Tämän päivän teema, yleiset vaalit, ovat harvinainen ja harvoin käytetty päätöksentekomekanismi. Merkittävä osuus päätöksistä tehdään virkamiespäätöksinä tai asiantuntijapäätöksinä. Näitä päätöksiä tekee lääkerisi kun menet terveyskeskukseen, yrityksen työntekijä tehdessään työtään, perheenäiti tehdessään ostoksia kaupassa tai käräjäoikeuden tuomari. Suoraa tai edes välillistä demokratiaa ei käytetä ja harvaa elämän osa-alueita voidaan tehokkaasti ohjata kansalaisdemokratian avulla. Kenelläkään kansalaisella eikä edes kansanedustajalla ei riitä osaamista nyky-yhteiskunnan jokaiselle osa-alueelle.

Valitsemme tänään presidentin johtamaan Suomen EU ulkopuolista ulkopolitiikkaa ja puolustuspolitiikkaa sekä toimimaan kansakunnan keulakuvana heijastamassa yhteisiä ajatustapojamme. Aikoinaan meillä oli tasavaltaista vallanjakoa lainsäädäntövallan (parlamentti), tuomiovallan (tuomioistuimet) ja toimeenpanovallan (presidentti ja presidentin hallitus) välillä. Käsitteestä tasavalta on luovuttu ja siirrytty käyttämään nykyistä järjestelmäämme paremmin kuvaavaa termiä, parlamentarismi, jossa sekä toimeenpanovalta että lainsäädäntövalta ja myös paikallishallinnot on pitkälle alistettu yhden toimijan, parlamentin, suvereeniin ohjaukseen.

Vallan keskittäminen yhteen instituutioon, kuten Suomen parlamenttiin, ei ole kuitenkaan ainoa menossa oleva muutos. On olemassa toinen merkittävämpi muutosprosessi. Virkavaltaisuus ja asiantuntijavalta on löytänyt uusia ilmenemismuotoja ja instituutioita, jotka syövät kansansallisen päätöksentekovallan toimisektoria:

• Keskuspankki (raha- ja korko- politiikka, pankkivalvonta ja tuomiovalta pankkien riskienhallinnan suhteen)
• EU tuomioistuin (korkein oikeus koskien EU tason lakeja ja EU liittymissopimuksen, käytännössä EU perustuslain toteutumista)
• EU parlamentti ja EU huippukokous (Tavaroiden ja palveluiden ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta varmistavan lait,  rahoitusympätistöä koskeva yhteinen lainsäädäntö,….)
• Nato huippukokous (Yhteistä puolustusta koskevat päätökset)
• DCA puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltain kanssa (nopean toiminnan yhteinen puolustus sekä täällä olevia yhdysvaltalaisia sotilaita koskeva tuomiovalta)
• World Trade Organisation (Kansainvälistä kauppaa ja kaupan vapautta koskevat maailmanlaajuiset säädökset, päätökset ja sanktiot )
• YK (Ihmisoikeuksien julistus jonka voidaan katsoa olevan osa kaikkien maiden perustuslakia)
• Geneven sopimukset ja Haagin kansainvälinen tuomioistuin (sopimukset ”humanitaarisesta” sodankäynnistä)
• IMF (Kansainvälistä rahaliikennettä ja pankkijärjestelmää koskevat maailmanlaajuiset päätökset, operatiivinen toiminta, jäsenmaiden raha- ja finanssipolitiikan- valvonta sekä mahdolliset valtioita koskevat tukitoimet)
• EU komissio (EU tason budjetin puitteissa toimivien virastojen ja toimintojen kuten elintarviketurvallisuus, tuoteturvallisuuden varmistus,…. johtaminen sekä EU tason tukien toteuttaminen )
• …..

Nämä kansainväliset luotetut asiantuntijayhteisöt ovat ottaneet osan suvereenien valtioiden kansallisesta päätösvallasta. Järjestelmää kutsutaan sopimuspohjaiseksi maailmanjärjestykseksi, mutta yhtä hyvin sitä voisi kutsua tasavaltaiseksi hallitustavaksi. Valtaa on tasattu itsenäisten, kapeaa hallinnonalaa hoitavien, osaavien tahojen tehtäväksi.  Sopimuspohjaisen maailmanjärjestyksen peruspilareita ovat:

• Päätökset tehdään niin lähellä kansalaista kuin on kunkin asiakokonaisuuden kannalta mahdollista. Tämä tarkoittaa sitä, että kansainväliset instituutiot jättävät kansallisella tasolla päätettäväksi niin suuren osan asioista, kuin on käytännössä mahdollista ja taas kansallisvaltiot jättävät paikallishallinnoille niin suuren päätösvapauden kuin mahdollista ja loppujen lopuksi kansalainen saa itse tehdä valintoja niin paljon kuin on järkevästi mahdollista.
• Kunkin itsenäisen valtaa käyttävän instituution päätösvalta on rajattu niin selkeäksi kuin mahdollista ja pyritään kapeisiin päätösvaltarajauksiin. Kapeilla toimivaltamäärittelyillä saadaan päätöksentekoon riittävä asiantuntemus.
• Demokratiaa käytetään kunkin itsenäisesti toimivan hallintofunktion sisällä. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin neuvosto tekee korko- ja muita päätöksiä demokraattisesti kuunnellen kaikkia jäseniä….

Valitsemme tänään presidenttiä kansakuntamme keulakuvaksi edustamaan Suomea tässä kansainvälisessä monimutkaisessa ympäristössä, jossa päätöksenteko hajautuu monelle itsenäiselle toimijalle. Tässä monimutkaisessa ympäristössä tarvitaan keskinäistä kunnoitusta ja luottamusta. Ei ole vallanjakoa, ellei ole keskinäistä luottamusta ja kunnioitusta. Vallanjako takaa päätösten laadun, yhteiskunnan hienojakoisuuden ja loppujen lopuksi kehityksen.