energiaunioni tuskin jää:

http://www.novinite.com/articles/160088/Merkel,+Tusk+to+Discuss+Polish+'Energy+Union'+Proposal