Koko kansan huvia

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Säästäminen, sijoittaminen ja lainat koskettavat meitä kaikkia tavalla tai toisella. Jokainen työssäkäyvä suomalainen sijoittaa automaattisesti, ainakin palkasta pidätetyn työeläkkeensä verran. Lisäksi vähintäänkin asuntolaina tulee useimmille tutuksi jossain elämänvaiheessa. Rahan lainaaminen onkin lähes kaikille tuttua puuhaa. Velan suuren suosion johdosta julkisuuteen onkin noussut joukko ihmisiä, joita on kohdannut ylivelkaantuminen ja osalla myös luottotietojen menetys. Jos asiaa tulkitsee vain uutisoinnin valossa, niin ylivelkaantuminen, pikavipit ja maksuhäiriöt näyttävätkin olevan todellista ”koko kansan huvia”.  Kansalaisten velkaantumisella on myös tiukka sidos talouteen, sillä kuluttajien nopeassa velkaantumisessa piilee kansantaloudellinen riski, joka näkyy taantumien syvyydessä ja kestossa.

Velkaantumista käsitteleviä otsikoita lueskellessa olettaa helposti, että suomalaisten ylivelkaantuminen koskettaisi vain ongelmanuoria tai syrjäytyneitä, joilla ei välttämättä ole kuluttajina merkitystä suuremmassa mittakaavassa. Euromääräisesti velkataakan suurimmat vastuunkantajat ovat kuitenkin lähivuosina asuntolainaa ottaneet nuoret perheet (TS: Perheillä historiallinen velkataakka). Yllätyin myös luottotietolain muutoksen yhteydessä rekisteriin tulleista uusista merkinnöistä, joista joka kymmenes oli 45–49-vuotiaalla miehellä. Eli merkinnän saaneista iso osa oli ikäryhmässä, jolla tavallisesti jää varallisuutta myös kulutukseen ja sijoituksiin. Samassa yhteydessä oli maininta, että keskimääräinen ulosotossa oleva velka on noin 12 000, eli reippaasti enemmän kuin keskivertosuomalaisen osakesäästäjän salkku, joka on noin 2000-10000€ (KL:Suomalaisilla ulosotossa jättisumma: 1,7 miljardia euroa ) (Pörssisäätiö: Kotitalouksien säästämistutkimus: Osakkeet pitivät pintansa).

Vaikka uutisissa onkin käsitelty paljon Kreikan ja possuvaltioiden velkaantumisen vaikutuksia, niin myös kansalaisten velkaantuminen vaikuttaa merkittävästi nousu- ja laskusuhdanteisiin. Syynä tähän on nyky-yhteiskuntaa ylläpitävä talousmoottori, jossa kasvu perustuu vahvasti velan käyttöön. Tämän seurauksena kotitalouksien velka vaikuttaa suhdanteisiin ja etenkin nopea kuluttajien ylivelkaantuminen johtaa helposti pitkittyneisiin ja vakaviin taantumiin (World Economic Outlook (WEO). International Monetary Fund, April 2012, Dealing with household Debt). Nousukauden jälkeisen taantuman ja laman syvyys pitenee vielä entisestään, mikäli nopeaan velkaantumiseen liittyy asuntokupla, joka on pahin nousukauden este ja hidaste (World Economic Outlook (WEO), Household Consumption). Kotitalouksien velkaantumisella, etenkin ylivelkaantumisella, onkin merkittävä vaikutus uuden nousukauden synnyssä.

Edellisten huomioiden valossa tilanne näyttäisi olevan Euroopassa päälaellaan. Olemme velasta johtuvassa taantumassa, jossa ennätyksellisen matalat korot kannustavat kuluttajia velkaantumaan yhä lisää kohti oman maksukyvyn rajoja. Onko tässä riskinä, että ennen seuraavaa nousukautta joudumme vielä siivoamaan kuluttajienkin velat?

6 thoughts on “Koko kansan huvia

  1. Finanssivalvonnan tulisi toimia ylivelkaantumisen estämiseksi

    Suomessa tuo velkaantumisen ongelma on ainakin vielä yhteiskunnan sisäinen. Monet perheet velkaantuvat, mutta sitten taas varallisuutta kertyy muualle ja niinpä vaihtotaseemme on lähes tasapainossa.

    Se että velkaantumisongelma on yhteiskunnan sisäinen ei tee mielestäni ongelmaa vähäisemmäksi. Kyseessä on todellinen ongelma, joka jossakin vaiheessa estää taloudellista kasvua.

    Ylivelkaantumisen ongelma on aina aiemmin purkautunut korkojen jossakin vaiheessa noustessa. Ylivelkaantuneet ovat silloin joutuneet maksuvaikeuksien kautta ulosottoon ja konkurssiin. Ja seurauksena on ollut paljon yksilötason hätää ja kituliasta talouskasvua. Mutta tätä ongelmaa on harvoin yritetty ennaltaehkäistä.

