Joukkolainamarkkinoiden toimintaa yritetään käynnistää

Vanhemmat sijoittajat muistavat ajan, jolloin yritysten ja valtion joukkolainoja ostettiin ja myytiin pörssissä. Niillä oli päivän noteeraus ja kotitaloudet sijoittivat velkakirjoihin siinä missä osakkeisiin. Tuosta kulta-ajasta on kulunut tovi eikä velkakirjoilla ole enää käytännössä toimivia jälkimarkkinoita eikä sijoittaja saa niitä julkisesti noteerattuun kurssiin. Asiat ovat menneet huonoon suuntaan. 

Toimivat joukkovelkakirjamarkkinat helpottaisivat yritystoimintaa ja valtio yrittää nyt lainsäädäntöteitse standardoida markkinoiden toimintaa niin, että markkinat voisivat joskus taas käynnistyä. Hallituksen asettama asiantuntijatyöryhmä ehdottaa kevyttä sääntelyä joukkolainanhaltijoiden edustajien toimintaan. Suunnitteilla olevan lainsäädännön tavoitteena on lisätä oikeusvarmuutta ja tehostaa joukkolainamarkkinoita. Pitää toivoa, että tämä riittää käynnistämään markkinat.

Joukkolainanhaltijoiden edustaja on yritys, joka edustaa sijoittajia liikkeeseenlaskijoiden eli rahoitusta hakevien yritysten suuntaan. Kyseessä voi olla esimerkiksi sijoituspalveluyritys tai tähän tarkoitukseen perustettava yritys.

Työryhmä ehdottaa suppeaa puitelakia joukkolainanhaltijoiden edustajasta, jotta edustajan toimintaoikeudet selkeytyisivät. Ehdotuksen mukaan edustajalla olisi oikeus muun muassa

  • nostaa joukkolainanhaltijoiden puolesta kanteita liikkeeseenlaskijaa tai muita toimijoita vastaan
  • käyttää oikeudenkäynneissä puhevaltaa joukkolainanhaltijoiden puolesta
  • hakea liikkeeseenlaskijan asettamista konkurssiin
  • edustaa joukkolainanhaltijoita ja käyttää näiden puolesta puhevaltaa liikkeeseenlaskijan konkurssissa
  • hallinnoida joukkolainalle annettuja vakuuksia.

Nykyisin edustajan toimivaltuudet, oikeudet ja velvollisuudet perustuvat pitkälti joukkolainan liikkeeseenlaskun ehtoihin tai muuhun joukkolainaan liittyvään sopimukseen. Näihin on liittynyt oikeudellista epävarmuutta, mikä korjataan ehdotettavalla sääntelyllä.

Yritysten rahoitusmahdollisuudet monipuolistuvat

Toimiva edustajamalli

  • vähentää transaktiokustannuksia
  • parantaa joukkolainanhaltijoiden tiedonsaantia liikkeeseenlaskijasta ja sijoituksensa tilasta
  • tehostaa liikkeeseenlaskijan ja joukkolainanhaltijoiden yhteydenpitoa
  • nopeuttaa keskeisten päätösten tekemistä liikkeeseenlaskijan mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo pitää hanketta tärkeänä askeleena rahoitusmarkkinoiden monipuolistamisessa.

– Tavoitteenamme on luoda Suomeen nykyistä toimivammat joukkolainamarkkinat, jotta pienet ja keskisuuret yritykset saavat lisää vaihtoehtoja rahoitukseen. Tämä hanke ja kevään esitys joukkorahoituslaista tähtäävät samaan päämäärään: haluamme vahvistaa uusien innovaatioiden rahoitusta ja kaupallistamista ja tätä kautta myös työllisyyttä, ministeri Orpo sanoo.

Työryhmä arvioi, että toimiva edustajamalli myös lisää ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta suomalaisyhtiöihin.

Sijoittajansuoja paranee

Työryhmä ei havainnut nykyisessä sääntelyssä merkittäviä sijoittajansuojan aukkoja. Monet esityksessä esitetyistä muutoksista kuitenkin parantavat sijoittajansuojaa ja lisäävät oikeusvarmuutta.

Ryhmä on kiinnittänyt erityistä huomiota mahdollisuuteen lisätä piensijoittajien osallistumista joukkolainamarkkinoille. Edustajan käyttäminen voi pienentää joukkolainan hallinnointiin liittyviä oikeudellisia riskejä ja kustannuksia.

Lausuntokierros alkaa

Valtiovarainministeriö lähetti työryhmän ehdotuksen hallituksen esitykseksi lausuntokierrokselle 1. heinäkuuta. Lausuntoaika päättyy 9. syyskuuta.

Työryhmä on saanut lisäaikaa 2. tammikuuta asti. Ryhmä viimeistelee loppukautensa aikana lakiehdotuksen lausuntopalautteen pohjalta. Lisäksi ryhmä keskittyy arvioimaan muita mahdollisia toimia joukkolainamarkkinoiden kehittämiseksi.

Laki joukkolainanhaltijoiden edustajasta on osa hallituksen kärkihankkeiden toimia.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen