Kiinan historiaa

Ainakin minun historianopetukseni on ollut propagandistista ja omaan napaan tuijottavaa. Hävettää ainakin omasta puolestani yleistiedon suppeus. En tiedä millainen maailmankuva teillä on toivottavasti laajempi.

Kerron vaikka Kiinasta jotain mikä koulussa on jäänyt minulle täysin opettamatta tai ainakin oppimatta.

(LÄHDE: Angus Maddison/Wikipedia)
 
Kiina ja Intia olivat molemmat vauraampia kuin Eurooppa ja Euroopan suuri nousu tapahtui vasta 1820-luvun jälkeen. 
 
Mitä tuolle maailman vauraimmalle maalle oikein kävi? Kiinahan olisi voinut valloittaa Englannin viimeistään 1500-luvulla jos vaan olisi jatkettu eunukkiamiraali Zhengin valloituspolitiikkaa. Amiraali Zheng purjehti Intian valtamerelle seitsemän kertaa (1402-1433) mennen Afrikkaan asti ja hänen arvioidaan purjehtineen myös Australiaan. Vasta ensimmäisessä maailmansodassa rakennettiin suurempia laivastoja kuin mitä Zhengillä oli käytettävissään. Tällä eunukilla arvioidaan olleen historian suurimmat puulaivat joiden pituus olisi ollut yli 120 metriä ja laivoja oli yli 300 kappaletta. Kunfutselaiset voittivat Kiinassa olleen valtataistelun (Zhu Din amiraalia tukenut ja rahoittanut keisarin aatteelliset perilliset hävisivät) ja Kiina vetäytyi omille maillensa. Osasyyllisenä kuoreen vetäytymiseen oli mongolialaisten kasvava paine Kiinaa kohtaan. He kielsivät tutkimus-/valloitusmatkat ja romuttivat laivastonsa sekä panostivat verorahansa laivastonsa sijasta maatalouteen. Ajatuksena oli, että ei Jumalaisen kuningaskunnan tarvitse etsiä kauppakumppaneita, heidän täytyy vain odottaa että kumppanit tulevat. 
 
Rauhantahtoisuus ajoi viimeistään karille englantilaisten saapuessa. Mitä olisi käynyt, jos rauhalliset rauhaa rakastavat eivät olisi voittaneet vaan Kiina olisi jatkanut laajentumista Eurooppatyylillä ja valloittanut maailmaa niin paljon kuin olisivat pystyneet? He olisivat luultavasti käyneet tervehtimässä Henrik Purjehtijaa ja ottaneet häneltä luulot pois tai ainakin vieneet hänen halunsa valloituspurjehduksiin. Eurooppalaiset löytöretket olisivat jääneet tekemättä ja historiankulku olisi ollut toisenlaista. Minulle opetettiin koulussa Cookista ja Vasco da Camasta pitkiä tarinoita, mutta ei juurikaan kiinalaisista löytöretkeilijöistä eikä myöskään Kiinan hurjan menestyksekkäästä historiasta.
 
Eurooppalaiset maat alkoivat käymään Kiinan kanssa kauppaa 1500-luvulla kun kiinalaiset eivät laajentuneet kohti Eurooppaa vaan vetäytyivät kotiinsa. Tyhjä tila täyttyi nopeasti kun kiinalaiset vetäytyivät. Jo 1515 portugalilainen Intian kuvernööri rehenteli, että kymmenellä laivalla voisi valloittaa koko Kiinan rannikon. Länsimaiden paine Kiinaa vastaan kasvoi enemmän 1800-luvulla kun Euroopan sotilaallinen voima oli teknologisesti ylivoimaista. Jos haluat ryöstää jonkun ryöstä mieluummin rikas kuin köyhä, koska rikkaalla on enemmän ryöstettävää. Kiinalaiset olivat eristäytyneet, mutta britit pakottivat kiinalaiset myymään teetä ja silkkiä joita vaurastuneessa Britanniassa käytettiin yhä enemmän. Britit maksoivat ostoksensa Intiasta tuotetulla (ryöstetyllä) puuvillalla ja ooppiumilla ja ajoivat narkomaaneiksi kokonaisia sukupolvia. Brittien tehokas huumepolitiikka levitti ympäriinsä Kiinaa huumeita ja peli huipentui Tientsinin "sopimukseen" vuonna 1858 mikä vapautti täysin oopiumkaupan. 
 
