Keskimääräinen eläke on 1613€

Suurimmat keskimääräiset kokonaiseläkkeet maksettiin Uudellamaalla Kauniaisissa, pienimmät Etelä-Pohjanmaalla Isojoella. Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat sijaitsevat Itä-Suomessa. Vähiten työkyvyttömyyseläkeläisiä on Ahvenanmaalla.

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 613 euroa kuukaudessa. Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miesten keskieläke vuonna 2015 oli 1 829 euroa kuukaudessa, naisten 1 434 euroa. Naisten eläke oli keskimäärin 78 prosenttia miesten eläkkeestä. (Video:  Mikä on keskieläke? )

Tiedot kuvaavat vuoden 2015 lopun tilannetta ja perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.

Kauniaisissa 3 000 euron keskieläke

Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin jälleen kerran Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 1 921 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 732 €) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä.

Kaikki muut maakunnat jäävät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisissa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.

– Muutokset ovat hitaita ja tulokset ovat samansuuntaisia aiempien vuosien kanssa, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino.

Kuntatasolla Kauniainen nousee selkeästi yli muun Suomen noin 3 000 euron keskieläkkeellä. Espoo (2 202 €) ja Helsinki (2 008 €) jäävät kakkos- ja kolmossijoille. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 140 €).

Itä-Suomi eläkeläisvaltaisin

Suomessa on 1 440 000 omaa eläkettä saavaa henkilöä. Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on jo vajaa kolmannes (31,7 %). Lähes joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia, ja yhdeksässätoista kunnassa heitä on yli puolet väestöstä.

– Kuntien määrä, joissa eläkeläisten osuus yli 16-vuotiaista on yli 50 prosenttia, nousi kuudella. Lappi sai ensimmäiset tällaiset kunnat, kertoo Palotie-Heino.

Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat sijaitsevat Itä-Suomessa. Etelä-Savossa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa noin 40 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä on eläkeläisiä. Eläkeläisten osuus on matalin Uudellamaalla (25,1 %).

Suomen eläkeläisvaltaisin kunta on Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara (54,7 %). Vähiten eläkeläisiä on poikkeuksellisen väestörakenteen Limingassa (20,2 %), missä alle 10 prosenttia väestöstä on 65 vuotta täyttäneitä.

Vähiten työkyvyttömyyseläkeläisiä Ahvenanmaalla

Työikäisestä väestöstä on työkyvyttömyyseläkkeellä 6,4 prosenttia. Suurin osuus on Kainuussa (10,3 %) ja Pohjois-Savossa (9,3 %) ja pienin Ahvenanmaalla (4,0 %). Vajaa kolmannes Suomen kunnista ylittää kymmenen prosentin rajapyykin.

– Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laski selvästi kaikissa maakunnissa, iloitsee Eläketurvakeskuksen tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino.

Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 2015 yhteensä noin 28,3 miljardia euroa, joista työeläkkeitä oli 25,3 miljardia euroa.

Mitä keskieläke kuvaa?

– Suomessa asuvien, työeläkettä tai kansaneläkettä saavien keskimääräistä kuukausieläkettä.
– Tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.

 

Lisää tietoa:

Tarkemmat kunta- ja maakuntakohtaiset tiedot

 

Karttakuva: Vuoden 2015 maakuntakohtaiset keskieläkkeet

 

Related Posts

Sijoittaminen

Magnificent 7: Capex, sitoumukset, tilauskanta ja vapaa kassavirta

Tein seurannan, joka päivittyy automaattisesti kerran viikossa maanantaisin.

https://mag-seven-money-map.lovable.app/

Mag7-yhtiöiden investointeja pidetään suurina. Osalla näin onkin, mutta ei kaikilla. Applen ja NVidia eivät tarvitse suuria CAPEX-investointeja.

Apple ja

Yhteiskunta

Maahanmuuttaneet lapset hyötyvät jos pääsevät oppimaan suomea yhdessä muiden lasten kanssa

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen oppiminen tulee siirtää yhteisiin opetusryhmiin muiden lasten kanssa, esittää ekonomisti Sanna Kurronen EVAlle laatimassaan analyysissä. Maahanmuuttajien tulee päästä yhteiseen toimintaan ja

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.

Yhteiskunta

Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat kasvussa, suunta on hyvä

Suomalainen yhteiskunta on tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan rakenteellisesti tervehtymässä. Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat lisääntyneet. Työllisten määrän lissääntyminen osoittaa tämän selkeästi.

Yhä useampi hakee