Johtoryhmän tulospalkkioiden kriteerit määrittävät yrityksen pitkän aikavälin menestyksen

Sijoittaminen Talous

Yrityksen hallitus sitoo johtoryhmän tulospalkkiot monasti samoihin asioihin, joita mekin sijoittajina seuraamme. Tulospalkkioissa näkyy esimerkiksi pörssikurssin-, liikevaihdon-, liiketuloksen-, velkaantumisen-, sidotun pääoman- ja tuloksen kehittymisen mittareita.

Pitkän aikavälin riskitekijät saavat monasti liian pienen painon. Seurauksena on helposti liian suurta riskinottoa, muhkeita tulospalkkioita ja loppujen lopuksi jonkin katastrofaalisen riskin toteutuminen.

Sijoittajan on kuitenkin mahdollista huomata liiallisten riskien kertyminen. Seuraavassa muutamia esimerkkejä siitä minkälaisilla tavoilla yrityksen johto saattaa yrittää “parannella” tulospalkkioitaan:

  • Laajennutaan yritysostoin jolloin liikevaihto ja tulos kasvavat. Ostettavien liiketoimintojen ylihinta merkitään yrityksen “yritysarvo” -omaisuudeksi, jolloin omavaraisuuteen liittyvät tunnusluvut paranevat. Yritysarvon kuoletus jätetään jälkipolvien murheeksi.
  • Supistetaan tuotekehitystä ja vähennetään ylläpitoinvestointeja, jolloin yrityksen operattiivinen kassavirta ja tulos paranevat.
  • Lisätään vähitellen yrityksen omaisuuden kuten kiinteistöjen arvostustasoja ja saadaan tällä tavalla näytettyä hyvää tulosta.
  • Tehdään etupainoitteisia asiakassopimuksia, joissa tulot tulevat heti, mutta kulut kertyvät vasta myöhemmin.
  • Kirjataan yrityksen ylläpitoinvestointeja omaisuudeksi (pitkän aikavälin investoinneiksi) jolloin tulos paranee lyhyellä tähtäimellä ja omaisuus lisääntyy. Omaisuuserien kuoletus jää jälkipolvien murheeksi.
  • Unohdetaan suojautua valuuttakurssin-, raaka-aineiden- tai markkinoiden- hinnanmuutoksia vastaan. Seuraukset voivat olla karuja kuten tapaus Fortum osoitti.
  • Etc….

Yrityksen johto käyttää näitä ja monia muita keinoja parannellakseen omia tulospalkkioitaan siinä tapauksessa että yrityksen hallitus on ollut osaamaton asettaessaan johtoryhmälle insentiivejä. Ja yrityksen hallitus on tässä suhteessa usein osaamatonta. Tehtävä on nimittäin vaikea.

Mikä sitten sijoittajalle neuvoksi ? Miten välttää sijoittamasta liian suuria riskejä ottaviin yrityksiin?

Perusasiat kannattaa tarkistaa:

  • yrityksen velkaantumisaste
  • yrityksen taseessa olevan liikearvon ja aineettoman omaisuuden määrä
  • yrityksen omaisuuden koostumus
  • kerran huonoa työtä tehnyt yrityksen hallitus tekee helposti jatkossakin huonoa työtä (esim. Fortum:n suuret palkkiot toimivalle johdolle siinä vaiheessa kun Venäjältä ostettiin voimalaitoksia ja sitten vielä toinen kerta kun ostettiin Uniper,…)

Pankkien tulospalkkiot on tehty hyvällä harkinnalla

On olemassa joitain toimialoja joilla toimiva johto ei helposti pysty ottamaan kohtuuttomia riskejä ja joiden liiketoiminnan laatua valvotaan muita tarkemmin. Pankki ja vakuutusala ovat sellaisia toimialoja, joiden toiminnan laatua ja riskisyyttä valvotaan finanssivalvontojen toimesta tiukin ja yhdenmukaisin kansainvälisin kriteerein. Näiden toimialojen yritysten ei ole helppo parannella tuloksiaan kyseenalaisin keinoin.

Basel I, II ja III sopimuksissa vuosina 1988….2008 määritellyt kansainväliset vakavaraisuuskriteerit on luotu ennen kaikkea varmistamaan yhteiskunnan rahavirroille välttämätön pankkien keskinäinen luottamus ja että yhteiskunta ei helposti ja yllättäen joudu pelastamaan vaikeuksiin joutuneita finanssi-instituutioita.

– Nämä sopimukset ovat päätehtävänsä ohella vaikuttaneet ratkaisevasti siihen, että pankkien ylimmän johdon tulospalkkiot ovat alkaneet paremmin heijastella pitkän tähtäimen liiketoiminnalle tärkeitä arvoja, kertoo pankkien liiketoimintaa ja erityisesti pankkialan tulospalkkioita tunteva Visa Viik.

Related Posts

Kirjat

Naapurineljännes

30.11. 1939 voittamaton puna-armeija (=ei voittoja) vyöryi Suomeen vapauttamaan nälkää näkeviä työläisiä sorron ikeestä. Puuhassa oli mukana suurta kansansuosiota nauttinut O-V Kuusinen ”hallituksineen”. Koska puna-armeija