Ei aina kanssakäymisestä ole molemmille osapuolille hyötyä ainakaan jos toinen pakotetaan kanssakäymiseen. Vaikka Kiinan talous oli moninkertainen suhteessa Englantiin, niin sen sotilaallinen voima oli täysin ala-arvoista. Kiinan alennustilan suurimpia merkkejä oli kun ranskalaiset ja englantilaiset marssivat Pekingiin vuonna 1860 ja polttivat keisarillisen kesäpalatsin. Palatsin mitä voisi verrata Buckinghamin palatsiin ja jopa Victor Hugo kuvasi tätä yhdeksi maailmanhistorian suurimmista murhenäytelmistä.
 
Kiina on tuhansia vuosia ollut itseriittoinen maa joka ei kauheasti ole valloitussotia käynyt ja se on rauhantahtoisuudestaan kärsinyt. Luultavasti se on oppirahansa maksanut ja ehkäpä me eurooppalaiset saamme palkkamme esi-isiemme teoista. Kiinan uudesta noususta tulemme kuulemaan vielä monia tarinoita joita tullaan vertaamaan sen entiseen suuruuteen.

8 thoughts on “Kiinan historiaa

  1. Kiinasta

    No, julkaisin viime vuonna KL:ssä tuollaisen kirjoituksen.

     

    Aasia aasialaisille?

     

     

    Olen ties kuinka monesta paikasta lukenut ties mistä alun perin lähtöisin olevan ajatuksen, jonka mukaan Aasia ottaa itselleen takaisin sen paikan, mikä sillä historiassa on ollut. Vrt. Minä vain haluaisin tietää, mikä se paikka on.

    Vaikka suomenkielinen wikipedia puhuukin Kiinan pitkästä valtiollisesta yhtenäisyydestä, ilmaisu on harhaanjohtava. Ensinnäkin nykyäänkin vain puolet kiinalaisista puhuu mandariinikiinaa. Toisekseen tämä muka yhtenäinenkin valtio oli mongolivallan alla.

    Intian valtiollisesta yhtenäisyydestä ei ole mitään puhuttukaan ja mongolien jälkeläisten valta on sielläkin ollut.

    Itse näkisin, että Aasia on ollut maailman väkirikkain maanosa ja siellä on luotu monia sellaisia innovaatioita, joita on käytetty hyväksi maksimaalisesti muualla. Kiinan ja Intian elintaso on ajoittain ollut varsin korkea. Nämä ovat kiistattomimmat vahvuudet ja sitten mentäköön tulkintojen puolelle.

    Yli tuhannen vuoden ajan yhteiskunnallisen asema Kiinassa määräytyi paljolti koulutuksen mukaan. Tämä ei välttämättä ole ainutlaatuisen hieno asia, koska sillä on yhtäläisyyttä Euroopan kirkkokuntiin. Vielä tulkinnanvaraisemmaksi menee, pitääkö kirkollista tai mandariinibyrokratiaa suurenakin arvona.

    Sen jälkeen mennään kovin arvoväritteisiin kysymyksiin. Ns. kansallismieliset väittävät Euroopassa, etteivät arabit ole mitään keksineet. Voi kysyä, mitä eurooppalaiset itse keksivät monina pimeän keskiajan vuosisatoina. Arabit ovat keksineet  yhtä sun toista, mutta aivan erityisesti he ovat välittäneet Aasian teoriaa Euroopan loppukäyttäjille. Kuka tässä joukossa on viisas ja kuka tyhmä, on kovin tulkinnanvarainen asia. Lienee kaikille osapuolille kohtuullista todeta, että kiinalaiset keksivät ruudin, mutta valkoinen rotu sitä on polttanut.

