Korkotaso vaikuttaa voimakkaasti osakkeiden kurssikehitykseen
Moni on varmaan ihmetellyt miksi osakkeiden hinnat ovat viimeisen vuoden aikana kehittyneet hyvin niissä maissa, joissa talouskasvu on heikkoa ja väestö ikääntyy (Japani, Länsi-Eurooppa ja USA), kun taas monet kehittyvät ja kasvavat taloudet (Kiina, Intia…) ovat pärjänneet huonommin.
Osakemarkkinoiden kehitys (Lähde: Trading Econonomics)
Trading Economics sivuston tilastoista löytyy asiaan selitys. Syynä on korkotason erittäin voimakas korrelaatio osakkeiden kurssikehitykseen. Korkea korkotaso laskee osakekursseja, ja osakkeiden kurssikehitys on ollut hyvää kaikilla niillä alueilla (Japani, Länsi-Eurooppa, Japani), joilla korkotaso on keskuspankin toimesta laskettu alas.
Korkotaso eri maissa (Lähde: Trading Economics)
Perusmekanismi on yksinkertainen:
- yritysten voitot pienenevät kun vieraan pääoman korot syövät tulosta
- sijoittajat siirtävät varojaan turvallisiin korkoihin siellä missä korkotaso on korkealla
Mutta ilmiö paljastaa maailmantaloudesta erään yllätävän piirteen. Raha ei vieläkään liiku tehokkaasti. Moni sijoittaja ja instituutio sijoittaa edelleen paikallisiin osakkeisiin huolimatta siitä, että jossain muualla päin maailmaa on houkuttelevampi hintataso. Niinpä paikallisten osakkeiden hinnat Japanissa, Euroopassa ja USA:ssa nousevat, kun kyseiset keskuspankit lisäävät rahan tarjontaa.
Toisinkin voisi olla. Sijoittajat saattaisivat ottaa halpaa Euro-, Jeni- tai Dollarilainaa ja sijoittaa varat kehittyvien maiden osakkeisiin ja bondeihin niin, että tilanne tasapainoittuu. Mutta selvästikään niin ei tehokkaasti tapahdu. Kehittyvien maiden osakkeiden P/E luvut ovat tällä hetkellä jopa edullisia, ja velkapaperit tuottavat paremmin kuin kehittyvien maiden vastaavat.
Tasapaino palautuu aikanaan, mutta siihen voi mennä monta vuotta. Maailmanlaajuiset ilmiöt ovat ankkuroituneet yritysten, yksityihenkilöiden ja instituutioiden päätöksentekomekanismeihin tavalla, joka hidastaa nopeita muutoksia. Kansainvälisen salkunhajautuksen rakentaminen ei synny aivan vuodessa eikä kahdessa, jos on tottunut pitäytymään kotimaisissa kohteissa.
Setelipainojen tuotanto spekulanttien käyttöön
Kehittyneiden markkinoiden keskuspankkien (FED, BoJ, EKP) setelituotanto on tarkoitettu päästämään Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja Japani pois velkaloukusta, johon ne huomaamattaan suistuivat. Painettu raha on kuitenkin siirtynyt puhtaasti institutionaalisten sijoittajien käytttöön, eli ilmaista rahaa sijoitetaan sijoitusinstrumentteihin pienen marginaalin toivossa. Painettua rahaa ei investoida tällä hetkellä reaalitalouteen lisäarvon synnyttämiseksi eikä sen paremmin kulutuksen kasvattamiseksi, vaan tietoisesti kehittyneiden markkinoiden yritysarvojen kasvattamiseksi ja ko. yritysten finanssistatuksen vahvistamiseksi. Rahalla tehdään rahaa, mikä pohjalaisen sanonnan mukaan on syntiä! Ilmainen painettu raha on luonteeltaan äärimmäisen hermostunutta, minkä alkuvuoden sijoitusmarkkina on hyvin osoittanut. Mennään ahneesti ylös ja tullaan paniikissa (hallitsematon pelko) alas. Kehittyneiden markkinoiden osakearvostukset ovat pääsääntöisesti irronneet reaalitaloudesta, ollen 20-30% yliarvostettuja, mikä on linjassa setelien ylituotannon kanssa.
Kehittyvät markkinat nähdään enemmän reaalitaloutena (luonnonvarat, tuotanto), mikä selittää kehittyvien markkinoiden osakkeiden alempaa arvostusta. Reaalitalous on vaikeuksissa. Maailmanpankki alensi juuri maailman BKT:n kasvun 2,4%:sta 2,2%:iin tänä vuonna. Viimeaikainen verkkovakoilujupakka puolestaan osoittaa, että kehittyneet markkinat, vahvasti Yhdysvaltojen johtamana, hallitsevat suvereenisesti informaatioteknologian tulevaisuuden. Tieto ja raha on valtaa!
Uskon, että Kain toteama "tasapainottomuus" kehittyneiden ja kehittyvien markkinoiden välillä tulee jatkumaan. Kehittyneet markkinat; Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja Japani, ajavat teknologia- ja finanssimarkkinat itselleen edulliseen asemaan suhteessa kehittyviin markkinoihin. On kyseessä imperiumin vastaisku. (Tätä ei pidä nyt nimitellä salaliittoteoriaksi, vaan on arkista, modernia valtataistelua, missä raha ja tieto on korvannut perinteiset aseet.)