Inflaatio ja pörssi
Pörssikursseista puhutaan hurjasti ja puhe vain lisääntyy. Yleensä otetaan yksi suurre millä selitetään koko pörssiavaruus. Ei se toimi, pörssikursseihin vaikuttavat kaikki ja vielä vuorovaikuttaisesti ja yhdellä suureella ei voida käytännössä lainkaan selittää pörssin käyttäytymistä. Otetaan vaikka inflaatio tarkasteluun.
Tuossa kuvassa on vaakaakselille piirretty inflaatio (kuluttajahintaindeksin muutos) sekä pystyakselille seuraavan vuoden tuotto USA:ssa. Aikajänteeksi laitoin 140 vuoden jakson, jotta saan tapahtumia tarpeeksi. Ilman mitään matemaattisia kommervenkkejä pelkästään kuvaa katsomalla voidaan sanoa, että pörssituotto ei riipu inflaatiosta.
Nyt katsoin kuinka käy tulevan vuoden pörssituotolle mikäli inflaatio muuttuu johonkin suuntaan. Sekään ei vuoden aikajänteellä juuri antanut mitään viitettä tulevaisuuden pörssituotoista.
Jos ajattelemme, että pörssit ovat varsin oikein hinnoiteltu niin korkean inflaation pitäisi antaa korkeita nimellisiä tuottoja. Tämä siksi koska osakkeet hinnoitellaan siitä saatavien osinkojen nykyarvolla ja nykyarvoon vaikuttaa inflaatio. Mutta käytännössä osakkeiden hintoihin ja tuottoihin vaikuttaa sadat eri asiat ja yhtä suurta vaikuttavaa tekijää on mahdotonta kaivaa esille. Jos olisi mahdollista moinen asia kaivaa esille, johan kaikki voittaisivat indeksin ja olisivat keskimääräisiä parempia sijoittajia. Yritysten tuotot ovat pitkälle inflaatiosuojattuja koska niiden tulotkin ovat. Tavaroiden hintojen noususta joita yritykset tekevät inflaatio aiheutuu. Tästä huolimatta inflaatio ei juurikaan vaikuta tuottoihin.
Historiassa pidemmällä aikavälillä osakkeet ovat antaneet inflaatiosuojan, mutta ei tuotto ole kuitenkaan ollut kauheasti inflaatiosta riippuvainen. Osakkeet ja yritystoiminta vaan keskimäärin tuottaa yli inflaation (realituotto) ja sen vuoksi niiden hinnatkin nousevat inflaatiota nopeammin. Jos yritysten hinnat eivät keskimäärin nousisi inflaatiota nopeammin, niin silloin kannattaa sijoittaa siihen omaisuusluokkaan joka nousee inflaatiota nopeammin.
Ylipäätään se, että kannattaako osakkeisiin tai korkopapereihin sijoittaa palautuu riskistä saatavaan korvaukseen. Paljonko enemmän osakkeiden täytyy tuottaa kuin korkosijoitukset jotta niihin kannattaa sijottaa. Tämä taas palautuu sijoitusaikaan, koska historiassa kaikilla vähänkin pidemmillä aikaväleillä osakkeiden tuotto on realisesti voittanut korkosijoitukset. Voidaan jopa sanoa osakkeiden olevan pienempiriskisä kuin korkosijoituksien.
Jos indeksin muutos ei korreloi
inflaation kanssa niin se tarkoittaa, että pörssin reaalituotto korreloi inflaation kanssa niin, että mitä kovempi inflaatio, sitä huonompi on pörssin reaalituotto. Ensimmäisen kuvan mukaan näyttäisi tosiaan siltä, että kun inflaatio on ollut 10-20% paikkeilla niin indeksi on noussut keskimäärin vähemmän kuin inflaatio. Kun inflaatio on 0-5% niin silloin on indeksi noussut keskimäärin enemmän kuin inflaatio eli pörssistä on saanut reaalituottoa.
Tuottokin on mutkikas käsite
Sekin mutkistaa tuoton hahmottamista, että osakkeiden hintojen muutokset eivät ole ihan yksinkertaisesti tuottoa. Rahahan on hyödyke vain silloin, kun sitä käyttää johonkin vaihdantaan. Jos osakkeiden hinnat nousevat tai laskevat, ei se ole käytetävissä oleva rahaa eli tuottoa kuin paperilla – ellet myy osakkeitasi. Hinnoitteluun vaikuttavat lukemattomat tekijät, joten osakkeen hinta voi heilua paljon enemmän kuin yhtiöiden tulokset. Jos salkkusi arvo nousee ja sitten laskee, ei asialla ole taloudellista merkitystä omistajalle, ellei hän ole realisoinut voittoa ajoissa. Osakkeiden todellinen tuotto tulee vain osingoista tai myynnistä. Jos on vaikka omistanut Nokiaa viimeisten 10 vuoden aikana niin on voinut tuntea itsensä välillä hyvin vauraaksi ja sitten paljon vähemmän, ja ainoa todellinen lysti on vain kertyneet osingot tämän rumban keskellä. Tämä on yksi syistä, miksi itse olen päätynyt aktiiviseen treidaamiseen. Varsinkin syklisten yhtiöiden kohdalla osakkeiden hintojen heilunta on turhauttavaa touhua, jos et osta ja myy jotensakin oikeaan aikaan. Heikki
Raha ja inflaatio
Milton Friedman sanoi jossakin, että inflaatio on verotusta ilman lainsäädäntöä. Se on kuin omaisuusvero, joka kohdistuu rahaan. Ja jos rahaa on enemmän kuin tarvii, niin johonkin se pitää laittaa myös inflaation oloissa, mieluiten johonkin missä sen ostovoima säilyy. Tällöin osakkeet ovat harkinnan arvoinen paikka.