    1800-luvulla valkoinen rotu alisti valtaansa lähes koko maapallon. On tulkinnanvaraista, miten jalosta aikaansaannoksesta on kysymys, mutta tässä raa’assa, ahneessa ja vallanhimoisessa “länsimaisessa kulttuurissa” ekspansiolla on oma arvonsa edelleenkin, ainakin taloudellisella ekspansiolla.

    Aasialaiset kulttuurit ovat olleet mongoleja lukuun ottamatta sisäänpäin kääntyneitä Ne eivät Euroopasta omaksuneet vaikutteita siinä vaiheessa, kun se olisi ollut hyödyllistä Japani pl.

    Eräs historian ikäviä puolia on tapahtumien moninaisuus ja niitten tulkinnan tendenssimäisyys. Tiedostaessaan sisäänpäin kääntyneisyytensä kiinalaiset ovat nykyään pitäneet kovaa ääntä amiraalinsa (oli muuten muslimi) merimatkoista. Otetaan vertailukohta.

    Paljon on pulistu siitä, ketkä kaikki ylittivät Atlantin ennen Kolumbusta. Esim. irlantilaiset ovat varsin varteenotettavia ehdokkaita., mutta eivät nämä aiemmat yritykset mitään merkinneet. Vasta Kristoffer Kolumbus toi Amerikan Euroopan tietoisuuteen ja aloitti 500-vuotisen Atlantin aikakauden, jota täydennettiin vielä eurooppalaisella ekspansiolla Afrikkaan, Aasiaan ja Australiaan. Mitään tällaista Aasiasta ei löydy ja sillä hyvä.

    Mikäli hyväksymme taloudellisen ekspansion tavoitteeksi, miltä Aasian tulevaisuus näyttää? Japani todisti aseteollisuutensa voiman Venäjää vastaan jo yli sata vuotta sitten, mutta vieläkään edes Japanista ei ole tullut brändiä, jota muualla haluttaisiin, josta oltaisiin ylpeitä ja josta oltaisiin valmiita maksamaan ylimääräistä. Siitä suurimmat voitot syntyvät, eivät japanilaisista “riisikupeista“.

    Jos Aasia ottaa paikkansa historiassa, se tarkoittaisi maanosaa, jonka innovaatioita muut hyödyntävät. Se ei olisi kovinkaan ruusuinen tulevaisuudenkuva.

    Yllä oleva tarkoittaa, ettei ainakaan historian perusteella voi paljon odottaa eikä sen enempää katsottaessa Kiinan väestön ikärakennetta.

    1. Brändit

      Seligsonilla on Global Brands rahasto jossa on kuulemma maailman arvokkaimmat brändit. 2/25 on Japanista eli ihan kohtuullisesti. Japanin osuus maailman kansantuotteesta on 9,6% eli se on tuossa suhteessa. Suomi on reilusti yliedustettuna koska meillä on yksi huippubrändi siellä. Onneksi siellä ei ole yhtään ruotsalaista ja Saksakin on vain Suomen kokoinen brändimaa. Valitettavasti tämän Suomen huipun kanssa voimme sanoa, että katoavaa se on maailman kunnia. USA on yliedustettuna 14 brändillään. Mitä lie sekin tarkoittaa?

      Jos hyvä brändi maksaa paremmin niin noiden yritysten arvostustasot pitäisi olla poikkeuksellisen kalliita ja kasvu napakkaa. Ja ennenkaikkea brändien vaihtuvuus pitäisi olla poikkeuksellisen pientä.

      Aasiasta on tullut monia hyviä brändejä jotka tuottavat oikein kivasti. Esimerkiksi Samsung antoi juuri positiivisen tulosvaroituksen ja onhan Japanikin jo kohtuu vauras maa vaikka väestö on vanhaa. 