    Finanssivalvonta voisi toimillaan lievittää ongelman kasaantumista:

    • finanssivalvonta voisi ohjeistaa pankkeja kiristämään asuntolainojen omarahoitusosuutta koskevia vaatimuksia
    • finanssivalvonnalla on mahdollisuus vaatia luottolaitoksilta huollisempaa asiakkaan maksukyvyn varmistamista

     

  2. Velkaantuminen

    Miksi ihmiset velkaantuvat tai eritoten nuo 45-vuotiaat miehet? Johtuuko se mahdollisista avioeroista tai siitä että ei välitetä? Vai johtuuko asia vain positiivisesta luonteesta eli ajatellaan, että kyllä tästä selvitään kun on aina ennenkin selvitty. Muistan omasta lapsuudestani kun sanottiin, että velkaa kannattaa ottaa koska inflaatio syö sen. On tuo lapsuudessa saatu oppi takaraivossa, mielellään käyttäisi elämässään pientä/suurta velkavipua. Ja on huomattu, että kun on aikaisemmin mennyt huonosti, kuten 1990-luvun lamassa, silloin olisi pitänyt ottaa paljon velkaa ja alkaa vaikka asuntosijoittajaksi.

    Riskienhallinta on vaikeaa ja sen virheitä pitää aina miettiä, se on kuitenkin paljolti negatiivisiin satunnaisin asioihin varautumista. Ei satunnaista voi arvata. Meillä on viimeisen 40 vuoden aikana tullut taantumia noin 7-10 vuoden välein. Niitä on niin vähän ja harvoin, että emme voi lamojen tyypillisestä luonteesta sanoa yhtään mitään. Se on kuitenkin ollut sääntö kaikissa lamoissa, että kun on ottanut ison riskin syvimmän laman kohdalla, niin on tullut aikansa guruksi. Vaikka onnella se on luultavasti tehty. Ei kukaan voi sanoa kuin onnella että nyt noustaan. Oli monen epätodennäköisen asian sattumanvarainen tapahtuminen, että  Suomi nousi 1990-luvun lamasta. Olisimme aivan hyvin voineet ajautua vaikka 40 vuoden taantumaan, kuten joissakin Etelä-Amerikan maissa on tapahtunut. Me nousimme paljolti meistä riippumattomista syistä. Mielellään aina uskotaan, että nousu on ansiotamme ja epäonnistumiset tapahtuu ulkoisista syistä.

    1. Alkoholi, avioero ja työttömyys

      …siinä arvaukseni miksi 45 vuotiaat miehet ovat yliedustettuja ulosotoissa.

      1. Mikä on syy

        Onko normaali järjestys: Avioero–>Alkoholi–Työttömyys–>Velkakierre

        Avioerot ovat mielenkiintoisia. Miehet yleensä alkavat ryyppäämään, voivottelemaan ja katselemaan lätkää eron jälkeen. Naiset taas jumppaamaan, hölkkäämään ja laihtumaan.

        Yksinkertaistinko ja yleistinkö liikaa? Voidaan kuitenkin nähdä, että eroja on tapahtunut noin 13 000 jo 20 vuoden ajan. http://www.stat.fi/til/ssaaty/2011/ssaaty_2011_2012-04-20_tau_001_fi.html

        Jos selviät vähän yli 40 vuotiaaksi ilman eroa niin mahdollisuudet selvitä avioliitossa loppuun asti paranee: http://www.stat.fi/til/ssaaty/2011/ssaaty_2011_2012-04-20_kuv_003_fi.html

         

  3. Kiitos hyvistä kommenteista

    Kiitos hyvistä kommenteista ja linkeistä.

    Asia joka itseäni edelleen mietityttää on suomalaisten kuluttajien tilanne ja vaikutus maan talouteen. Kuluttajathan ovat Suomessa kannatelleet taloutta viimeisten myrskyjen aikana. Kun teollisuustuotanto on Suomessa laskussa, ehkäpä jopa pysyvästi (KL: http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201205172633), niin herää kysymys, että onko meillä sisäinen velkaongelma, jota ei ole tähän saakka Kreikan tilanteen vuoksi ehditty noteerata. Kreikka ja kumppanit ovat oikeastaan edesauttaneet tilanteen pahentumista liian matalien korkojen muodossa.

    Terveisin,

    Mika

     

    1. Velka

      Ilmeisesti velka on keskittynyt tietyille ihmisille ja on paljon täysin velattomia ihmisiä. En nyt jaksa etsiä tilastoja. Näin ollen itse velka ei ole kauhea ongelma kulutuksen kannalta vaan asenteiden muutos. Jos menee huonosti, niin kaikki alkavat säästämään vaikka ei olisi syytä. Näin oli 1990-luvun alussakin, ei virkamiesten palkat laskeneet eikä heitä irtisanottu. Valtaosalla ihmisistä tulot eivät laskeneet. Jos asuntojen hinnat laskevat ja työttömyys kasvaa niin meilläkin monet pankit ajautuvat ongelmiin. Monilla pankeilla on paljon asuntolainoja varsinkin suhteessa heidän omiin varoihinsa. 

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Olen päivittänyt tulosennusteita 2021 ja 2022 niille joiden tulos on jo tullut.

Lisäsin uuden välilehden (Multiple Criteria Ranking) jossa laitan firmoja eri faktoreiden mukaan järjestykseen ja

Sijoittaminen

Alibaba on pilkkahintainen

Poliittiset myrskyt eivät horjuttaneet Alibaban kasvua

Raporttikauden jännitykselläkin odotettu osari tulee Alibabalta. Kauppajätti on saanut markkinoilla kylmää kyytiä vähän kaikkien kiinalaisten yhtiöiden tapaan Kiinan hallituksen raivatessa

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com