Korrelaatio
Vaikka osakkeet antavat tai ovat antaneet historiassa kaikista omaisuusluokista parhaan suojan inflaatiota vastaan kaikista omaisuusluokista, niin se ei tarkoita että niillä olisi korrelaatiota. Kun inflaatio nousee korkealle, niin vahvimmat yritykset pystyvät hinnoittelemaan tuotteensa ja kiristämään pitkän maksuajan alihankkijoilta. Tämä tuhoaa alihankinyrityksia ja joskus sen vahvimman yrityksen kurssit nousevat, mutta ei toki välittömästi inflaation vuoksi. Kun katsotte pörssituottoja sodan jälkeen tai 1980-luvulla kun inflaatio kiihtyi niin asian huomaa. Osakkeet antavat ryhmänä hyvän inflaatiosuojan ilman korrelaatiota.
Inflaatio korreloi negatiivisesti osakkeiden reaalituoton kanssa
No niinpä näyttää. Kuviot osoittavat, että inflaatio korreloi vahvasti reaalituoton kanssa. Mitä suurempi inflaatio sen pieniempi reaalituotto.
Minusta näyttää, että yli 5% inflaatiotasolla osakkeiden antama reaalituotto jää keskimäärin negatiiviseksi.
Olisi kiva, jos tästä olisi kuva, niin näkisi selvästi kuinka kehnosti reaalituoton käy.
Inflaatio
Sutasin kuvion missä on katsottu millainen realituotto on osakkeilla (hinta+osingot), jos edellisenä vuonna kuluttajahintaindeksi on noussut yli 5%.
Keskimäärinkin silloin osakkeet ovat nousseet ihan kohtuullisesti.
Logiikka mättää pahasti
Ei tässä ole mitään järkeä. Jos inflaatiolla ei ole lainkaan korrelaatiota osakkeiden hinnannousun kanssa (niin kuin artikkelissa osoitit), niin inflaatiolla pitää olla vahva korrelaatio osakkeiden reaalituoton kanssa. Inflaatio nimittäin tällöin pudottaa täysimääräisesti osakkeiden reaaliarvoja.
Logiikka mättää. Löydätkö tähän mitään järkeä.
Logiikka
Joskus osakkeet nousevat viiden vuoden päästä kun inflaatio on noussut ja joskus vuoden päästä. Nyt tutkin vuoden päähän ja sitä korrelaatiota ei löydy. Osakkeet antavat inflaatiosuojan, mutta milloin ne sen suojan antavat vaihtelee. Tämä on positiivista, ei voida sanoa vaikka inflaatio nousisi tai laskisi, että osakkeet liikkuvat johonkin suuntaan ennustettavalla varmuudella. Johan sijoittaminen olisi helppoa jos tuollainen indikaattori löydettäisiin (sitä ei löydy, koska sitä ei ole olemassa).
Olen täällä Piksussa esitellyt varsin tuottavan strategian joka on täällä: http://www.piksu.net/artikkeli/kuka-seuraa-mit%C3%A4kin.
Sekavaa ja ristiriitaista on
Sekavaa ja ristiriitaista on.
Ensin todistat artikkelissa, että osakkeiden nimellisellä hinnannousulla ja inflaatiolla ei ole yhteyttä. Ihan fine. Hyväksyn.
Sitten todistat että inflaatio ei vaikuta osakkeiden reaaliarvoon.
Jommasta kummasta pitää löytyä korrelaatio. Muuten matematiikka vippaa pahasti.
Lue vielä kerran,
Tuossa osoitin tai piirsin kuvan jos vaikka inflaatio nousee 1% se ei tarkoita sitä että osakkeiden tuotto on seuraavana vuonna prosentin parempi kuin kuluvana vuonna. Voi osakkeiden tuotto noustakkin, mutta yhtä hyvin se voi laskea. Voi osakkeet kuitenkin antaa pidemmällä ajalla inflaatiosuojan, koska ne keskimäärin ovat nousseet. Ei (indeksi)osakkeita ostamalla saa vuoden jänteellä inflaatiosuojaa, mutta pitkällä aikajänteellä saa. Ei tuossa ole mitään ristiriitaa.
Kyse on aivan sama kuin jos nyt aloitan tupakanpolton, niin ei minun todennäköisyys kuolla ensi vuonna keuhkosyöpään kasva lainkaan. Mutta kun aikajännettä kasvatetaan vaikka 15 vuoteen niin todennäköisyys kasvaa keuhkosyövän osalta.