      1. Brändin määrittelystä

        En tiedä, miten sen tyhjentävästi määrittelisi. Siis toki jap. autot ovat kohtuuhintaisia, kohtuukuluttavia jne. ja ne tunnetaan, siis ovat brändejä. Nuoruudessani ~kaikki (?) prätkät olivat Japanista, mutta käsittääkseni itseään kunnioittava rikollinen ei nykyään sellaisella aja, vaan harrikalla. USA tuottaa roskaruokaa ja Colaa, joka on pahasta uuden kansantaudin refluksiesofagiitin kannalta. Eli USA:n kyky tehdä paskasta kultaa on huomattava. Omistan muuten ko. rahaston osuuksia, mutten ole koskaan sisältöön perehtynyt. Tuossa on yksi lista http://www.millwardbrown.com/brandz/2013/Top100/Docs/2013_BrandZ_Top100_Chart.pdf

      2. Aasian brändit

        Kovasti tuolta Aasiasta noita brändejä tai ainakin tunnettja merkkejä myös kulutustavaroihin on tullut:
        Koreasta on tullut Huyndaita ja Kiaa ja muita vaikeasti kirjoitettavia nimiä.

        Maailman suurin matkapuhelinvalmistajkin tulee Koreasta kuten myös TV-valmistaja + LG.

        Japanista nyt tulee noita rimputtimia ja Mitsubishi joka tekee kaikkea. Aasiassa on tyypilistä että yritykset tekevät monia eri asioita. Pitäähän joku Toyotaakin jonkinlaisena merkkinä ainakin jos tykkää karvanopista.

        Kiinasta ei vielä kauhean tunnettuja brändeja tule mieleen kuin Lenovo, ZTE ja Huawei. 

        Intiasta tulee lähinnä näitä alihankintayrityksiä joille siirretään täältäkin paljon töitä. Onhan ne ostaneet paljon täältä pienehköjä yrityksiä mutta brändit eivät vielä ole tunnettuja. Kingfisher kaljaa ja lentokoneita siellä on ja Tata alkuisia yrityksiä on joka lähtöön. Antti asuu Mumbaissa maailman kalleimmassa yksityisasunnossa (hinnaksi sanotaan miljardi taalaa) eli jollakin on rahaa.

        Vietnamista eikä Burmasta tule mitään mutta Taiwanista kyllä. Kaikenlaisia Acereita sun muita.

        Thaimaasta ei tule kuin hierojia ja marjanpoimijoita vaikka alihankintaa hekin tekevät paljon.

        Aasiasta tulee jo nyt paljon merkkejä jotka kilpailevat muulla kuin hinnalla. Yleensä he tekevät vielä komponentteja, mutta asia on muuttumassa ja muuttunut jo. 

         

        Kiinassa on ollut kumallinen tuo virkamiesluokka jo pitkään. Ei se normaali länsimaisten mielestä ole nytkään. Silloin joskus eunukit, nuo munattomat miehet, olivat hyvin arvostettuja. En tiedä miksi ja kuinka tuo kivesten ja peniksen leikkaus vaikuttaa luonteeseen, mutta kai se johonkin vaikuttaa. Japanilla on ollut taipumusta valloitella maita aina silloin tällöin, mutta suurin maa eli Kiina ei sitä kauheasti ole tehnyt. On siinä iso kulttuurinen ero suhteessa meihin länsimaisiin. Hetihän kun Suomikin oli vasta 20 vuotta ollut itsenäisenä tuli mieleen, että eiköhän tuo oikea raja olisi vähintään Uralilla. Maa joka pystyy tekemään turhanpäiväisen muutaman tuhannen kilometrin pituisen muurin vuoristoiseen maahan pystyy myös valloittamaan joitakin maita. Mutta nämä kiinalaiset tekivät tuon muurin jotta saisivat olla rauhassa. Luultavasti me emme oikein koskaan opi ymmärtämään noiden ajatustenjuoksua. Se on toisenlaista. Ei kiinalaiset mitään lälläreitä ole. He tarvittaessa uskaltavat tappaa vaikka koko kansansa ja toisetkin kansat jos niin saavat päähänsä.
         

      3. Yhteiskunnan syvimmät rakenteet ovat ronskeja

        Eunukkia ei tarvinnut pelätä kilpailevan dynastian perustajana. Samaan pyrittiin kat. pappien ns. selibaatilla, vaihtelevalla menestyksellä, mutta kyllä kat. kirkko oli k-ajan vahvin organisaatio Euroopassa.

         

        Kun katsoo eräitä pätkiä UKK:n hovin keskusteluista, jotenkin tuntuu, että kyllä sielläkin jotain oli hovieunukeilta leikattu pois. Jos ei alhaalta, niin sitten ylhäältä.

