Inflaation kiihtyminen yli 2% olisi syy supistaa osakepaino minimiin

Ammattisijoittajat puhuvat paljon siitä miten alhainen korkotaso ja olemattomat tuotot korkoinstrumenteista pakottavat hakemaan tuottoa osakkeista, joiden arvostustasot raketoivat taivaisiin. Päätin tutkia asian Suomen osalta. Kyllä asiassa on perää. Alhainen korkotaso tosiaankin tukee pörssikurssien vakaata nousutrendiä. Oheinen kuva kertoo viimeisen parinkymmenen vuoden kehityksen. 

Alhainen korkotaso ja inflaatio rohkaisevat pitämään osakepainoa tälläkin hetkellä tukevana. Hermoiluun ja osakkeiden myymiseen ei olisi tämän indikaattorin valossa mitään syytä.

Korkotason ja inflaatioin vaikkutus Suomen pörssin markkina-arvoon (Tietojen lähde: Suomen Pankki)

Noista käyristä löytyy muitakin merkittäviä yksityiskohtia:

  • Korkotason ohella kannattaa seurata inflaatiota. Yli 2% tasolle karkaava inflaatio on aina ollut hyvä syy vähentää salkun osakepaino minimiin heti kun huomaa, että inflaatio lähestyy tuota kriittistä rajaa. Tässä asiassa ei kannata jäädä odottamaan ja katsomaan.
  • Vuoden 2011 laskumarkkina käynnistyi kun inflaatio ylitti 2% rajan. Korkotaso ei kovin paljoa ehtinyt edes reagoida ennen kuin pörssi jo sukelsi. Tämäkin ilmiö antaa syyn seurata inflaation kehittymistä.
  • Ainakaan tämä kuva ei anna sellaista kuvaa että Suomen osakkeet olisivat vielä erityisen yliarvostettuja. Pörssin markkina-arvo jää tällä hetkellä vielä aika kauas vuoden 2000 ja 2007 huipuista. Pienelle nousulle olisi tämän kuvan mukaan tilaa ainakin täällä Suomessa.

2 thoughts on “Inflaation kiihtyminen yli 2% olisi syy supistaa osakepaino minimiin

  1. 2000 ja 2007

     

    Pörssin markkina-arvo jää tällä hetkellä vielä aika kauas vuoden 2000 ja 2007 huipuista. Pienelle nousulle olisi tämän kuvan mukaan tilaa ainakin täällä Suomessa.

    >>> mikä oli Nokian markkina-arvon osuus pörssin arvosta noina vuosina? Jos Nokia-klusteri suodatetaan pois, mikä on tämän perusteella nousuvara?

     

    t Musta

    1. Pörssin nousuvara voidaan arvioida yritysten tulostuotoista

      No joo. Noki klusterilla on tosiaan iso merkitys sille että Suomen pörssin arvi oli vuoden 2000 tietämillä niin korkealla.

      Jos tuota nousuvaraa lähtee haarukoimaan niin täytyy löytää sopiva tapa arvioida se, mikä on pörssille järkevä arvostustaso. Mennyt kehitys ei ole aina hyvä menetelmä arvioida järkevää arvostustasoa.

      Erään tavan tarjoaa tulostuotto. Piksun maaindeksitaulukko antaa suomen pörssille tulostuoton 6,8%.  Se taitaa olla BlackRock:n laskema luku ja perustuu Suomi indeksirahaston EFNL viimeisimmän vuoden tulostuottoon. Epäilen tuota lukua. Se on minusta hieman liihan hyvä ollakseen totta. Mutta voidaan ajatella, että suomen pörssi antaa tällä hetkellä tosiasiallisesti 6% tulostuottoa. Muiden instrumenttien tuotot ovat seuraavaa luokkaa:  korkotuotto 0%,  asunnonvuokraus 4% ja metsä 4%.  Voisi hyvinkin ajatella että tällä hetkellä noin 5% tulostuotto olisi olosuhteisiin nähden riittävä korvaus osakkeiden omistamisesta. Osakkeissa on tällä perusteella noin 15…20% nousuvaraa jonka jälkeen tulostuotto olisi 5% luokkaa.

      Piksun EPS estimaatit (http://www.piksu.net/analyysit/eps-estimaatti) tarjoaisivat toisen, erilaisen tavan laskea nousuvara. Sieltä käsin laskettuna päädyttäisiin käsittääkseni vähän pienempään nousuvaraan. Kenties vain 0…10%.  Pidän kuitenkin tuota 15…20% nousuvara-arviota kivampana.

      Olisiko jollain parempaa tapaa laskea Suomen pörssin nousuvara? 

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia