Pörssivuodesta 2010 tuli hyvä. Salkku päätti vuoden all time high –lukemiin. Parhaita sijoituksia olivat PKC, Nordic Aluminium, Kesla, Starbucks ja UPM. Myös Huhtamäki, Coca Cola ja (ostohetkestä) Fortum antoivat hyvän tuoton. Osinkoja maksettiin kohtuullisen hyvin, vaikka maailman talouden tulevaisuus olikin alkuvuodesta vielä epävarma. Nokian, Eforen ja HKScanin kurssikehitykset jäivät tavoitteista.

Salkusta myytiin Nordic Aluminium ja lisättiin Eforea, Fortumia, Lassila & Tikanojaa ja Nokiaa. Uusina osakkeina salkkuun tulivat Deutsche Telekom ja – kurssipudotuksen jälkeen – ruotsalainen KappAhl.

Kyyti ei ollut tasaista. Kesällä dipattiin tiettyjen euromaiden talousongelmien vuoksi ja vielä loka-marraskuussakin mietittiin olisiko tuplapudotus sittenkin tulossa. Kun maailmanloppua ei saatu aikaiseksi, päätettiin ottaa loppuvuonna vielä kunnon kiri. Valuuttapuolella vuoden aikana nokitettiin sillä, kenen taloudessa on eniten ongelmia. Mitä enemmän ongelmia, sen heikompi valuutta ja sen paremmat eväät vientisektorille.

Pörssivuodesta 2010 tuli hyvä. Salkku päätti vuoden all time high –lukemiin. Parhaita sijoituksia olivat PKC, Nordic Aluminium, Kesla, Starbucks ja UPM. Myös Huhtamäki, Coca Cola ja (ostohetkestä) Fortum antoivat hyvän tuoton. Osinkoja maksettiin kohtuullisen hyvin, vaikka maailman talouden tulevaisuus olikin alkuvuodesta vielä epävarma. Nokian, Eforen ja HKScanin kurssikehitykset jäivät tavoitteista.

Salkusta myytiin Nordic Aluminium ja lisättiin Eforea, Fortumia, Lassila & Tikanojaa ja Nokiaa. Uusina osakkeina salkkuun tulivat Deutsche Telekom ja – kurssipudotuksen jälkeen – ruotsalainen KappAhl.

Kyyti ei ollut tasaista. Kesällä dipattiin tiettyjen euromaiden talousongelmien vuoksi ja vielä loka-marraskuussakin mietittiin olisiko tuplapudotus sittenkin tulossa. Kun maailmanloppua ei saatu aikaiseksi, päätettiin ottaa loppuvuonna vielä kunnon kiri. Valuuttapuolella vuoden aikana nokitettiin sillä, kenen taloudessa on eniten ongelmia. Mitä enemmän ongelmia, sen heikompi valuutta ja sen paremmat eväät vientisektorille.

Suomessa keskustelu pyöri Hetemäen työryhmän tulosten ympärillä. Lopputulos näyttää siltä, että meillä on tärkeämpää nostaa verotuloja kuin katsoa mihin verotulot käytetään. Pääomatulot näyttävät olevat kohdelistalla ykkösenä, olipa sitten kyseessä yrittäjien kuuluisat “verottomat” osingot tai pörssiyhtiöistä saadut “aliverotetut” osingot. Välillä tuntuu siltä, ettei keskustelussa ymmärretä sitä, että ennen kuin osinkoja päästään maksamaan, on yritysten tuloksista maksettu verot moneen kertaan.

Työryhmän viisaat totesivat myös, että eivät ne yrittäjät täältä mihinkään lähde vaikka verorasitus olisi mikä. Konsultin asiakkaat ovat miettineet asian erillä tavalla. Monet miettivät tulevaisuuden liikkeitään ja osa on jo siirtänyt itsensä, yrityksensä ja perheensä Etelä-Helsinkiin eli Viroon. Samalla häviää juuri sitä osaamista ja energiaa, jota Suomi jatkossa tarvitsisi. Muutama taas myi yrityksensä ja ostaja pääsi aloittamaan kulukarsinnan nykyistä henkilökuntaa leikkaamalla.

Itse olen mieltänyt sen 9 %:n ja maksimi 90.000 euron vain kertaalleen verotetun osingon samanlaisena kannustimena kuin vinttikoirakisan sähköjäniksen. Kuin vinttikoirat, yrittäjätkin ovat jaksaneet juosta jäniksen perässä vaikka ovat tienneet ettei tavoitteen saavuttaminen ole mitenkään kirkossa kuulutettu. Tulosta on tehty ja näytetty, taseita on vahvistettu ja väkeäkin on palkattu. Yleensä taseen saamiseen hyvään kuntoon on mennyt 5-10 vuotta. Vaiva on ollut sen arvoista, kun on tiedetty että osinkosummat ovat kasvaneet onnistumisen myötä. Nyt ajatellaan ilmeisesti, että juoksevat ne koirat ilman jänistäkin. Nähtäväksi jää.

Noteeratun yhtiön osingonsaaja on maksanut osingostaan 19,6 %:a veroa. Pääomaverokanta on ollut 28 %:a mutta osingon saajalle on katsottu verottomaksi 30 %:n osuus osingosta. Tähän esitetään muutosta siten, että verottomasta osuudesta luovutaan kokonaan ja osinkoveroprosentti nostetaan 30 %:iin. Jos osingon saaja sai brutto-osinkoa ennen 1.000 euroa, jäi käteen 804 euroa. Uudella järjestelmällä käteen jää 700 euroa. Vero nousee 104 euroa eli 12,9 %:a ennen käteenjäävästä osingosta. Yritysverotuksen mahdollisella laskulla kompensoidaan pieni osa veronkorotuksesta ja senkin veron alennuksen uskon vasta kun näen. Vanhalla, kovemmalla verolla verotetut varat ovat jo taseessa, joten siltä osin veronkorotus onnistuu tuplana.

Nyt odotetaan keväälle 2011 korkeampia osinkoja ja sen jälkeen osittaista paluuta omien osakkeiden ostoon ja mitätöintiin. Velkakirjojen ja vuokrien verotus pysyy kertaalleen verotettuna, kun yritykset saavat vähentää nämä kulut verotuksessaan. Jotta päästäisiin osinkojen suhteen samalle tasolle, tulisi maksetuista osingoista tehdä yrityksen tuloksissa verovähennyskelpoinen erä. Rahoituskulu, niin kuin se itse asiassa onkin.

Erilaisten yrityslainojen, velkakirjojen ja – noteerattomissa yrityksissä – kiinteistöjen omistusten siirtäminen suoraan yritysten omistajille, tulee taas huomattavasti verotehokkammaksi tavaksi ottaa tulosta ulos yrityksestä. Juristeilla riittää työtä, kun uusia kuvioita järjestellään.

Poliitikkojen kommenteista näkyy, ettei yrittäjien ja sijoittajien viesti ole mennyt kovin hyvin läpi Eduskunnassa. Kokoomuksen pitäisi olla tämän väestön osan asialla, mutta ainoat tilannetta edes hiukan ymmärtävät kommentit, on tähän asti saatu Keskustalta. Moni mielestään oikeistolainen yrittäjä onkin ymmällään kun alkaa tulla Paavo Lipposta ikävä. Eduskuntavaaleissa saattaa äänestyskäyttäytyminen muuttua enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sijoittajan – ja yrittäjän – kannattaakin lukea vaaliohjelmat tarkkaan ja pohtia samalla vastaavatko teot puheita. Pienten osinkojen verovapaus haudattiin ainakin sutjakkaasti, eikä Hetemäen ryhmäkään nähnyt tällaiseen “perusteita”.

Konsultti päätti lopettaa tuulimyllyjä vastaan taistelemisen tältä erää. Verouudistuksen voittajia ovat sijoitusrahastot ja vakuutusyhtiöt, joilta löytyy verotehokkaat ja tuotoltaan muutenkin kilpailukykyiset ratkaisut pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Olen käynyt läpi näitä ratkaisuja "Osakesijoittajalle raippaa –blogissani."

Omalta osaltani sain kiinnostavan tarjouksen ja tulen siirtymään 3.1.2011 Mandatum Lifen palvelukseen, Turkuun perustettuun yksityishenkilöille suunnatun varainhoidon yksikköön. Nyt on tarkoituksessa hoitaa niin omia kuin asiakkaidenkin varoja sekä räätälöidyn omaisuuden hoidon että Mandatum Lifen varainhoitokorien kautta. Ratkaisuista lisää osoitteessa www.mandatumlife.fi.

Uskon että pääsen omankin varainhoitoni suhteen parempaan lopputulokseen kun sijoitukset on rakennettu niin, että niitä voidaan hoitaa aktiivisesti muuttamalla osakepainoa ja sijoituskohteita nopeasti, tavoitellen aina absoluuttista tuottoa. Omassa B&H salkussa on kynnys osakepainon alentamiseen ollut korkea, kun jokainen myynti on laukaisut myyntivoittoveron. Nyt myyntivoittoveroa voidaan siirtää pitkälle tulevaisuuteen. Lisäetuna henkivakuutuksilla ja kapitalisaatiosopimuksilla tehtyyn varainhoitoon on osinkojen saaminen bruttona. Sijoituskohteiden valikoimakin on varmasti riittävä.

Käytännössä siirrän sijoitusyhtiön varoista suurimman osan heti näihin ratkaisuihin ja B&H salkusta ensin osan ja kevään osinkojen jaon jälkeen lisää. Uskon, että verouudistuksella lisätään kiinnostusta tämäntyyppisiin varainhoidon ratkaisuihin entisestään.

Olen raportoinut aikaisemmin yhtiökokoustunnelmia blogissani. Kiitän kaikkia lukijoita kiinnostuksesta ja runsaasta palautteesta. Selvitän uuden työnantajan kanssa mahdollisuudet jatkaa bloggailua myöhemmin. Sitä odotellessa haluan toivottaa kaikille sijoittajille erinomaisen hyvää ja tuottoisaa vuotta 2011.