      4. Euroopan 1800 luvun hegemonia on yliopistolaitoksen aikaansaamaa

        Eräässä merkittävässä asiassa kauko-Idän kulttuurit erosivat 1600 luvulta alkaen Eurooppalaisesta. Tänne syntyi arabiperinteen tyylinen yliopisto- ja kirjastolaitos ja taas kauko-Idästä tuo instituutio puuttui.

        Olen koittanut tutkia Kiinalaisia ja Intialaisia hengentuotteita laajasti 1000 luvun molemmin puolin, mutta en löydä samanlaista instituutioiden tukemaa avointa keskustelua ja kirjoittamista, kuin mitä yliopistolaitos ja siihen verrattavat moskejakoulut tuottivat meille. Ja tulokset ovat olleet sen mukaisia. Kirkolliseen dogmiperinteeseen verrattavia Veda kirjoja Intiassa, hyveoppia Kiinasta, käytännön ohjeita ja hieman kirjallisuutta (Genjin kirjoittama kirjallisuus Kiinan hovista), mutta aika vaatimatonta on systemaattinen kirjoitus ja kijastotoiminta verrattuna niihin satoihintuhansiin niteisiin joita 1000 luvun molemmin puolin oli esimerkiksi Alexandriassa, Baghdadissa ja Konstantinopolissa.

        Eikä tätä meidän taustassamme vaikuttavaa Islamilaista kulttuuriperintöä voi tutkimusmatkojen suhteenkaan väheksyä. Persianlahden ja Punaisenmeren kauppiaiden kauppasuhteet ulottuivat Intiaan, Afrikkaan ja taka-Intiaan (Malesiaan) ja luultavasti aina Kiinaan saakka. Lännessä he kävivät kauppaa Euroopan kanssa. 

        Ja me eurooppalaiset olimme vuosina 1200…1500 luvuilla hyviä kopioijia ja jo 1600 luvulta alkaen yliopistolaitoksemme tuotteet ylittivät silloin jo hieman näivettyvien islamilaisten instituutioiden tuotteet. Me olemme paljon velkaa lähi-idän ja pohjois-Afrikan kansoille. Meidän Euroopplaisten hetken vallinnut hegemoniamme rakentuu lähi-idän tieteen kehittämisen traditiolle.

        Haluaisin painottaa nimenomaan tätä sivistyksellistä puolta ja erityisesti yliopisto-instituution merkitystä. Minusta sivistyksen ja kirjainten voima ylittää bruttokansantuotteen ja tuotannon merkityksen.

         

      5. Paljon on keksintöjä

        Wikipediassa on läkähdyttävän pitkä lista kiinalaisista keksinnöistä: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Chinese_inventions

        Kiinan olisi kannattanut tosiaan jatkaa valloitustaan 1500-luvulla ja hakea vaikutteita muualta maailmasta. He jäivät jotenkin omaan erinomaisuuteensa kiinni kuten nyt on Suomessa vaara. Heidän yksi ongelma oli liika kunnioitus vanhoja ja sukua kohtaan. Valloitussodat olisivat vähentäneet tätä.

        Euroopan yksi suuri vahvuus oli suvun halveksunta ja siksi pääsimme paremmin kuin muut vanhasta oppimestari/kisälli perinteestä irti teollistumisen alkaessa. Kun tuli koneet ja laitteet ei siinä enää auttanut kysellä kylän vanhimmilta kuinka niitä käytetään. Tuossa ammattikoulutus näytti arvonsa ja voimansa. Voidaan jopa sanoa, että kansallisvaltiot perustettiin suojelemaan tätä koulutietojärjestelmää 1800-luvulla. 

      6. Kirjoitustavat

        aika vaatimatonta on systemaattinen kirjoitus ja kijastotoiminta verrattuna niihin satoihintuhansiin niteisiin joita 1000 luvun molemmin puolin oli esimerkiksi Alexandriassa, Baghdadissa ja Konstantinopolissa."

        Sitä se kirjoitustapa teettää.

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com