Tammikuu alkoi Aasian markkinoilla yllätyksettömällä tammikuun rallilla, joka loppui lyhyeen kuun puolivälin jälkeen, kun Kiinan teollisuustuotannon PMI-luku oli karvas pettymys markkinaosapuolille. Lisäksi Fed:n toinen tukiaisten lyhentämispäätös kuun lopulla alkoi stressata markkinoita sen verran, että kehittyvät markkinat etunenässä korrektoivat rajusti. Etenkin Turkki, Argentiina ja Etelä-Afrikka saivat ison osan tästä myyntiaallosta.

Lisähuolta Kiinasta aiheutti spekulaatio yhden n. 360mEUR sijoitussertifikaatin (wealth management product = WMP) mahdollisesta maksukyvyttömyydestä eräpäivänä tammikuun lopulla. WMP-tuotteet ovat sijoitussertifikaatteja, joita ei ole reguloitu ja joita hoitavat paikalliset säätiöt eli siis nämä toimivat virallisen pankkisektorin ulkopuolella. WMP-markkinan kooksi Kiinassa on arvioitu n. 1204 mrd. EUR, ja näistä erääntyy maksettavaksi arvioiden mukaan kolmasosa vuonna 2014. Tuotteilla korot liikkuvat 4-15 % pa. välillä. Osa WMP-tuotteista erääntyy väistämättä maksukyvyttömänä, mikä luonnollisesti hidastaa uusien tuotteiden liikkeellelaskua (tämä on jo tapahtunut). Pahimmassa tapauksessa WMP-kriisi leviää Kiinassa ja aiheuttaa uuden finanssikriisin (Kiinassa ja mahdollisesti globaalisti), kun pankkien välinen likviditeetti kuivuu kasaan. Kiinan hallitus on jo tosin aloittanut toimet mahdollisen kriisin estämiseksi lisäämällä likviditeettiä pienemmille finanssilaitoksille. WMP-tuotteita ja muutenkin pankkien ulkopuolista varjopankkitoimintaa kannattaa pitää silmällä vuonna 2014, mutta kuitenkin täytyy muistaa, että Kiinan rahoitusjärjestelmä ja pankkisektori ovat vielä lähes kokonaan suljettuja, ja Kiinalla on helposti tarpeeksi varoja ongelman hoitamiseen. WMP:t ja varjopankkitoiminnan kasvavat riskit saattavat sysätä sijoittajia hakemaan tuottoja osakemarkkinoilta, jonka tuotot ovat olleet alamaissa Kiinassa viimeiset 4 vuotta – ehkä osaksi juuri WMP- tuotteiden ja varjopankkitoiminnan suosion takia.

Indonesian tilanne paranee

Yksi tärkeimmistä syistä miksi pidämme Indonesiasta sijoituskohteena, on se, että lähtötaso on monilla eri sektoreilla hyvin alhainen, kuin myös se, että demografinen tilanne on houkutteleva – siis rakenteellinen kasvutilanne maan osalta on globaalistikin mitattuna yksi parhaimmista. Yksityinen kulutus on ollut yllättävän voimakasta, vaikka korkoja on nostettu 1,75 %-yksikköä viime kesän alusta 7,5 %:iin, ja rupia on heikentynyt kaksinumeroisesti sekä euroa, että taalaa vastaan. Esimerkiksi viimeisimmässä Nielsenin globaalissa kuluttajaluottamusgallupissa Indonesia oli rankingissa ensimmäisenä, mikä on ristiriidassa monien länsimaisten pankkien makroanalyysien kanssa, joiden mukaan kulutuksen Indonesiassa pitäisi (tai jo piti) hidastua huomattavasti. Tosiasia on kuitenkin se, että, jos länsimaissa korkoja nostettaisiin 1,75 %-yksikköä muutaman kuukauden aikana, olisi edessä voimakas taantuma ellei jopa depressio, ja läntiset pörssi-indeksit laskisivat 20-50 %. Samaan aikaan kuitenkin monissa eri kehittyvissä talouksissa korkeiden korkojen kanssa on opittu elämään, ja rakenteellinen kasvu jatkuu, vaikka korot muutamia %-yksikköjä nousisivatkin. 

Indonesian kauppatase jatkoi paranemistaan joulukuussa sen ollessa 1,5mrd USD vs. 729mUSD odotukset. BKT vuositasolla Q4/2013 oli 5,72 % odotuksien ollessa 5,34 %. Inflaatio oli taas tammikuussa hieman odotuksia korkeampi tulvien ja sähkön/kaasun hinnankorotusten myötä 1,07 % vs. odotukset 0,99 %. Kuitenkin pohjainflaatio pysyi hyvin aisoissa vuositasolla sen ollessa 4,53 % (odotukset 5,1 %). Kokonaisinflaatioluvun näemme pysyvän suhteellisen korkeana kahdeksan prosentin tuntumassa vuositasolla aina heinäkuuhun saakka, jolloin vertailukohdaksi tulee polttoaineiden hintojen korotuksen vedenjakaja vuodelta 2013.

Juuso Mykkänen, JOM Rahastoyhtiö Oy

Salkunhoitaja, www.jom.fi